Velkaantuminen ja työttömyyden kasvu ei voi jatkua. Nyt on toimittava!

Näillä sivuilla kerron ajatuksistani ja työstäni.

Koko Suomi

Keskiviikko 4.5.2016 - Mika Lintilä

Kolumni Keskipohjanmaa-lehti

1.5.2016

 

 

Koko Suomi

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä puolusti Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa viikko sitten koko Suomen asuttuna pitämistä. Sipilän puhe sai liikkeelle ennen muuta ne taloustieteilijät, joiden mielestä talouden kasvu edellyttää keskittynyttä yhteiskuntaa. Heidän mukaansa ihmisten, työpaikkojen ja palvelujen keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähelle on luonnonlaki, jota vastaan ei pidä pullikoida. Taloustieteilijät ovat saaneet selustatukea etenkin Helsingin Sanomilta, joka on leimannut aluepolitiikan paitsi vanhanaikaiseksi myös rahan tuhlaamiseksi.

 

Suomessa on pitkään ollut yhteisymmärrys siitä, että koko maata etelästä pohjoiseen ja lännestä itään kehitetään tasapainoisesti. Vuosi sitten pidetyissä eduskuntavaaleissa suomalaiset äänestivät tämän politiikan puolesta, kun Keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi. Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten yhdessä sopiman hallitusohjelman keskeisimpiä tavoitteita on, että koko maan voimavarat on saatava käyttöön, kun Suomea nostetaan lamasta. Tästä myös Sipilän puheessa oli kysymys. Pääministerin kannanottoon on helppo yhtyä etenkin talous- ja työllisyyspolitiikan näkökulmasta.

 

Kotimaisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuva biotalous on monien asiantuntijoidenkin mukaan lupaavin mahdollisuus työpaikkoihin ja työllistävään yritystoimintaan. Äänekosken biotuotetehdas ja muut tiedossa olevat biotalousinvestoinnit ovat tästä osoitus.

Luonnonvarat ovat eri puolilla maata maakunnissa. Ne on pystyttävä jalostamaan mahdollisimman lähellä.

 

Työllistävä biotalous edellyttää myös toimivia tie- ja muita liikenneyhteyksiä sekä huippuosaamista.

Hallitus osoittaa teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen koko maassa noin miljardi euroa. Lisäksi se on päättänyt uusista isoista liikennehankkeista, joista osa päästään aloittamaan jo lähikuukausina. Nämä investoinnit elvyttävät osaltaan talouttamme ja parantavat suoraan työllisyyttä eri puolilla maata.

 

Koulutukseen on valitettavasti jouduttu kohdistamaan säästöjä, mutta Keskusta on sitoutunut siihen, että koko maassa on myös tulevaisuudessa oltava eriasteista koulutusta. Alueellisesti kattavan koulutuksen turvaamiseksi tällä vaalikaudella toteutetaan isoimmat koulutuksen uudistukset vuosikymmeniin.

 

Koko Suomen tasapainoisessa kehittämisessä ei ole kysymys pelkästään taloudesta. Keskustalle asia on mitä suurimmassa määrin myös arvo- ja aatteellinen valinta. Linjamme on ollut yli sata vuotta, että koko maasta ja kaikista suomalaisista on pidettävä huolta. Ihmisille on mahdollistettava työnteko ja muut elämän edellytykset kaikkialla maassa postinumerosta riippumatta. Jokainen ratkaisee sitten itse, oman tilanteensa mukaan, mihin kotinsa ja elämänsä rakentaa.

 

Maakuntien syyttämisen ja vanhanaikaisen vastakkainasettelun sijaan itse kunkin kannattaisi nähdä ne yhteiset mahdollisuudet, joita koko maan voimavarojen hyödyntäminen meille suomalaisille antaa. 

Luutuneiden käsitysten ravistelua tarvitaan etenkin nyt, kun sote- ja maakuntauudistuksella toteutetaan historiallinen päätösvallan siirto valtion keskushallinnosta maakunnille ja niiden ihmisille. Koko maan elinvoimaa voidaan parantaa kokonaan uudella otteella. Katsotaan siis yhdessä eteen-, ei taaksepäin.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koko Suomi

Tervetuloa 50-vuotissyntymäpäiväjuhliini!

