Viimeinen viikko

Maanantai 11.4.2011 klo 10:53

Viimeinen viikko ennen vaaleja alkaa hyvissä ja erittäin jännittävissä tunnelmissa. Kaikki kehuu kuinka hyvä tunnelma kentällä on ja se pitää kyllä paikkansa. Nyt kysymys on siitä, mikä puolue ja ketkä ehdokkaat saavat konkretisoitua hyvän tunnelman ääniksi. Kisa tulee olemaan äärimmäisen tiukka.

Demareiden meininki kieltämättä ihmetyttää. Demarit käyttää velkaisia suomalaistalouksia pelinappulana vaaleissa. He tietävät hyvin faktat siitä, mitä väliaikainen vakautuspaketti pitää sisällään, mutta samalla vaarantavat nykyistä korkotasoa. Tulee muistaa, että yhden prosentin koronnousu vie suomalaisilta kotitalouksilta miljardin. Yksittäiselle velalliselle seuraus voi hyvinkin olla tuhansia euroja vuodessa. Pientä vastuullisuutta odottaisin demareilta, vaikka hallituskiima onkin valtaisa. Pitää muistaa, että puheistaan voi joutua vastaamaan myös vaalin jälkeen.

Viimeisen viikon paahdan vielä ihan täysillä niin, että viimeinen tilaisuus on vasta vaalipäivänä Kaustisen ravit. Tiistai eduskunnan päättäjäisissä, mutta muuten pitkin poikin maakuntaa. Tarkemmin menoni näät nettisivujeni etusivulta.

Muistakaa äänestää! 57 (joka muuten viettää syntymäpäiviä perjantaina)

Kisa alkaa

Tiistai 5.4.2011 klo 22:56

Äärettömän jännittävät gallup-luvut tänään Maikkarilla. Vanha totuus, että gallup-luvut on vain viihdettä kauden aikana, vaalit ratkaistaan  kolmen viimeisen viikon aikana pitää jälleen paikkansa.

Kolme "perinteistä" suurta tulee ratkaisemaan sen, mikä on pääministeripuolue. Perussuomalaisten alamäki vahvistaa varmasti demareita, mutta silti uskon, että voittajakisa käydään Keskustan ja Kokoomuksen välillä. Itse sanoisin, että meidän vaaliohjelma on sellainen, joka puhuttelee ihmisiä ja johon äänestäjien on helpompi itsensä mieltää. Kokoomuksen tasaverolinjaukset ja voimakas markkinatalouslinja ei nauti tässä talouden epävarmuustilanteessa laajaa kansansuosiota. Toivotaan, että ohjelmat ratkaisevat kisan, eikä erilaiset toisarvoiset asiat, joita taatusti medialle tullaan tarjoilemaan.

Tunnelma kentällä on erittäin hyvä ja on todella hienoa lähteä vaalivankkureilla tekemään viimeinen rutistus vaalikentille. Huomenna alkaa ennakkoäänestys ja kansa alkaa kertomaan keneen he luottavat.

Vaalivankkurit vyöryy

Sunnuntai 3.4.2011 klo 22:56

Nyt alkaa vaalitaistossa olemaan tekemisen makua!

Koko viime viikko sujui kyliä ja kuntia kiertäen, eikä muutosta ohjelmaan ole tälläkään viikolla tulossa. Tunnelma kentällä on erittäin hyvä ja uskon, että hyvällä vaalityöllä voimme saada maakunnassa paremman tuloksen kuin viime vaaleissa, vaikka Himangan menetimmekin Oulun vaalipiiriin.

Ehdokkaiden kirjo on kieltämättä melkoinen, mutta sekin on tietysti osa demokratiaa. Olen jo aiemminkin kirjoittanut siitä, että mielelläni näkisin vaalikentillä enemmän yhteisen kakun kasvattajia kuin jakajia. Jakajista ei ole pulaa, mutta vastuullisia edustajia mahtuisi enemmänkin. Vastuullisuudessa on vain se ikävä puoli, että siinä joutuu olemaan äänestäjille rehellinen ja aina se ei ole kuulijalle miellyttävää.

Keskustelun taso voisi olla myös ehkä hiukkasen korkeampi ja käsitellä olennaisia asioita enemmän. Nyt tunne on se, että liian monet ehdokkaat puhuvat vain tapettejen väristä kun samanaikaisesti kivijalka on murentumassa. Talous tulee olemaan meidän ehdottomasti suurin haasteemme ens kaudella.

