Velkaantuminen ja työttömyyden kasvu ei voi jatkua. Nyt on toimittava!

Näillä sivuilla kerron ajatuksistani ja työstäni.

Koulutus nuoren paras turva

Maanantai 12.2.2018 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Keskipohjanmaan viikkoliite Keparin kolumni 11.2.

 

 

Koulutus nuoren paras turva

 

Taakse jääneen vuoden talousuutisten yksi kohokohta oli se, että Suomen työllisyysaste on korkeimmillaan sitten 1990-luvun laman. Myös Keski-Pohjanmaan kehitys on ollut viime vuosina vahvaa. Olemme nousseet maan kärkeen. Tämä on tärkeää, koska työllisyys on paras eriarvoisuuden poistaja.

 

Kiertäessäni alkuvuodesta ympäri maakuntaa keskusteluissa nousi esiin vahva huoli nuorten työttömyydestä ja toimettomuudesta. Tämä huoli on perusteltu. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste oli 43 % vuonna 2015, kun se oli kaksinkertainen eli 86 % ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Heikko koulutus on yhteydessä matalaan työllisyyteen ja siten pienituloisuuteen. Tuleva maakuntauudistus antaa työkaluja maakuntien päättäjille vaikuttaa nuorten hyvinvointiin niin sosiaali- ja terveyspalveluiden avulla kuin panostamalla työllisyyden hoitoon ja alueen työmarkkinoiden toimintaan.

 

Toimettomuus voi johtaa syrjäytymiseen muusta yhteiskunnasta. Syrjäytymisen inhimillinen ja yhteiskunnallinen hinta on korkea.  Viime vuoden lopulla julkaistun nuorisotutkimusverkoston selvityksen mukaan työn ja koulutuksen ulkopuoliset nuoret näkevät syrjäytymisessä pahimpana ulosjäämisen sosiaalisesta elämästä ja ystävien puutteen. Ulkopuolisuus palkkatyöstä ja opiskelusta ei ole heidän mielestään niin olennaista. Näen tässä kolmannen sektorin toiminalle suuren merkityksen vahvistamaan nuorten osallisuutta yhteiskuntaan ja luomassa heille yhteisöä, johon kuulua.

 

Syrjäytymisen yhteiskunnallisia kustannuksia syntyy erilaisten korjaavien palveluiden, tulonsiirtojen ja menetettyjen verotulojen kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Sitran tuore tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että koulutus on paras lääke syrjäytymistä vastaan. Tutkimuksen mukaan syrjäytymisen kokonaiskustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Sen ohella, että varmistamme nuorille riittävän koulutuksen, meidän on tehtävä töitä hyvin toimivien työmarkkinoiden eteen.

 

Tutkimuksen mukaan syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret kantavat usein mukanaan ylisukupolvisia ongelmia. Näiden ratkaisussa ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien palveluiden merkitys korostuu. On järkevää tukea perheitä ennen kuin ongelmat ilmaantuvat. Ennaltaehkäisy säästää pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kokonaiskustannuksia. Näin se on myös vastuullista taloudenhoitoa.

 

Olen tyytyväinen, että Keski-Pohjanmaa on ollut kehittämässä lapsiystävällisen maakunnan toimintatapoja. Uskon, että tämä työ kantaa tulevaisuudessa hedelmää.

 

 

Mika Lintilä

elinkeinoministeri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulutus

Elinkeinoministeri Lintilän puhe STTK:n Tuottavuustyöryhmän seminaarissa 8.2.2018

Perjantai 9.2.2018

Kommentoi kirjoitusta.

Lintilän puhe Liikkeessä! -kaupan alan huippuseminaarissa

Perjantai 2.2.2018 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe Liikkeessä! - kaupan alan huippuseminaarissa

Työ- ja elinkeinoministeriö 25.1.2018 15.15
Puhe

Ylivieska, 25.1.2018

Arvoisat kaupan ja palvelujen alan yrittäjät, hyvät tilaisuuden järjestäjät, hyvät ystävät,

Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää mahdollisuudesta osallistua Kaupan alan seminaariinne täällä Ylivieskassa.