Maanantai 11.4.2016 - Mika Lintilä

1 kommentti . Avainsanat: 50-vuotissyntymäpäivä, vastaanotto, kahvit, juhlakonsertti

Vuosi 2015

Maanantai 11.1.2016 klo 15:49 - Mka Lintilä

Kolumni Keskipohjanmaa -lehti

27.12.2015

Mika Lintilä

 

 

 

 

                                                                 Vuosi 2015

 

Ei tarvitse olla suurikaan ennustaja ennustaessaan, että vuosi 2015 tullaan muistamaan suurten muutosten alkamisvuotena.

 

Poliittisesti vuoden kohokohta oli tietysti huhtikuun eduskuntavaalit. Vaalituloksen pohjalta muodostui verrattain nopeasti kolmen suurimman puolueen yhteishallitus ja alkoi Juha Sipilän johdolla hallitusohjelman teko Smolnassa.

 

Olin edellisen kerran mukana tekemässä hallitusohjelmaa vuonna 2007 Säätytalolla. Silloin käytiin keskustelua siitä, paljonko lisää jaettavaa ns. jakovaraa on ja paljonko kasvu tulee olemaan. Nyt pohdittiin mitä kasvu tulisi olemaan ja millä se tehtäisiin, mutta valitettavasti raskaampaa oli pohtia sitä mistä leikataan ja paljonko.

 

Saatuamme tilanneselvityksen maan taloudellisesta tilanteesta, oli täysin selvää, että joudumme tekemään vaikeita ja kovia ratkaisuja. Olemme jo pitempään eläneet yli varojemme ja olemme ajautuneet velkauralle jolla jatkaminen ei olisi mahdollista. Jo hallitusohjelmaneuvotteluiden aikana Olli Rehn kävi antamassa komissiolle selvitystä Suomen tilanteesta ja tulevista toimista, joilla vältettäisiin Suomen joutuminen komission ohjaukseen.

 

Syyllisten hakeminen vallitsevaan tilanteeseen on verrattain turhaa, sillä kahden viimeisen eduskuntakauden aikana ovat hallituksessa olleet kaikki eduskunnassa istuvat puolueet. Virheistä pitää oppia ja suunnan tulee muuttua.

 

Poliittinen keskustelu on käyty täysin hallitusohjelman keskeisistä asioista: kulujen sopeuttamisesta, rakenteellisista uudistuksista, kasvun luomisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta. Näitä kaikkea tarvitaan, että saamme maamme talouden pelastettua ja sitä kautta palvelut turvattua. Vielä pari vuotta sitten me puistelimme päätä Italialle, Espanjalle, Portugalille ja Irlannille. Nyt ne ovat ajaneet meidän ohi ja me olemme vajonneet EU:n talouden pohjalle. Sipilän hallituksen tehtävä on kantaa vastuu siitä, että Suomen velkaantuminen taitetaan ja palataan työllistävälle kasvun uralle. Ikävät ratkaisut tulevat koskettamaan kaikkia ryhmiä. Toivon hartaasti, että työmarkkinaosapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen kilpailukykyä parantavasta paketista. Ratkaisulla olisi merkittävä vaikutus niihin toimiin, joihin hallitus on muuten pakotettu.

 

Asia jota Smolnassa ei kukaan osannut ennakoida, oli kesällä tapahtunut pakolaistulvan räjähdys. Meneillään on yksi historian suurimpia kansainvaelluksia. Eurooppaan on tullut tänä vuonna yli miljoona pakolaista ja heistä Suomeen yli 32000, kukaan ei osannut ennakoida tällaista. Nyt on entistä enemmän pyrittävä vaikuttamaan siihen, että kansainväliset konfliktit rauhoittuvat ja sitä kautta pakolaisten määrä vähenee. Selvää on, että tämä vuosi tulee pakolaisten kautta näkymään vielä pitkään Euroopassa.

 

Jos oli vuosi 2015 vaikea jopa dramaattinen, sitä tulee olemaan myös vuosi 2016. Itse uskon, että vuoden 2016 lopulla alamme näkemään jo uuden kasvun alkua, mutta se vaatii päättäväistä päätöksentekoa ja välillä epämiellyttävänkin vastuun kantamista.

