Maakuntaa kiertäen

Keskiviikko 25.8.2010 klo 15:55

Kansanedustajan yksi tehtävä on kentän kiertäminen ja sitä on kyllä tämä kesä tullut tehtyä. Vaikka kesä ei koskaan ole kiivainta politiikan puhumisen aikaa, on aina hyvä kuulla mitä kansa puhuu. Olen kuluneen kesän aikana reissannut pitkin Suomen maata ja Keski-Pohjanmaan kuntia, yllättävän saman sisältöistä keskustelu on ollut paikasta riippumatta.

Talous on ehdottomasti se ykkös asia joka ihmisiä keskusteluttaa. Toki perinteiset eläke- ja vaalirahakeskustelut on ollut tapetilla, mutta huoli taloudesta ja sen kehityksestä on kaikilla mielessä.

Budjetti vaikuttaa kaikkinensa olevan niin hyvä kuin näissä taloustilanteissa oli mahdollista saada. Kiitettävän hyvä vääntö meidän ministereiltä.

Eilisen päivän kiersin ministeri Rehulan kanssa maakuntaa. Esittelemässä Keski-Pohjanmaan tärkeitä kohteita ja erityisesti itse oppimassa Juhan puheista, mikä on valtakunnallinen tilanne sos. ja terveyspuolella. Pakko tunnustaa, että Juha on entisestään kehittynyt hurjasti.

Jälkeen Lahden

Maanantai 14.6.2010 klo 14:44 - Mika Lintilä

Keskustan kenttä kävi Lahdessa ja kertoi mielipiteensä. Pakko tunnustaa, että jälleen tiukassa tilanteessa Keskustan kenttä näytti suunnan puolueelle ja tavan, jolla puolue nousee takaisin jaloilleen. En uskonut ennen kokousta, että tunnelma voisi yhden kokouksen aikana näin paljon parantua.

Puoluekokousväen saapuessa paikalle, oli tunnelma kysyvä ja epätietoinen. Eilen pois lähti määrätietoinen ja hymyilevä puolue. Puoluekokous on aina osannut tehdä aikaansa sopivat valinnat ja niin varmasti oli nytkin. Marin n. 300 äänen voitto Maurista, antoi Marille hyvin vahvan valtakirjan. Mauri osoitti myös sen, kuinka hienosti voi hävitä. Maurin pitämä puhe tappion jälkeen oli parhaita koskaan kuulemiani tappion kärsineen puheita. Laanisen Timon voitto Korhosen Jarmosta, ei jättänyt minkäänlaisia kysymysmerkkejä siitä, mitä mieltä kenttä oli. 73/26 menneet äänestysprosentit kertovat selvää kieltä.

Hyvä puoluekokous ei vielä takaa hyvää tulosta tulevaan vaaliin, mutta antaa sille hyvät lähtökohdat. Hyvällä mielellä tapahtuva vaalityö näkyy ulospäin ja palauttaa varmasti niitä äänestäjiä, jotka olivat jo alkaneet katsella uutta puoluetta äänestyskohteeksi.

Eli ei muuta kuin voimaa taakse ja täysillä eteenpäin!

Huoli perusturvasta

Tiistai 2.3.2010 klo 14:16 - Mika Lintilä

Huoli perusturvasta

 

Hallitus sai odotetusti eduskunnan luottamuksen perjantaisessa välikysymysäänestyksessä. Välikysymys oli tehty sinänsä tärkeästä asiasta, eli pienituloisten toimeentulon turvaamisesta. Välikysymyksessä oli vain se virhe, että oppositio väitti, ettei hallitus ole tehnyt mitään asian korjaamiseksi, totuuden ollessa toinen. Välikysymykseen perehtyminen antoi hyvän tilaisuuden tarkastella, mitä hallituskauden aikana on saatu tehtyä ja samalla se antaa myös itselle tilaisuuden pohtia, voinko minä vaikuttaa työssäni?

 

Hyvä ja järkevä talouspolitiikka on parasta sosiaalipolitiikkaa. Työllä ja onnistuneella talouspolitiikalla luodaan mahdollisuudet hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Vanhasen II hallitus on tehnyt useita mm. verotuksellisia ratkaisuja, joilla on kannustettu työn tekemiseen ja yrityksien toimintaedellytysten parantamiseen. Nämä ratkaisut ovat luoneet pohjaa myös ratkaisuille, joilla on pienempituloisten asemaa parannettu.  Hallitus on päättänyt ottaa takuu eläkkeen käyttöön vuonna 2011. Tällä ratkaisulla pienituloisinkin eläkeläinen saa yli 100 euron korotuksen kansaneläkkeeseensä. Viime vuonna hallitus nosti pienimmät sairaus- ja vanhempainpäivärahat työmarkkinatuen tasolle. Tämä tarkoitti yli 170 euron korotusta kuukaudessa kyseisiin päivärahoihin. Tämän vuoden alusta toteutettiin verotuksen perusvähennyksen nosto 1480 eurosta 2200 euroon. Kyseessä on ensimmäinen kerta 20 vuoteen, kun veronkevennykset kohdistuvat työttömien ja sosiaaliturvan varassa elävien tilanteeseen. Eli heihin, jotka kipeimmin tukea tarvitsevat.