Taloudessamme on tapahtunut pitkään odotettu käänne. Tänä vuonna kiihdytämme noin kolmen prosentin tasolle ja kasvu on laaja-alaista. Näkymät ovat positiivisia eri puolella Suomea.

Käänne ei ole syntynyt itsestään. Vaan se on vaatinut määrätietoista politiikkaa ja myös vaikeita päätöksiä. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on parantanut kaupan alan toimintaedellytyksiä monin tavoin. Kaupan aukioloaikoja on vapautettu. Rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyviä säädöksiä on sujuvoitettu. Aikaisempiin vuosiin verrattuna joku voi havaita tässä eroja.

Hallituksen talouspolitiikalla on kolme kärkeä. Ensimmäinen on työllisyyden parantaminen, toinen yritysten uudistumisen ja kasvun tukeminen sekä kolmas on julkisen talouden saaminen vakaalle pohjalle. Työllisyyden paraneminen edellyttää, että elinkeinoelämämme kykenee uudistumaan ja näin työllistämään entistä enemmän.

Hallitus jatkaa työllistävää politiikkaa, jonka tuloksena yhä useampi työtön on saanut töitä. Paras tapa vähentää köyhyyttä sekä alueellisia eroja on ihmisten saaminen mukaan työelämään.

Kaupan ala on tärkeä ja keskeinen toimiala millä tahansa mittarilla. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7000 jäsenyritystä. Kauppa tuo elinvoimaa ja vireyttä kautta koko Suomen. Siksi alan kehitys ja kilpailukyky on aivan oleellinen kysymys yrittäjyydelle, työllisyydelle, koko kansantaloudelle.

Hyvät kuulijat,

Kehittyneiden läntisten maiden talouksia ja yrityksiä haastetaan nyt monella tavoin. Digitaalinen teknologia ja tekoälyn käyttö muuttavat yritysten toimintaa ja työelämää merkittävästi lähivuosikymmeninä. Lisäksi väestö ikääntyy monissa maissa. Samanaikaisesti kuin kohtaamme yhä voimakkaampaa kilpailua nousevien talouksien puolelta.

Suomessa nämä edellä kuvaamani ilmiöt näkyvät rakennemuutoksen jatkumisena. Talouskriisin aikana olemme muuttuneet entistä enemmän palveluvetoiseksi taloudeksi. Elinkeino- ja yritysrakenteemme on jatkuvan muutoksen kourissa. Tämä vaatii yrittäjiltä ja yritysjohdolta kykyä ja rohkeutta uudistaa ja uudistua.

Uskon, että uuden oppimisen ohella tärkeää on kyky tarpeen tullen irtautua entisistä ajattelumalleista ja totutuista toimintatavoista. Tai nähdä nämä vanhat mallit uudessa, ehkä yllättävässäkin valossa.

Kukaan meistä ei voi nykyisin välttyä kuulemasta sanoja digitalisaatio, sähköinen kauppa, monikanavaisuus, tekoäly, alustatalous, arvoketjut, logistiikka, asiakaskommunikaatio, automatisaatio, ”some”, jne.

Mitä ne merkitsevät kaupan alalle? Ovatko ne uhka vai mahdollisuus, vai molempia? Joka tapauksessa ne ovat realiteetti, ja on viisautta ottaa ne huomioon ja luonnollisesti pyrkiä hyödyntämään niiden myötä avautuvia monia uusia mahdollisuuksia.

Tuo paljon puhuttu digitalisaatio ja siihen liittyvät ilmiöt uudistavat yritystoiminnan rakenteita, toimintamalleja ja liiketoimintatapoja, eikä kaupan alakaan ole tästä kehityksestä sivussa. Itse asiassa kaupan alalla muutostekijät voivat olla monia muita aloja voimakkaammatkin. Siksi myös kaupan yrityksiltä vaaditaan reagointiherkkyyttä ja valmiuksia uudistaa ja kehittää toiminnan tapoja ja sisältöjä.