 

Haasteiden keskellä haluan kuitenkin toivottaa kaikille oikein hyvää ja menestyksellistä vuotta 2016

1 kommentti .

Historiallinen uudistus

Tiistai 15.12.2015 klo 14:55 - Mika Lintilä

Keskipohjanmaa -lehti 25.10.2015

 

 

  Historiallinen uudistus

 

 

Sana sote saa monissa ihmisissä ensimmäisenä reaktiona aikaan sen, että ei halua kuulla moisesta enää yhtään mitään. Haluttiin tai ei, mutta valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus itsehallintoalueiden pohjalle on Suomen historian suurin hallinnon ja palveluiden uudistus. Uudistuksessa mennään sote edellä, mutta samalla valmistellaan maakuntien liittojen ja muun muassa ely-keskusten tehtävien yhdistämistä samaan kokonaisuuteen. Vaikka hallinto ja rajat eivät ihmisiä kiinnosta, niin palvelut ja niiden saatavuus kiinnostaa. Esimerkiksi meille Keski-Pohjanmaalla on tärkeää, että alueellamme on jatkossakin ympärivuorokautisesti päivystävä sairaala ja lähipalvelut turvataan inhimillisellä etäisyydellä.

 

Keskustan kanta on, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin 19 itsehallintoalueella, Keski-Pohjanmaa olisi luonnollisesti yksi näistä alueista. Huomattavan paljon julkisuudessa on kuitenkin puhuttu 9-12 alueesta virkamiesvalmistelujen pohjalta. On myös tahoja jotka haluaisivat vain 5 aluetta koko Suomeen. Valmistelussa oleva alueiden määrän haarukka on siis 19-5. Ratkaisu alueista tullaan tekemään pitkälti ensi viikon aikana ja lopullisesti marraskuun ensimmäisellä viikolla.

 

Keski-Pohjanmaan osalta on selvää, että nykyinen sairaanhoitopiirin alue on luonnollisin ja tehokkain aluerajaus uudistukselle. Näin voitaisiin parhaiten turvata niin maakunnan kuin keskussairaalan tulevaisuus. Yksi mahdollisuus kompromissiratkaisuun voisi olla, että tehtäisiin 5 palveluiden järjestäjäaluetta ja 18 niiden tuottajaa. Myös tämä malli turvaisi Keski-Pohjanmaan tulevaisuuden.

 

Olennainen osa näitä ratkaisuja on rahoitus. Nyt huomio on keskittynyt lähinnä alueisiin ja niiden määrään. Yhtä suuri muutos tulee olemaan myös uudistuksen rahoitus. Hallitus on linjannut, että rahoitus tulee ensisijaisesti tapahtumaan valtionrahoituksen kautta. Yhtenä vaihtoehtona on edelleen pidetty alueellista rahoitusta, eli ns. maakuntaveroa. Rahoituksen muutos tulee tarkoittamaan noin 10-12 miljardin euron rahoituksen siirtymää pois kunnilta.

 

Itse olisin taipuvainen etsimään ratkaisua erillisen sote-veron kautta, jonka valtio keräisi. Veroluokkia voisi olla kaksi-kolme ja aivan pienimmät tulot siitä vapautettuja. Tässäkin ratkaisussa on syytä pitää kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, että ansiotulovero ei kiristy. Haastavaa tulee olemaan myös se, kuinka kuntien ohjaus tullaan tekemään niin, että kunnat alentavat omaa kunnallisveroaan samassa suhteessa kun velvoitteet rahoituksesta siirtyvät valtiolle. Verotuksellisesti uudistuksen keskeiset vaatimukset ovat tulevan mallin perustuslainmukaisuus, läpinäkyvyys ja tekninen toteutettavuus.