Mukava on kuitenkin kiertää ja tavata ihmisiä, sillä palaute on myönteistä ja kannustavaa. Nyt on perusasiat kunnossa ja vaalikampanja etenee suunnitellun mukaisesti. Hieno lähteä taas aamulla kohti Kokkolaa ja Halsuaa.

Vaalitaisto on alkanut

Sunnuntai 20.3.2011 klo 22:49

Vanha totuus siitä, että vaalitaisto ei ala ennenkuin istuvat edustajat ovat vaalikentillä tuntui jälleen pitävän paikkansa.

Tiistaina oli viimenen istunto ja illalla vielä puolueen illallistilaisuus, jossa olin puhumassa pääministeri Kiviniemen kanssa. Onnistunut ilta ja eiköhän puolueen kassaankin jotain tullut. Perjantaina oli oma talousseminaarini, jossa itseni lisäksi Niinistö, Lehtomäki ja Häkämies. Sekin oli ihan mieluisa ja tuottoisa tilaisuus. Ilta sitten Keskustan Keski-Pohjanmaan piirin vaaliavauksessa, jossa Mari nostatti hyvän tunnelman vaalityön tekemiseen.

Lauantaina aamukahvit Kannuksessa, loppupäivä ja sunnuntai sitten Kokkolassa messuilla. Lopuksi rentoutumishetki Tiikereiden pelissä, upee peli Tiikereiltä! Eli vauhdista päätellen, vaalityö on alkanut.

Viikonlopun poliittinen anti jäi varsin vähäiseksi, jos siihen ei laske sitä, että Soini voittajan elkein valitsee jo hallituskumppaneitaan ja että Urpilainen uhkailee ostosrynnäköllä Viroon. Heikot on analyysit veroesityksistä, jos oletetaan, että 2% alv:n nosto saisi ostosrynnäkön Viroon aikaiseksi. Aika posketonta puhetta puolueelta, joka vastusti ruuan alv:n laskua henkeen ja vereen.

Paavo I

Lauantai 12.2.2011 klo 20:39

Nyt tiedän mille Vesa Keskisen naapurista tuntui, kun hän päätti soittaa Keskiselle suoraan tv-lähetykseen ja sanoa, "tuu pois sieltä, munaat ittes". Paavo Lipposen esiintyminen tämän päivän ykkösaamussa herätti itsessäni vähän samanlaisia tunteita.

Tuntui käsittämättömälle, että 40 vuotta maan politiikan keskeisissä tehtävissä toiminut mies voi täyttää yhden ohjelman niin voimakkaalla ylimielisyydellä ja kaunalla. Itsetietoisuus oli suorastaan keisarillista tasoa! Oli toimittaja Kejosen tuuri, että Lipponen suostui keskustelemaan edes itsensä kanssa ohjelman ajan.

Lipponen oli toki tyyliuskollinen ja jatkoi Keskustan mollaamista. Sehän ei sinällänsä ole yllätys. Siihen on totuttu milloin Kiviniemen, milloin Kallin nimissä. Pelkkä Jäätteenmäen nimi saa alkuräjähdyksen kokoisen reaktion aikaiseksi Lipposen mielessä. Lipponen on jäänyt kiinni 2003 vaaleihin, mutta toisin kuin hän väittää, meillä Keskustassa ei ole aikaa jäädä kiinni vanhoihin.

En voi olla ihmettelemättä sitä, kuinka henkilö, joka oli kiistatonta eurooppalaista poliittista kärkeä vielä vuosikymmen sitten, on tänä päivänä katkeroitunut henkilö, jolla ei ole mitään sanottavaa päivän politiikkaan. Olisin odottanut, että Lipponen olisi Euroopan Unionin ehkä kriittisimpänä aikana tuonnut keskusteluun oman panoksensa. Ymmärrän hiljaisuuden ainoastaan siinä varjossa, että demareiden tekemä vastuuton EU-politiikka on saannut jopa Paavo I:n hiljaiseksi.

Vaalien makua

Perjantai 28.1.2011 klo 11:44 - Mika Lintilä

Kun eduskunta palasi lomilta, oli helposti havaittavissa se tosiasia, että vaalit odottavat kolmen kuukauden päässä. Kuppilan pöydissä kysellään, mille tilanteet missäkin päin Suomea vaikuttavat ja missä vaiheessa oma vaalityö on. Itse kun tauon aikana vierailin kaikissa maakuntamme kunnissa, sain varsin selkeän kuvan missä mennään. Ilmapiiri oli selkeästi myönteisempi kuin kaksi kuukautta aiemmin, jolloin edellisen kerran kiersin kaikki kunnat. Tosiasia kuitenkin on, että varsinaista vaalikuumetta kokevat tässä vaiheessa vain ehdokkaat, eivät ns. kansan syvät rivit. Ihmiset tiedostavat, että vaalit on tulossa, mutta muuten ne eivät vielä suurta osaa keskustelusta hallitse. Enemmän ihmiset juttelevat ihan jokapäiväisistä mieltään askarruttavista asioista.