Mielestäni kaupan toimialalla on nähtävissä kiitettävästi valmiutta ja halua uusiin avauksiin, liiketoiminnan trimmaamiseen ja päivittämiseen, uuden oppimiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tätä valmiutta tarvitaan jatkossakin. Muutoksissa avautuu aina uusia mahdollisuuksia.

Joka tapauksessa on selvää, että muutoksissakin tietyt koetellut periaatteet säilyvät, ehkä jopa vahvistuvat. Näitä ovat hyvä asiakaspalvelu, asiakkaan tilanteen ja tarpeen ymmärtäminen, yrittäjähenki, reiluus, selkeys ja luotettavuus, myös terve huumorin ja suhteellisuuden taju.

Siksi näitä periaatteita ei pidä muutoksessakaan unohtaa. Ne pätevät, syntyy asiakaskontakti sitten fyysisessä kohtaamisessa, verkkokaupassa, sosiaalisessa mediassa, tai vaikka harrastustoiminnan parissa. ”Hyvä kello kauas kuuluu” / ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan” – nämä ovat hyviä huoneentauluja edelleen.

Käytännön politiikassaan hallitus haluaa kuulla kauppaa herkällä korvalla. Yritysten toiminta- ja kilpailuympäristön tulee olla tasapuolinen ja ennustettava. Verotusta tulee kehittää yrittäjyyttä ja suomalaisten ostovoimaa tukevaan suuntaan. Yritysten kasvua tukevan yritysrahoituksen saatavuudesta on huolehdittava. Yrityspalvelut tulee pitää ajantasaisina ja yrittäjää muutostilanteissa aidosti tukevina. Koulutusjärjestelmäämme on kehitettävä palvelusektorin tarpeet yhä paremmin huomioivaksi.

Vuoden alusta voimaan tulleen Business Finland –uudistuksen tavoitteena puolestaan on tukea maakunnallisia elinkeinopalveluita vahvan valtakunnallisen toimijan resursseilla niin, että reitti ja palvelupolku maakunnista maailmalle ja maailmalta maakuntiin on katkeamaton ja toimiva sen jokaisesta kohdasta.  

Hyvät ystävät,

Toivon, että tästä iltapäivästä ja illasta rakentuu hyödyllinen ja antoisa tilaisuus. On tärkeää, että yrittäjät tapaavat toisiaan, vaihtavat kokemuksia ja näkemyksiä alansa haasteista ja mahdollisuuksista - siitä mitä ilmassa liikkuu tällä hetkellä. Voimme kaikki oppia toinen toisiltamme ja saada kohtaamisista virtaa myös arjen työhömme.

Talouden vahvistuva suunta ja vire on hyvä uutinen meille kaikille, myös kaupan alalle. Se luo pohjaa ja luottamusta tulevaisuudelle, kannustaa kehittämään toimintoja ja hakemaan uusia mahdollisuuksia.

Elämme tammikuun loppua, jolloin päivä alkaa pidentyä kiihtyvällä vauhdilla. Sekin antaa voimia ja virtaa työhön ja arjen toimiin. Yrittäjien, kuten tietysti meidän kaikkien, on tärkeää huolehtia jaksamisesta sekä työn ja muun elämän tasapainosta. Tämä tilaisuus varmasti osaltaan palvelee myös tätä tärkeää tarkoitusta.

Näillä sanoilla toivotan antoisaa seminaaria, rohkeaa ja uteliasta mieltä tulevaisuuden haasteiden suhteen. Haasteet eivät maailmasta lopu, mutta on hyvä muistaa, että kohtaamamme haasteet ovat samalla aina myös mahdollisuuksia. Kiitos.

Kommentoi kirjoitusta.