 

Kaikkinensa muutoksen vaikutus tulee olemaan hyvin monisäikeinen ja vaikuttamaan moneen asiaan. Uudistus tulee kuitenkin olemaan yksi keskeinen osa sitä rakenneuudistusta jonka Sipilän hallitus lupasi tehdä kustannusten alentamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi. Kahden viikon päästä olemme paljon viisaampia ja sitten ne työt vasta alkavatkin.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: historiallinen uudistus

Yhteiskuntasopimus

Maanantai 14.9.2015 klo 11:17 - Mika Lintilä

Kolumni

Keskipohjanmaa-lehti 23.8.2015

 

 

 

                                                                 Yhteiskuntasopimus

 

 

Keväällä Smolnassa käytyjen hallitusneuvotteluiden aikana, neuvottelijoille tuli hyvin selväksi Suomen talouden kriittinen tila. Elämme yli varojemme ja talouskasvumme on tipahtanut muun Euroopan matkasta. Mikäli asioihin ei puututa määrätietoisesti, olemme ajautumassa talouden kriisi-valtioksi Euroopassa. Jo pelkkää velkaantumisen katkaiseminen vaatii pitkäaikaista kulujen sopeuttamista ja ne keinot tekevät aina kipeää. Jotta leikkauksia ei tarvitsisi tehdä niin paljon, että ne vaarantaisivat hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita ja estäisi kasvun luomista, hallitus lähti tavoittelemaan 5 prosentin kilpailukyvyn kasvua. Hallitus kutsui työmarkkinaosapuolet valmistelemaan yhteiskuntasopimusta jolla haettaisiin sitä kasvua joka kääntäisi talouden kehityksen suunnan ja toisi työllisyyden paranemista. Tavoite oli haastava, mutta erittäin perusteltu.

 

Torstai-iltana pääministeri Sipilä toi julkisuuteen ilmoituksen jota oli pelätty, yhteiskuntasopimusneuvottelut olivat kaatuneet. Työmarkkinaosapuolet eivät olleet kyenneet löytämään yhteistä näkemystä ja sitoutumista siitä, mikä hallituksen tavoite oli. Pääministeri Sipilä oli jo aiemmin ilmoittanut, että neuvotteluiden tulos tulee olla valmis perjantaihin mennessä. Torstaina oli jo tullut selväksi, ettei sopimusta ollut saatavissa. Sipilän ehdottomuus määräaikojen suhteen on varmasti joillekin tullut yllätyksenä, mutta miehen tunteville ei. Prosessi oli hyvin selkeä: Hallitusohjelmasta tuleva 5 prosentin kilpailukyvyn kasvu. Työmarkkinaosapuolten sitoutuminen tavoitteeseen ja yhdessä keinojen hakeminen. Kun tähän ei ollut valmiuksia päätti Sipilä lopettaa neuvottelut. Lisäaika ei olisi muuttanut tilannetta. Neuvotteluita ja keskusteluita tässä maassa on käyty riittämiin, nyt tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä.

 

Teimme Smolnassa hallitusneuvotteluissa varsinaisen leikkauslistan lisäksi myös ehdollisen listan leikkauksista, joka tulee täytäntöön 2017, mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny. Käytännössä sen sisältö on noin 1.5 miljardin talouden kiristys ja luopuminen porkkanan olleista tuloveron kevennyksistä. Hallituksella on nyt käytännössä pari vuotta aikaa laittaa täytäntöön toimenpiteitä joilla ehdollisen listan leikkaukset pystyttäisiin välttämään. Koska vastuu on nyt siirtynyt hallitukselle, rajoittaa se myös mahdollisten toimenpiteiden laajuutta. Hallitus voi tehdä muutoksia lakeihin, mutta ei niihin asioihin jotka kuuluvat työmarkkinapöytiin.

 

Jos ns. ehdollisen leikkauslistan toimenpiteet ovat vaikeita ja koskettavat laajoja kansanjoukkoja, helppoja eivät tule olemaan hallituksen hakemat lainsäädännöllisetkään muutokset. Hallituksen keinovalikoimassa tulevat todennäköisesti olemaan esim. arkipyhät, työaikalainsäädäntö ja monet muut vaikeat kysymykset. Työmarkkinaosapuolten ulkoistettua itsensä tästä päätöksenteosta, on vastuu nyt kuitenkin maan hallituksella. Hallitus on sitoutunut velkaantumisen taittamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Nyt on vastuun kantamisen aika ja siinä ei voi miellyttää kaikkia. Tärkeintä on kuitenkin, että Suomen suunta kääntyy ja palaamme velkaantumisen tieltä kasvun tielle.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yhteiskuntasopimus

Lisää kirjoituksia