Itselleni maakuntakierroksesta jäi kuitenkin erittäin myönteinen maku. Palautetta tuli ihan kiitettävästi ja se oli vielä jopa kannustavaa. Erityisesti tuntui huomiolle laitetun vastuuni (ja sitä kautta esiintymiset) puolueemme talous- ja veropoliittisen työryhmän vetäjänä. Eurooppalainen taloustilanne on sellainen, että kiinnostus talous- ja verokysymyksiin on kova. Ihmiset ymmärtävät, että ilman tervettä valtiontaloutta ei ole hyvinvointivaltiotakaan palveluineen. Uskallan väittää, että talous ja verot nousevat vaalien suurimmiksi kysymyksiksi ja siihen keskusteluun tulen tuomaan oman osuuteni. Mielelläni otan aina palautetta vastaan eli ollaan yhteyksissä.

Vuosi vaihtuu

Maanantai 27.12.2010 klo 13:47 - Mika Lintilä

Joulun pyhät on ohitettu ja välipäivät on hyvä käyttää hiukan pohtimiseen siitä, mitä vuosi piti sisällään ja mitä tuleman pitää.

Paljon tapahtui pientä ja suurta politiikan saralla, mutta silti päällimmäiseksi jää suuri epävarmuus talouden tilasta. Se näkyy mielestäni tänään julkistetussa talouden kuluttajaluottamuksessakin, tai siis sen heikentymisessä. Talouden iso kuva on hermostunut ja levoton, eikä se voi olla vaikuttamatta ihmisten mielikuviin. Tulevan vuoden suurin haaste maailman taloudelle on vakauden luominen ja uskon palauttaminen talouteen.

Suomelle talouden taantuma on haasteellinen siitäkin syystä, että Suomi törmää lujaa ikärakenteesta johtuvaan muutokseen samaan aikaan, kun julkinen talous on jäänyt alijäämäiseksi. Tämän vajeen täyttämiseksi on valtiovarainministeriö esittänyt jo voimakkaita leikkauksia. Sinällänsä mielenkiintoista, että VM:n työryhmät ovat vaatimassa leikkauksia ja toisaalta voimakkaita palkkatulon veronkevennyksiä. Voin sanoa, että Keskusta ei tule tukemaan tätä linjaa, vaan tekee itse ohjelman, joka lähtee talouden kasvusta, lievästä veroasteen tiukentamisesta ja vasta sen jälkeen mahdollisista leikkauksista. Miksi näin? Siitä yksinkertaisesta syystä, että pääsääntöisesti leikkaukset koskee jo ennestään vaikeassa tilanteessa olevia. Sitä Keskusta ei halua.

Vuodesta on tuleva haasteellinen niin talouden kuin peruspalveluiden turvaamisenkin kannalta, eikä sitä varmasti vaalipopulismi tule auttamaan. Uskon, että asiapoliitikot tulevat olemaan vahvoilla mitä lähemmäksi vaaleja tullaan. Nyt tarvitaan vakaita vastuunkantajia, ei pilvilinnojen rakentajia ja vastuun pakoilijoita.

Haasteista huolimatta, oikein menestyksellistä uutta vuotta 2011 kaikille.

Median paineissa

Keskiviikko 13.10.2010 klo 16:15

Viime päivät on käyty voimakasta keskustelua median roolista politiikassa. Media on luonnut selvästi painetta eduskunnan työskentelyyn ja ottanut ehkä liiankin johtavaa roolia. Ymmärrän hyvin ja olen sitä mieltä itsekin, että median tulee olla vallan vahtikoira. Työnjako on mielestäni aiemmin toiminut hyvin, tällä kaudella en ole enää tilanteesta niin vakuuttunut.

Olemme valitettavasti tulleet siihen tilanteeseen, että media on alkanut johtaa useissa tapauksissa politiikkaa eikä politiikka mediaa ja tämä tilanne ei ole demokratian kannalta oikea lähtökohta. Kun siihen lisätään vielä se kehityssuunta, että oikeuslaitos on medialle liian hidas, olemme tulleet tilanteeseen, joka vaarantaa vallan perinteistä kolmijako-oppia.

Tällä vaalikaudella on median ja poliitikkojen kunnioitus toisiensa työtä kohtaan romahtanut. Syytä on varmasti molemmissa, mutta kummankaan etu se ei ole, eikä varsinkaan suomalaisen yhteiskunnan.