Elinkeinoministeri Lintilä uskoo val­ti­on vel­kaan­tu­mi­sen voi­van lop­pua no­pe­as­ti­kin

Perjantai 2.2.2018

Ministeri Mika Lintilän mukaan velan kasvun pysähtyminen on selvää, jos työllisyystavoitteeseen päästään.

Ministeri Mika Lintilän mukaan velan kasvun pysähtyminen on selvää, jos työllisyystavoitteeseen päästään.

Jari Laukkanen

Lintilä pitää mahdollisena valtion velan euromääräisen kasvun päättymistä ensi vuonna –  ”En lentäisi persiilleni”

Elin­kei­no­mi­nis­te­ri us­koo myös, et­tä hal­li­tuk­sen ta­voit­te­le­ma 72 pro­sen­tin työl­li­syy­sas­te voi to­teu­tua

Olli Kuivaniemi, STT24.1.2018 17:38

Muokattu

24.1.2018 17:42

Ta­lous­po­li­tiik­ka Omil­la ta­lou­sen­nus­teil­laan ai­em­min­kin pro­fi­loi­tu­nut elin­kei­no­mi­nis­te­ri Mika Lin­ti­lä (kesk.) us­koo val­ti­on vel­kaan­tu­mi­sen voi­van lop­pua no­pe­as­ti­kin.

Lin­ti­lä pi­tää mah­dol­li­se­na, et­tä val­ti­on ve­lan eu­ro­mää­räi­nen kas­vu päät­tyy en­si vuon­na. Val­tio on vel­kaan­tu­nut ra­jus­ti vii­meis­ten kym­me­nen vuo­den ai­ka­na.

– En len­täi­si per­siil­le­ni, jos 2019 ti­lin­pää­tös oli­si nol­la, Lin­ti­lä sa­noi lou­nas­ti­lai­suu­des­sa kes­ki­viik­ko­na.

Lin­ti­lä us­koo myös, et­tä hal­li­tuk­sen ta­voit­te­le­ma 72 pro­sen­tin työl­li­syy­sas­te voi to­teu­tua.

– Jos he­vos­mie­he­nä lait­tai­sin ra­ha­ni jon­kun puo­les­ta, niin sa­noi­sin, et­tä sii­hen 72 pro­sent­tiin men­nään 2019 ai­ka­na, Lin­ti­lä sa­noi.

Lin­ti­län mu­kaan ve­lan kas­vun py­säh­ty­mi­nen on sel­vää, jos työl­li­syys­ta­voit­tee­seen pääs­tään, mut­ta vel­kaan­tu­mi­sen lop­pu­mi­nen on mah­dol­lis­ta jo ve­ro­tu­lo­jen myön­tei­sen ke­hi­tyk­sen ta­kia.

– Ve­ro­tu­lo­ker­ty­mä ru­pe­aa ole­maan sitä luok­kaa.

Lin­ti­lä tar­ken­si, et­tä vel­kaan­tu­mi­sen lop­pu­mi­nen näh­dään mah­dol­li­ses­ti vuo­den 2019 to­teu­mas­sa, ei vält­tä­mät­tä vie­lä bud­jet­tie­si­tyk­ses­sä vuo­del­le 2019.

Vuo­si sit­ten tal­vel­la Lin­ti­lä he­rät­ti huo­mi­o­ta val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ö­tä op­ti­mis­ti­sem­mil­la ta­lou­sar­vi­oil­la. Ta­lou­sen­nus­tei­ta ve­det­tiin vii­me vuon­na ylös­päin pit­kin vuot­ta.

Kommentoi kirjoitusta.

Elinkeinoministeri Lintilän puhe Yhdessä Yrittäjyyden puolesta ? kuntaseminaarissa

Torstai 1.2.2018

Elinkeinoministeri Lintilän puhe Yhdessä Yrittäjyyden puolesta – kuntaseminaarissa

Työ- ja elinkeinoministeriö 31.1.2018 17.30
Puhe

Kuopio, 31.1.2018

Arvoisat läsnäolijat, kuntien ja yritysten edustajat, hyvät ystävät,

Kiitos kutsusta tähän jo perinteikkääseen Pohjois-Savon kuntien ja yrittäjien yhteisseminaariin.

Ei ole sattumaa, että perinne on luotu juuri täällä. Pohjois-Savo sai Suomen Yrittäjien teettämässä elinkeinopoliittisessa kyselyssä parhaat pisteet yrittäjiltään. Kova suoritus, vaikka itä-länsi –kilvoittelun hengessä se pohjalaista hieman nikotteluttaakin.

Ilolla odotan myös vuoden yrittäjäystävällisimmän kunnan valintaa. Kunnilla on perustavan tärkeä rooli yritystoiminnan, elinvoiman ja elinympäristön kehittäjinä. Tämä palkinto on hieno tapa kannustaa ja tsempata tässä työssä eteenpäin.

Hyvät kuulijat,

Päivän seminaarin teemana on ”Yhdessä yrittäjyyden puolesta”. Otsikkoon kiteytyy ajatus siitä, että yrittäminen on meidän jokaisen asia.

Yrittämiseen kannustava toimintaympäristö on työllisyyden ja elinvoimaisuuden paras tae. Yksikään hallitus ei itse luo uusia työpaikkoja, vaan sen tekevät tulevaisuuteensa luottavasti suhtautuvat yritykset. Valtion rooli on toimia mahdollistajana – purkaa esteitä ja madaltaa kynnystä sekä toimia turvaverkkona silloin, kun tilanne niin vaatii. 

Sipilän hallitus on monella mittarilla mitattuna yrittäjämyönteisin hallitus pitkiin aikoihin. Yrittämisen edellytyksien vahvistaminen on hallitusohjelman keskeisimpiä tavoitteita. Olemme ehtineet toteuttaa monia yrittäjyyttä ja yrittäjäksi ryhtymistä helpottavia toimenpiteitä. Sääntelyn sujuvoittamisen ja lupamenettelyjen joustavoittamisen lisäksi toimeen on tartuttu muun muassa verotuksessa, yritysrahoituksessa sekä sosiaaliturvassa.  

Yksi merkittävä virstanpylväs yrittäjyyden edistämisessä on vuoden alusta toteutettu Business Finland -uudistus. Tekesin ja Finpron yhdistävä Business Finland kokoaa saman katon alle kaikki kansainvälistymiseen, innovaatiorahoitukseen, kansainvälisiin investointeihin ja matkailuun liittyvät palvelut. Tavoitteena on saumaton palveluketju tuotteiden ja palveluiden kehityksestä aina niiden markkinoille viemiseen saakka.

Ponnistus maakunnista maailmalle toimii, kun jokaisella alueella on oma kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori, joka avaa oven niin Business Finlandin kuin muidenkin Team Finland -organisaatioiden palveluihin. Haastan kaikki läsnä olevat yritykset viimeistään nyt ottamaan luurin käteen ja sopimaan oman tapaamisajan.

Pitkin syksyä puhuttanut kasvupalvelu-uudistus tuo sekin parannuksia yrittäjien palveluihin. Perustettavien maakuntien vastuulle siirtyy myös nykyisten ELY- ja TE-keskusten työllisyys- ja yrityspalvelut. Palveluja koskevaa päätösvaltaa siirretään siis valtiolta alueille, lähemmäs asiakkaita. Näin mahdollistetaan yrityspalvelujen virittäminen kunkin maakunnan omien vahvuuksien ja tarpeiden pohjalta. Valmiit patenttiratkaisut harvoin istuvat kaikille.

Hyvät kuulijat,

Yrittäjyyspolitiikka onkin erinomainen esimerkki horisontaalisesta ajattelusta. Yhteistyötä yli hallinnonrajojen tarvitaan, jotta monet yksittäiset hallituksen esitykset muodostaisivat ehjän kokonaisuuden. Iso nippu hyviä toimenpiteitä on jo putkessa, mutta liima niiden väliltä puuttuu. Tämän takia olen asettamassa selvityshenkilöt valmistelemaan Suomelle omaa yrittäjyysstrategiaa. Meillä on oltava pitkäjänteinen, yli hallituskauden ja hallinnonrajojen ulottuva näkemys yrittäjyyden edistämiseen Suomessa.

Maassamme on jo nyt 150 000 yksinyrittäjää. Myös osa-aikaisten itsensä työllistäjien määrä on 2000-luvulla kasvanut yli 50 prosentilla. Tekoälyn ja työn murroksen myötä erilaiset itsensä työllistämisen tavat tulevat entisestään lisääntymään. Nyt on korkea aika tarkistaa, että tavoitteemme ja tekemisemme ovat linjassa keskenään.

Isossa kuvassa tavoitteena on kotimaisen työn ja omistajuuden vahvistaminen. Tuottavuutta vahvistava uusi teknologia mahdollistaa, että ainakin osa muualle siirretystä tuotannosta on mahdollista palauttaa Suomeen. Väitän, että kotimaisuus ja paikallisuus on tulevaisuudessa monelle yritykselle yhä tärkeämpi kilpailuvaltti.

Hyvät kuulijat,

Viime aikojen talous- ja työllisyyslukujen perusteella voi ilolla todeta, että talouden vuosi sitten alkanut varovaisen myönteinen vire näyttää jatkuvan. Myönteisiä uutisia tulee kautta maan, ja, mikä tärkeintä, useilta eri toimialoilta.

Myös Pohjois-Savossa taloudessa on mukavasti kasvun merkkejä. Siitä kertoo muun muassa Pohjois-Savon liiton uusin aluetalouskatsaus, jonka mukaan yritysten liikevaihdot ovat olleet selkeässä kasvussa koko maakunnassa. Myös työllisyystilanne on kehittynyt hyvään suuntaan.

Talouden ja työllisyyden myönteinen kehitys on hallituksellekin paras mahdollinen uutinen. Se rohkaisee jatkamaan yrittäjyyttä ja työllisyyttä vahvistavia toimia. Hallituksella on vastuu siitä, että talouden puitetekijät ovat kunnossa siten, että yritykset ovat valmiita investoimaan ja työllistämään ja että työnhakijat ja työntekijät voivat luottaa mahdollisuuksiinsa työllistyä ja kehittää osaamistaan.

Työtä hyvän kehitysuran eteen tulee jatkaa - hakea uusia ehdotuksia, uutta intoa ja näkökulmia alueiden elinvoimaan ja yrittäjyyteen. Tähän voimme yhdessä hakea kipinää täällä tänään.

Hyvät ystävät,

Teillä täällä Pohjois-Savossa on käsissänne valttikortteja. Maakunnassa on monipuolinen ja kehittyvä yrittäjyys- ja elinkeinorakenne. Väestö on koulutettua, työn arvostus ja ymmärrys työn merkityksestä on kohdallaan. Koulutustarjonta on monipuolista ja kansainvälisestikin korkeatasoista. Kuopion seutu on kehityksen vahva veturi, ympärillään elinvoimainen maakunta luonnonvaroineen ja mahdollisuuksineen. Tulevaisuuden näkymiä löytyy sekä maakunnan nykyisille että tuleville asukkaille.

Tulevaisuutta rakentaessamme tarvitsemme ennen kaikkea luottamusta itseemme, osaamiseemme sekä toinen toisiimme. Niillä pärjäämme pitkälle.

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia


Tapahtumakalenteri

Ministeri Lintilä kilpailukykyneuvostossa Brysselissä(Maanantai  12.3.2018 - Tiistai 13.3.2018)

Ministeri Lintilä vierailee Vaasassa(Maanantai  19.3.2018)