 

On toki myönnettävä se tosiasia, että maassamme kaikilla ei mene hyvin ja liian moni joutuu elämään liian pienellä toimeentulolla. Toisaalta, on kiistämätön totuus, että tämä hallitus on tehnyt sosiaalisempaa politiikkaa kuin edeltäjänsä. Olemme pystyneet tekemään toimia jotka ovat auttaneet hyvin laajaa joukkoa, nimenomaan heikoimmassa asemassa olevia. Itse kun välillä eduskunnassa pohtii vaikuttamismahdollisuuksiaan ja työn onnistumisia, tuntee suurta mielihyvää kun esimerkiksi perusvähennyksen noston tai ruuan alv:n alentamisen kaltaiset uudistukset tulevat voimaan. Silloin aidosti tuntee, että omalla työllä on merkitystä ja tuntee, että eduskunnassa voi vaikuttaa.

 

Välikysymys keskustelu nosti mielenkiintoisella tavalla esille myös ideologiset eroavaisuudet. Keskustassa huolta kannettiin eniten ihmisten perusturvasta, kun taas vasemmisto-oppositio tuntui kantavan eniten huolta ansiosidonnaisesta turvasta.

 

Välikysymyksen jälkeenkään ongelmat eivät ole pois pyyhittyjä, mutta oli hyvin tärkeä käydä keskustelua asiasta jonka ratkaisemiseksi meidän tulee myös jatkossa aktiivisesti toimia.

 

Lopuksi pari sanaa keskusteluun nousseesta turkistarhauksesta. Minulle on täysin selvä, että turkistarhaus on laillinen elinkeino ja erittäin tärkeä työllistäjä erityisesti meidän alueella. En hyväksy sitä, että hallituskumppanimme Vihreät esittävät tarhauksen kieltämistä, samalla kun hallitusohjelmassa on hyvin selkeä kirjaus, että turkistuotannon toimintamahdollisuudet nykymuotoisena elinkeinona turvataan. Hallitusohjelman mukaan hallitus tulee toimimaan.

Olympia "huumaa"

Keskiviikko 24.2.2010 klo 11:00

Ennen Suomea pidettiin talviurheilumaana, mutta mites Vancouverin jälkeen?

Olen intohimoinen penkkiurheilija ja kuulun siihen suureen suomalaiseen joukkoon, joka on laittanut kellon herättään suurin odotuksin. Kerta toisensa jälkeen olemme kuitenkin saanneet pettyä, vain yksi mitali tähän mennessä ja tavoitteena oli 12 mitalia! Heikkojen suoritusten selitykset alkavat pikku hiljaa kyllästyttään ja jopa raivostuttaan. Olympialaisissa esiintyminen tulee olla jokaiselle urheilijalle kunnia asia. Urheilija ei edusta pelkästään itseään, vaan myös omaa maatansa. Minun on hirvittävän vaikea hyväksyä sitä, että suomalaiset jättävät leikin kesken tai kisan tyystin väliin, kun "kropassa ei tuntunut hyvälle". Uskomatonta! Samaan aikaan toinen urheilja hiihtää itsensä pronssille muutama kylkiluu murtuneena ja reikä keuhkossa. Ei varmaan tuntunut sekään kropaassa hyvälle, mutta niin vain pronssia tuli.

Kisojen jälkeen tulee käydä hyvin perusteellinen keskustelu ja pohdiskelu siitä, mitä meillä tehdään väärin ja kuka tekee. Selitys, että meillä on liian vähän rahaa huippu-urheilulle ei riitä, syyt on paljon syvemmällä. Jokaisen joka astui Vancouverin koneeseen olympiakomitean maksamana, on syytä mennä peilin eteen ja kysyä itseltään, olenko ylpeä siitä mitä tein ja olisinko voinnut tehdä jotain paremmin? Saavutettuun menestykseen ainakaan penkkiurheilijat eivät ole tyytyväisiä, eikä tule ollakkaan.