Maakuntaa kiertäen

Keskiviikko 25.8.2010 klo 15:55

Kansanedustajan yksi tehtävä on kentän kiertäminen ja sitä on kyllä tämä kesä tullut tehtyä. Vaikka kesä ei koskaan ole kiivainta politiikan puhumisen aikaa, on aina hyvä kuulla mitä kansa puhuu. Olen kuluneen kesän aikana reissannut pitkin Suomen maata ja Keski-Pohjanmaan kuntia, yllättävän saman sisältöistä keskustelu on ollut paikasta riippumatta.

Talous on ehdottomasti se ykkös asia joka ihmisiä keskusteluttaa. Toki perinteiset eläke- ja vaalirahakeskustelut on ollut tapetilla, mutta huoli taloudesta ja sen kehityksestä on kaikilla mielessä.

Budjetti vaikuttaa kaikkinensa olevan niin hyvä kuin näissä taloustilanteissa oli mahdollista saada. Kiitettävän hyvä vääntö meidän ministereiltä.

Eilisen päivän kiersin ministeri Rehulan kanssa maakuntaa. Esittelemässä Keski-Pohjanmaan tärkeitä kohteita ja erityisesti itse oppimassa Juhan puheista, mikä on valtakunnallinen tilanne sos. ja terveyspuolella. Pakko tunnustaa, että Juha on entisestään kehittynyt hurjasti.

Jälkeen Lahden

Maanantai 14.6.2010 klo 14:44 - Mika Lintilä

Keskustan kenttä kävi Lahdessa ja kertoi mielipiteensä. Pakko tunnustaa, että jälleen tiukassa tilanteessa Keskustan kenttä näytti suunnan puolueelle ja tavan, jolla puolue nousee takaisin jaloilleen. En uskonut ennen kokousta, että tunnelma voisi yhden kokouksen aikana näin paljon parantua.

Puoluekokousväen saapuessa paikalle, oli tunnelma kysyvä ja epätietoinen. Eilen pois lähti määrätietoinen ja hymyilevä puolue. Puoluekokous on aina osannut tehdä aikaansa sopivat valinnat ja niin varmasti oli nytkin. Marin n. 300 äänen voitto Maurista, antoi Marille hyvin vahvan valtakirjan. Mauri osoitti myös sen, kuinka hienosti voi hävitä. Maurin pitämä puhe tappion jälkeen oli parhaita koskaan kuulemiani tappion kärsineen puheita. Laanisen Timon voitto Korhosen Jarmosta, ei jättänyt minkäänlaisia kysymysmerkkejä siitä, mitä mieltä kenttä oli. 73/26 menneet äänestysprosentit kertovat selvää kieltä.

Hyvä puoluekokous ei vielä takaa hyvää tulosta tulevaan vaaliin, mutta antaa sille hyvät lähtökohdat. Hyvällä mielellä tapahtuva vaalityö näkyy ulospäin ja palauttaa varmasti niitä äänestäjiä, jotka olivat jo alkaneet katsella uutta puoluetta äänestyskohteeksi.

Eli ei muuta kuin voimaa taakse ja täysillä eteenpäin!

Huoli perusturvasta

Tiistai 2.3.2010 klo 14:16 - Mika Lintilä

Huoli perusturvasta

Hallitus sai odotetusti eduskunnan luottamuksen perjantaisessa välikysymysäänestyksessä. Välikysymys oli tehty sinänsä tärkeästä asiasta, eli pienituloisten toimeentulon turvaamisesta. Välikysymyksessä oli vain se virhe, että oppositio väitti, ettei hallitus ole tehnyt mitään asian korjaamiseksi, totuuden ollessa toinen. Välikysymykseen perehtyminen antoi hyvän tilaisuuden tarkastella, mitä hallituskauden aikana on saatu tehtyä ja samalla se antaa myös itselle tilaisuuden pohtia, voinko minä vaikuttaa työssäni?

Hyvä ja järkevä talouspolitiikka on parasta sosiaalipolitiikkaa. Työllä ja onnistuneella talouspolitiikalla luodaan mahdollisuudet hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Vanhasen II hallitus on tehnyt useita mm. verotuksellisia ratkaisuja, joilla on kannustettu työn tekemiseen ja yrityksien toimintaedellytysten parantamiseen. Nämä ratkaisut ovat luoneet pohjaa myös ratkaisuille, joilla on pienempituloisten asemaa parannettu.  Hallitus on päättänyt ottaa takuu eläkkeen käyttöön vuonna 2011. Tällä ratkaisulla pienituloisinkin eläkeläinen saa yli 100 euron korotuksen kansaneläkkeeseensä. Viime vuonna hallitus nosti pienimmät sairaus- ja vanhempainpäivärahat työmarkkinatuen tasolle. Tämä tarkoitti yli 170 euron korotusta kuukaudessa kyseisiin päivärahoihin. Tämän vuoden alusta toteutettiin verotuksen perusvähennyksen nosto 1480 eurosta 2200 euroon. Kyseessä on ensimmäinen kerta 20 vuoteen, kun veronkevennykset kohdistuvat työttömien ja sosiaaliturvan varassa elävien tilanteeseen. Eli heihin, jotka kipeimmin tukea tarvitsevat.

On toki myönnettävä se tosiasia, että maassamme kaikilla ei mene hyvin ja liian moni joutuu elämään liian pienellä toimeentulolla. Toisaalta, on kiistämätön totuus, että tämä hallitus on tehnyt sosiaalisempaa politiikkaa kuin edeltäjänsä. Olemme pystyneet tekemään toimia jotka ovat auttaneet hyvin laajaa joukkoa, nimenomaan heikoimmassa asemassa olevia. Itse kun välillä eduskunnassa pohtii vaikuttamismahdollisuuksiaan ja työn onnistumisia, tuntee suurta mielihyvää kun esimerkiksi perusvähennyksen noston tai ruuan alv:n alentamisen kaltaiset uudistukset tulevat voimaan. Silloin aidosti tuntee, että omalla työllä on merkitystä ja tuntee, että eduskunnassa voi vaikuttaa.

Välikysymyskeskustelu nosti mielenkiintoisella tavalla esille myös ideologiset eroavaisuudet. Keskustassa huolta kannettiin eniten ihmisten perusturvasta, kun taas vasemmisto-oppositio tuntui kantavan eniten huolta ansiosidonnaisesta turvasta.

Välikysymyksen jälkeenkään ongelmat eivät ole pois pyyhittyjä, mutta oli hyvin tärkeä käydä keskustelua asiasta jonka ratkaisemiseksi meidän tulee myös jatkossa aktiivisesti toimia.

Lopuksi pari sanaa keskusteluun nousseesta turkistarhauksesta. Minulle on täysin selvä, että turkistarhaus on laillinen elinkeino ja erittäin tärkeä työllistäjä erityisesti meidän alueella. En hyväksy sitä, että hallituskumppanimme Vihreät esittävät tarhauksen kieltämistä, samalla kun hallitusohjelmassa on hyvin selkeä kirjaus, että turkistuotannon toimintamahdollisuudet nykymuotoisena elinkeinona turvataan. Hallitusohjelman mukaan hallitus tulee toimimaan.

Olympia "huumaa"

Keskiviikko 24.2.2010 klo 11:00

Ennen Suomea pidettiin talviurheilumaana, mutta mites Vancouverin jälkeen?

Olen intohimoinen penkkiurheilija ja kuulun siihen suureen suomalaiseen joukkoon, joka on laittanut kellon herättään suurin odotuksin. Kerta toisensa jälkeen olemme kuitenkin saanneet pettyä, vain yksi mitali tähän mennessä ja tavoitteena oli 12 mitalia! Heikkojen suoritusten selitykset alkavat pikku hiljaa kyllästyttään ja jopa raivostuttaan. Olympialaisissa esiintyminen tulee olla jokaiselle urheilijalle kunnia asia. Urheilija ei edusta pelkästään itseään, vaan myös omaa maatansa. Minun on hirvittävän vaikea hyväksyä sitä, että suomalaiset jättävät leikin kesken tai kisan tyystin väliin, kun "kropassa ei tuntunut hyvälle". Uskomatonta! Samaan aikaan toinen urheilja hiihtää itsensä pronssille muutama kylkiluu murtuneena ja reikä keuhkossa. Ei varmaan tuntunut sekään kropaassa hyvälle, mutta niin vain pronssia tuli.

Kisojen jälkeen tulee käydä hyvin perusteellinen keskustelu ja pohdiskelu siitä, mitä meillä tehdään väärin ja kuka tekee. Selitys, että meillä on liian vähän rahaa huippu-urheilulle ei riitä, syyt on paljon syvemmällä. Jokaisen joka astui Vancouverin koneeseen olympiakomitean maksamana, on syytä mennä peilin eteen ja kysyä itseltään, olenko ylpeä siitä mitä tein ja olisinko voinnut tehdä jotain paremmin? Saavutettuun menestykseen ainakaan penkkiurheilijat eivät ole tyytyväisiä, eikä tule ollakkaan.