Elinkeinoministeri Lintilän puhe: Miesten Kreikkalais-Roomalaisen painin SM-kisat Lapualla

Maanantai 10.4.2017 klo 2:18


Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Miesten Kreikkalais-Roomalaisen painin SM-Kisat

Lapua, 8.4.2017

 

 

Arvoisa juhlayleisö, hyvät Lapuan Virkiän ja painiurheilun ystävät,

 

Kiitos kutsusta tähän arvokkaaseen tilaisuuteen, joissa juhlimme sekä 110-vuotiasta urheiluseura Lapuan Virkiää ja samalla liitämme myös tämän juhlan osaksi isänmaamme Suomen satavuotisjuhlavuoden tapahtumia.

 

Kuten Virkiän ja itsenäisen Suomen ikäerostakin voi havaita, urheiluseuroja perustettiin kansallistunteen vahvistumisen aikana jo ennen valtiollista itsenäistymistä. Seurat vahvistivat paikallista yhteenkuuluvuutta ja loivat edellytykset sille yhteishengelle, jota kipeästi tarvittiin hetkellä, jolloin maailmantilanteen murrokset avasivat tien Suomen itsenäisen valtion syntymiselle.

 

Itsenäisyyden alku oli Suomessa sisällissodan ja sen seurausten vuoksi vaikeaa aikaa.  Suomen valtiota ennen yhteiskunnan kantaviksi voimiksi ja kansalaisyhteiskunnan rakennuspuiksi oli kuitenkin jo 1800-luvulta lähtien kehittynyt yhdistysten ja seurojen verkosto. Tällä verkostolla oli iso merkitys itsenäisen Suomen liikkeellelähdön ja koossapysymisen kannalta.

 

 

 

 

Vapaiden kansalaisten yhteistoiminta on jatkunut Suomessa läpi vuosikymmenten – sen merkitystä suomalaisten hyvinvointiin, elämän laatuun ja sosiaaliseen kehitykseen on mahdoton yliarvioida, niin monessa kohtaa Suomi on siitä hyötynyt ja myös sen avulla noussut maailman tilastojen kärkipaikoille sellaisillakin ihmiselämän alueilla, joiden mittaaminen rahassa on vaikeaa. Kyllä paikallinen yhteistoiminta aivan varmasti on myös yksi onnellisuuden lähde.

 

Hyvät kuulijat, juhlayleisö

 

Paini otettiin Lapuan Virkiän lajivalikoimaan 1910-luvun alussa Tukholman olympiakisojen menestysinnossa - kuten niin monissa muissakin eteläpohjalaisissa yleisseuroissa.

 

Painin merkitys lisääntyi 1920-luvun lopulta lähtien ja lajista kehittyi Virkiän ylivoimaisesti menestynein urheilumuoto. Siitä osoituksena on miesten sarjoista neljä olympia- ja maailmanmestaruusmitalia sekä kymmenen Euroopan mestaruusmitalia. Miesten kreikkalais-roomalaisen ja vapaapainin SM-mitaleita seuralla on lähes kaksisataa, joista kultaisia on yli 70.

 

Lapualaisen painin ykkösnimi oli 1930-luvun menestyskaudella Virkiään Lapuan Ponnistuksesta siirtynyt Lauri Koskela, joka väänsi Los Angelesin olympiakisoissa pronssia 1932 ja olympiakultaa Berliinissä 1936. Hän on Virkiän ensimmäinen olympiavoittaja.  Koskela saavutti myös kolme EM-kultaa ja yhden pronssin. Suomen mestaruuksia Koskela paini urallaan seitsemän. Yhteensä hän keräsi SM-mitaleita kaksitoista.

 

Painille luotiin 1930-luvun Lapualla erinomaiset olosuhteet.  Historia kertoo, että Koskela ja monet muut painijat työskentelivät itsekin Virkiän väreissä painineen Yrjö Liljamon huonekalutehtaassa.  Työmaalla oli harjoittelua varten painimatto. Tilipussia ei rokotettu kilpailumatkoista ja harjoitusleiripäivistä.

 

Lukuisat lapualaiset painijat ovat tuoneet iloisia hetkiä eikä vain lajia seuraaville lapualaisille ja eteläpohjalaisille vaan kaikille suomalaisille.

Lapuan Virkiä on ollut myös merkittävä kisajärjestäjä painissa. Vuoden 1992 SM-kisojen julkaisussa lapualainen painijalegenda Mikko Huhtala tervehti painiyleisöä.

 

Siteeraan Huhtalan tervehdyspuhetta: ”Painijat ovat kaiken kokeneita jätkiä, jotka ovat kierrelleet ympäri maailmaa. Majoittuneet torakanpesissä ja hienoissa hotelleissa, syöneet mitä eteen on kannettu. Moomma yrittäny teherä sellaaset olosuhtehet, jotta painit taloolla taas kerran onnistuusivat. Meirän hullun taloontäyteesen yleesönhän te tierättä jo entuurestansa, jotta pankaa korvatulupat korvillenna, jos meteli ouroksuttaa. Tällaaset suuret pirskehet ei onnistu iliman tukijoota ja kökkäväkiä, jotta kiitos kaikille.” Tähän kohtaan ei ole minulla mitään lisättävää.

 

Toivon 110 vuotta nuorelle Lapuan Virkiälle loistavaa tulevaisuutta kaikkein edustamienne urheilulajien parissa. Mitaleissa ja sijoituksissa pärjääminen on yksi tärkeä asia urheilussa. Sen lisäksi urheiluseura huoltaa paikallista yhteiselämää ja nostattaa itsetuntoa, vaikka ei siitä täällä teillä juuri ole vajetta koskaan ollutkaan!

 

Näillä sanoilla avaan myös Suomenmestaruuspainien finaalit. Rehtiä vääntöä, parhaat voittakoon!

 

Kiitos sekä onnea ja menestystä!

 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini