Huoli perusturvasta
Tiistai 2.3.2010 klo 14:16 - Mika Lintilä
Huoli perusturvasta
Hallitus sai odotetusti eduskunnan luottamuksen perjantaisessa välikysymysäänestyksessä. Välikysymys oli tehty sinänsä tärkeästä asiasta, eli pienituloisten toimeentulon turvaamisesta. Välikysymyksessä oli vain se virhe, että oppositio väitti, ettei hallitus ole tehnyt mitään asian korjaamiseksi, totuuden ollessa toinen. Välikysymykseen perehtyminen antoi hyvän tilaisuuden tarkastella, mitä hallituskauden aikana on saatu tehtyä ja samalla se antaa myös itselle tilaisuuden pohtia, voinko minä vaikuttaa työssäni?
Hyvä ja järkevä talouspolitiikka on parasta sosiaalipolitiikkaa. Työllä ja onnistuneella talouspolitiikalla luodaan mahdollisuudet hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Vanhasen II hallitus on tehnyt useita mm. verotuksellisia ratkaisuja, joilla on kannustettu työn tekemiseen ja yrityksien toimintaedellytysten parantamiseen. Nämä ratkaisut ovat luoneet pohjaa myös ratkaisuille, joilla on pienempituloisten asemaa parannettu. Hallitus on päättänyt ottaa takuu eläkkeen käyttöön vuonna 2011. Tällä ratkaisulla pienituloisinkin eläkeläinen saa yli 100 euron korotuksen kansaneläkkeeseensä. Viime vuonna hallitus nosti pienimmät sairaus- ja vanhempainpäivärahat työmarkkinatuen tasolle. Tämä tarkoitti yli 170 euron korotusta kuukaudessa kyseisiin päivärahoihin. Tämän vuoden alusta toteutettiin verotuksen perusvähennyksen nosto 1480 eurosta 2200 euroon. Kyseessä on ensimmäinen kerta 20 vuoteen, kun veronkevennykset kohdistuvat työttömien ja sosiaaliturvan varassa elävien tilanteeseen. Eli heihin, jotka kipeimmin tukea tarvitsevat.
On toki myönnettävä se tosiasia, että maassamme kaikilla ei mene hyvin ja liian moni joutuu elämään liian pienellä toimeentulolla. Toisaalta, on kiistämätön totuus, että tämä hallitus on tehnyt sosiaalisempaa politiikkaa kuin edeltäjänsä. Olemme pystyneet tekemään toimia jotka ovat auttaneet hyvin laajaa joukkoa, nimenomaan heikoimmassa asemassa olevia. Itse kun välillä eduskunnassa pohtii vaikuttamismahdollisuuksiaan ja työn onnistumisia, tuntee suurta mielihyvää kun esimerkiksi perusvähennyksen noston tai ruuan alv:n alentamisen kaltaiset uudistukset tulevat voimaan. Silloin aidosti tuntee, että omalla työllä on merkitystä ja tuntee, että eduskunnassa voi vaikuttaa.
Välikysymyskeskustelu nosti mielenkiintoisella tavalla esille myös ideologiset eroavaisuudet. Keskustassa huolta kannettiin eniten ihmisten perusturvasta, kun taas vasemmisto-oppositio tuntui kantavan eniten huolta ansiosidonnaisesta turvasta.
Välikysymyksen jälkeenkään ongelmat eivät ole pois pyyhittyjä, mutta oli hyvin tärkeä käydä keskustelua asiasta jonka ratkaisemiseksi meidän tulee myös jatkossa aktiivisesti toimia.
Lopuksi pari sanaa keskusteluun nousseesta turkistarhauksesta. Minulle on täysin selvä, että turkistarhaus on laillinen elinkeino ja erittäin tärkeä työllistäjä erityisesti meidän alueella. En hyväksy sitä, että hallituskumppanimme Vihreät esittävät tarhauksen kieltämistä, samalla kun hallitusohjelmassa on hyvin selkeä kirjaus, että turkistuotannon toimintamahdollisuudet nykymuotoisena elinkeinona turvataan. Hallitusohjelman mukaan hallitus tulee toimimaan.
Turkistarhauksen puolustajia on kautta koko keskustelun vaivannut kaikkein tärkeimmän kysymyksen välttely: villien petoeläinten pitäminen koko lyhyen elämänsä ajan pienessä verkkohäkissä on julmaa.
Oli se laillista tai ei, se on vastaansanomattomasti ja yksinkertaisesti julmaa. Siksi se halutaan lopettaa.
Voimme tietenkin paeta tätä ydinkysymystä toistamalla, että tarhaus on laillista toimintaa ja työllistää ihmisiä.
Moni muukin laillinen, mutta moraalisesti tuomittava liikotoiminta, on työllistävää.
Luulenpa, että keskustan osalta tässä on kyse, siitä, että tarhat ovat maaseudulla, missä on merkittävä osa keskustan äänestäjistä. Äänestäjistä taisteltaessa eettiset kysymykset jäävät sivuun.