Puhe

Perjantai 17.2.2017 klo 14:45 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä: Metsäalan kasvu on koko Suomen etu

Työ- ja elinkeinoministeriö 13.2.2017 13.58
Puhe

Polvelta toiselle - Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Kokkola, 11.2.2017

Metsätalouden kasvu on juuri nyt voimakasta, eikä se todennäköisesti hetkessä lopukaan. Metsäteollisuus on jälleen Suomen suurin vientiala: se investoi uuteen, laajenee biotalouden kaikille sektoreille ja kasvaa kokonaisuutena hyvin.

Puun kysynnän kasvu toteuttaa Sipilän hallituksen tavoitetta. Elinkeinoministerinä vastaan osaltani hallituksen ”Puu liikkeelle” -kärkihankkeen toteutumisesta. Muun muassa Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteisiin päästäksemme puuta tullaan käyttämään Suomessa jatkossakin kestävästi, mutta varmasti myös enemmän.

Hallituksen elinkaaren puolivälin krouviin kohta tultaessa tätä metsätalouden voimistumista voidaan kutsua vähintäänkin hyväksi aluksi.

Myönteinen suunta vaikuttaa suoraan myös metsänomistajiin. Käänne on heijastunut metsäalaa koskevaan keskusteluun: keskustelun sävy on suoraan sanottuna muuttunut täysin.

Nyt puhutaan puun riittävyydestä, metsänhoidon ja -kasvun tehostamisesta, uusista markkina-alueista ja sähköisten sovellusten käyttöön otosta. Se on selvää, että puhutaan myös siitä, miten puun käyttö vaikuttaa metsäluonnon monimuotoisuuteen. Haasteita ne ovat nämäkin - mutta ainakin elinkeinoministerin näkökulmasta nämä haasteet ovat sittenkin mukavampia kuin tehtaiden sulkemiset.

Metsäala on suomalaisen biotalouden ydintä. Hienoa, että metsäteollisuuteen on syntymässä paljon uutta liiketoimintaa, jonka perustana on nykyisinkin kannattava liiketoiminta.

Biotuote- ja bioenergialaitosten määrä kasvaa Suomessa lähivuosina. Tätä kasvua valtio omalta osaltaan tukee energiatukienkin kautta.

Rahaa ei ole rajattomasti. Uskon kuitenkin, että näillä tuilla on laaja kannatus Suomessa. Myönteinen suhtautuminen tukiin jatkuu kuitenkin vain niin kauan kun eurot käytetään uutta teknologiaa hyödyntävään, liiketaloudellisesti kannattavaan ja ilmastonmuutoksen pysäyttämistä edistävään tuotantoon.

Siksi viranomaisten on varmistettava jokaisen hankkeen kestävyys kaikilla mainituilla kriteereillä. Epävarmoihin hankkeisiin, olkoonpa sitten vaikka minkä kokoisia tahansa, ei veronmaksajien rahoja myönnetä.

Puusta tehdään jo lähitulevaisuudessa uusia tuotteita kuten tekstiilejä, biokemikaaleja sekä biopolymeerejä. Teollisuuden laaja tuotevalikoima on metsänomistajankin riskienhallinnan näkökulmasta positiivista.

Vaikka meillä on nyt valoisat näkymät, meidän tulee pitää huolta, että metsäalan toimintaympäristö säilyy suotuisana.

Hallitus on pyrkinyt kärkihankerahoituksella panostamaan metsäalaan. Myös verotusta kehittämällä on pyritty parantamaan kannattavan metsätalouden edellytyksiä. Metsänomistajat ovat oikeutettuja yrittäjävähennykseen kuten maatalousyrittäjät ja muut yrittäjät. Kun edellytykset ovat kunnossa, puukauppa toimii ja kannustaa investoimaan myös metsänhoitoon.

Puukaupassa vuosi 2016 oli erittäin vilkasta ja uskon, että sama vauhti tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Puunkäyttö lisääntyy nykyisellä vauhdilla 10 miljoonalla kuutiometrillä vuoteen 2018 mennessä.

Hallitusohjelmaan kirjattiin erityisesti metsätilojen sukupolvenvaihdosten nopeuttaminen. Tästä aiheesta puhuttaessa tulee kuitenkin muistaa, että metsänomistajan ikä on vain yksi metsänomistajan ominaisuus. Ikää merkityksellisempää on metsänomistajien aktiivisuus ja kiinnostus omia metsiä kohtaan.

Metsäpolitiikassa on johdonmukaisesti lisätty metsänomistajien valinnanvapautta. Metsänkäsittelyyn on lisätty vaihtoehtoja ja metsänhoitoyhdistysten jäsenyydestä on tehty aidosti vapaaehtoista. Tarjoamalla kannustimia sukupolvenvaihdoksien toteuttamiseen lisäämme jälleen metsänomistajien vaihtoehtoja. Sanottakoon sekin, että metsänomistuksesta luopuminen on myös yksi vaihtoehto.     

Metsäverotukseen on tammikuun alusta lähtien kuulunut uusi elementti, eli metsätilojen sukupolvenvaihdoksien toteuttamiseen kannustava metsälahjavähennys. Uuden verokannustimen tavoitteena on edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, kasvattaa metsätilakokoa, edistää yrittäjämäistä metsätaloutta ja lisätä puun tarjontaa.

Metsälahjavähennyksestä puhuttaessa tulee muistaa, että perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta voidaan edelleen soveltaa maatalousyrittäjien ja puunjalostusta harjoittavien yritysten metsiin.

Suomalaisten suhde metsään korostaa sukupolvenvaihdosten edistämisen tarpeellisuutta. Metsätilat halutaan pitää suvun omistuksessa. Karkeasti noin 45 prosenttia metsätiloista vaihtaa omistajaa perintönä tai lahjana, 40 prosenttia sukulaiskaupalla ja vain 15 prosenttia vapailla metsätilamarkkinoilla.

Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia voidaan toteuttaa usealla eri tavalla myös jatkossa. Luopujan elinaikana tehtävä sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa lahjana, ennakkoperintönä, kauppana tai lahjaluonteisena kauppana.

Kansallinen metsästrategia on ollut noin kaksi vuotta voimassa. Se linjaa metsäalan kehittämisen keskeisimpiä toimenpiteitä ja tavoitteita. Strategia pitää sisällään yksitoista hanketta, joita toimeenpannaan metsäalan ja eri ministeriöiden yhteistyöllä.

Nyt kun olemme saaneet useita hankkeisiin kuuluvia toimenpiteitä toteutettua, meidän tulee miettiä, tuleeko uusia toimenpiteitä lisätä metsäalan kehittämisen työlistalle. Nyt kun puunkäyttö näyttää lisääntyvän, kysymys kuuluu koko metsäsektorille: miten metsien kasvua voidaan edistää entistä reippaammin?

Suomen metsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta nykypäivään. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden mukaan intensiivisellä metsänhoidolla talousmetsien kertymää on mahdollista lisätä nykyisestä noin 105 miljoonasta kuutiometristä 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. 

Tutkijoiden näkemysten perusteella on siten selvää, että metsänhoitoa tehostamalla voidaan myös hakkuumääriä tulevaisuudessa tuntuvasti lisätä nykyisestä vähentämättä silti puuston määrää ja metsien hiilensidontaa. Metsien kasvun lisääminen aktiivisesti hoidetuilla alueilla voi olla myös yksi ratkaisu metsien luontoarvojen turvaamiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsäalan kasvu on koko Suomen etu