Velkaantuminen ja työttömyyden kasvu ei voi jatkua. Nyt on toimittava!

Näillä sivuilla kerron ajatuksistani ja työstäni.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elinkeinoministeri ja keskustaväkeä liikkeellä la 13.1.

Keski-Pohjanmaa lehti Kolumni: Ehyt Suomi on turvallinen Suomi

Perjantai 15.12.2017 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Keskipohjanmaan viikkoliite Keparin kolumni 10.12.

 

Ehyt Suomi on turvallinen Suomi

 

Suomi on menestystarina. Olemme kyenneet nousemaan köyhästä maatalousmaasta yhdeksi maailman kehittyneimmistä ja vauraimmista maista. Uskon, että yksi tämän kehityksen mahdollistaneista poliittisista, tänäkin päivänä ajankohtaisista, toimintaohjeista on Kyösti Kallion kynästä. Hän linjasi sisällissodan päättymisen jälkeen Nivalassa toukokuussa 1918 seuraavasti:

 

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä."

 

Suomessa väestöryhmien välillä on eroja taloudellisissa, sosiaalisissa ja terveydellisissä asioissa. Tämä eriytyminen voi vaikuttaa esimerkiksi syrjäytymiseen ja poliittiseen radikalisoitumiseen. Takana olevalla taloudellisella taantumalla on myös pitkät jäljet. Kärsimme parantuneesta työllisyydestä huolimatta edelleen korkeasta pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyydestä.

 

Asuinalueiden eriytymiskehitys ja sosiaalisten erojen kasvu uhkaavat luottamusta yhteiskuntaan. Kun ihmiset kokevat itsensä osaksi yhteisöä, he myös kokevat antavansa sille jotain ja olevansa yksilöinä merkittäviä. Kun ihmiset kiinnittyvät omaan yhteisöönsä ja alueeseensa, siitä halutaan myös kantaa vastuuta ja pitää huolta. Tämä luo arjen turvallisuutta.

 

Santeri Alkio puhui ihmisten itseauttamiskyvystä, kun tavoitteena oli köyhyyden torjuminen.  Se rakentuu ajatukselle, että yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta jokaisen jäsenensä hyvinvoinnin mahdollisuudesta, mutta toisaalta jokaisella on velvollisuus hankkia elantonsa oma työn ja yritteliäisyyden kautta. Tänään meidän luotava kaikille ihmisille mahdollisuudet hyödyntää omia kykyjään.

 

Hallituksen keskeisenä tavoitteena on työllisyyden parantaminen, se kestävin tie eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhtenä syynä työttömyyteen ovat sosiaaliturvajärjestelmän erilaiset kannustinongelmat, jotka vahvistavat riippuvuutta etuuksista ja lukitsevat työmarkkinoiden ulkopuolelle.  Tämän vuoksi on selkiytettävä etuusjärjestelmää. Näin parannetaan työn vastaanottamista ja osallisuutta.  Odotan mielenkiinnolla mitä tuloksia saamme perustulokokeilusta.  Kannustinongelmien lisäksi työttömyyden taustalla voi olla työkykyyn ja osaamiseen liittyviä syitä. Niihin myös on tartuttava palveluita kehittämällä.

 

Kaikki eivät kuitenkaan kykene elättämään itseään työn tai yrittämisen kautta. Tämän vuoksi meidän on pidettävä huolta perusturvan tason riittävyydestä. Se, että saamme julkisen talouden kuntoon korkean työllisyyden avulla mahdollistaa sen, että voimme pitää huolen yhteiskunnan heikommista.

 

Suomessa on maksuhäiriöisiä enemmän kuin koskaan, lähes 400 000. Köyhien riski ylivelkaantua on korkea. Pienituloisen taloudessa ei ole joustovaraa ja vakuudettomat velat ovat kalliita. Ylivelkaantumisen torjuminen kaipaa mielestäni uusia keinoja. Talous- ja velkaneuvonnan kehittäminen, kohtuuhintaisten luottojen saannin parantaminen sekä velkajärjestelyn uudistaminen on otettava pohdintaan.

 

Jos kykenemme eri toimin pitämään maan ehyenä, olemme vahvempia erilaisten vastoinkäymisten sattuessa ja arki on turvallisempaa.

 

Mika Lintilä

Elinkeinoministeri

 

Kommentoi kirjoitusta.

Suomenmaa.fi/blogit 29.11.2017

Torstai 30.11.2017 klo 11:42 - Mika Lintilä

Suomelle oma yrit­tä­jyys­st­ra­tegia

Si­pi­län hal­li­tus on mo­nel­la mit­ta­ril­la mi­tat­tu­na yrit­tä­jä­myön­tei­sin hal­li­tus pit­kiin ai­koi­hin.

Yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­sien vah­vis­ta­mi­nen on hal­li­tu­soh­jel­man kes­kei­sim­piä ta­voit­tei­ta, ja hyvä niin. Työ­tä ja toi­meen­tu­loa kun on han­ka­la tur­va­ta il­man elin­voi­mais­ta yrit­tä­jyyt­tä koko maas­sa.

Hal­li­tus on pit­kin kaut­taan to­teut­ta­nut mo­nia yrit­tä­jyyt­tä ja yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mis­tä edis­tä­viä toi­men­pi­tei­tä. Näi­tä lu­kui­sia pie­nem­piä ja suu­rem­pia hank­kei­ta on koot­tu yh­teen ”yrit­tä­jyys­pa­ke­tin” al­le.

Sään­te­lyn su­ju­voit­ta­mi­sen ja lu­pa­me­net­te­ly­jen jous­ta­voit­ta­mi­sen li­säk­si toi­meen on tar­tut­tu muun mu­as­sa ve­ro­po­li­tii­kas­sa, yrit­tä­jien so­si­aa­li­tur­vas­sa sekä jul­ki­sis­sa yri­tys­pal­ve­luis­sa.

Mo­net toi­mis­ta, ku­ten vaik­ka­pa yrit­tä­jyy­den aloit­ta­mi­nen työt­tö­myys­tur­val­la, yrit­tä­jien sai­raus­päi­vä­ra­han oma­vas­tuu­a­jan ly­hen­tä­mi­nen tai en­sim­mäi­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen, ovat sa­mal­la myös tär­kei­tä työl­li­syys­po­liit­ti­sia avauk­sia.

Yrit­tä­jyy­den edis­tä­mi­seen ja työl­li­syy­den pa­ran­ta­mi­seen täh­tää­vät hank­keet oli­si­kin syy­tä so­vit­taa yh­teen ny­kyis­tä vah­vem­min. Lo­ke­roin­nin si­jaan voi­sim­me mie­luum­min pu­hua kas­vua edis­tä­vis­tä toi­mis­ta.

Muu­ten­kin yrit­tä­jyys­po­li­tiik­ka on eri­no­mai­nen esi­merk­ki ho­ri­son­taa­li­ses­ta ajat­te­lus­ta. Yh­teis­työ­tä yli hal­lin­non­ra­jo­jen tar­vi­taan, jot­ta mo­net yk­sit­täi­set esi­tyk­set muo­dos­tai­si­vat eh­jän ko­ko­nai­suu­den. Yrit­tä­jyy­den edis­tä­mi­nen on koko val­ti­o­neu­vos­ton asia.

Muu­ta­mis­sa Eu­roo­pan mais­sa on jo ole­mas­sa oma yrit­tä­jyys­st­ra­te­gia uu­sien työ­paik­ko­jen luo­mi­sek­si. Eh­do­tan, et­tä val­mis­te­lu yh­tei­sen vi­si­on eteen aloi­te­taan meil­lä­kin.

Nip­pu toi­men­pi­tei­tä on jo maa­lis­sa, mut­ta lii­ma nii­den vä­lil­tä vie­lä puut­tuu. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö oli­si täs­sä luon­nol­li­nen vas­tuu­ta­ho.

 

Jos pelko tippumisesta turva­verk­kojen läpi on liian iso, moni hyvä yritys jää syntymättä. 

Tä­hä­nas­ti­sil­la toi­men­pi­teil­lä on ha­et­tu vai­kut­ta­vuut­ta ta­sai­ses­ti läpi yri­tys­ken­tän. Seu­raa­vas­sa vai­hees­sa oli­si so­pi­va het­ki poh­tia, jos­ko jo­kin yrit­tä­jyy­den osa-alue kai­pai­si eri­tyis­tä huo­mi­o­ta.

Suo­mes­sa on jo nyt 150 000 yk­si­ny­rit­tä­jää. Myös osa-ai­kais­ten it­sen­sä työl­lis­tä­jien mää­rä on 2000-lu­vul­la kas­va­nut yli 50 pro­sen­til­la. Te­ko­ä­lyn ja työn mur­rok­sen myö­tä eri­lai­set it­sen­sä työl­lis­tä­mi­sen ta­vat tu­le­vat en­ti­ses­tään li­sään­ty­mään.

Yrit­tä­jyys­st­ra­te­gi­an pai­no­pis­tee­nä tu­li­si­kin ol­la yrit­tä­jyy­den uu­sien muo­to­jen tun­nis­ta­mi­nen ja tu­ke­mi­nen. Jäl­kim­mäi­seen kuu­lu­vat kes­kei­ses­ti yrit­tä­jien jak­sa­mi­seen ja so­si­aa­li­tur­vaan liit­ty­vät asi­at.

Jos pel­ko tip­pu­mi­ses­ta tur­va­verk­ko­jen läpi on lii­an iso, moni hyvä yri­tys jää syn­ty­mät­tä.

Kommentoi kirjoitusta.

Yrittäjyyden edistämisessä painopiste yrittäjyyden uusiin muotoihin

Torstai 30.11.2017 klo 11:28 - Mika Lintilä

Lintilä: Yrittäjyyden edistämisessä painopiste yrittäjyyden uusiin muotoihin

Työ- ja elinkeinoministeriö 29.11.2017 10.32
Tiedote
Lintilä: Yrittäjyyden edistämisessä painopiste yrittäjyyden uusiin muotoihin

Yrittäjyys on yhä useammalle tapa työllistyä ja hyödyntää omaa osaamistaan. Ilmiö ei ole syntynyt tyhjästä, vaan yksinyrittäjien määrä on ollut kasvussa koko 2000-luvun. Yrittäjyyden edistämiseksi sekä yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen madaltamiseksi on tällä hallituskaudella tehty paljon töitä.

Tänään 29.11.2017 julkistettu selvitys hallituksen yrittäjyyspaketin toimista antaa pohjaa sille, miten valtiovalta voisi edistää yrittäjyyttä vielä nykyistä tehokkaammin.

 -Työn murros ja digitalisaation tuomat muutokset ovat viime vuosina lisänneet yrittäjyyden houkuttelevuutta. Myös valtiovallan pitää suunnata tarmonsa yhä enemmän pienyrittäjien, kevytyrittäjien ja yksinyrittäjien maailmaan, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

 -Meidän on ylläpidettävä ja kehitettävä yrityspalvelujamme niin, että yrittäjille pystytään tarjoamaan asiantuntevaa ja yksilölliset tarpeet huomioivaa neuvontaa tai muuta yrityspalvelua toimialasta ja sijainnista riippumatta, toteaa Lintilä.

Yrittäjyys- ja työllisyyspakettien sijaan kasvupaketti

Yrittäjyyspaketin toimenpiteet todettiin selvityksessä perustelluiksi ja oikeansuuntaisiksi, mutta samalla yksittäisiksi.

-Haluamme TEM:ssä sovittaa yhteen nykyistä vahvemmin yrittäjyyden edistämisen ja työllisyyden parantamisen toimet. Sen vuoksi erillisten yrittäjyys- ja työllisyyspakettien sijaan tulisikin puhua molemmat näkökulmat yhdistävästä kasvupaketista, sanoo Lintilä.

-Yrittäjyyden edistäminen on yhä enemmän koko valtioneuvoston asia. Jatkossa tarvitsemme selkeämpää kokonaisnäkemystä ja tavoitteellisuutta. Ehkäpä tarvetta olisi myös Suomen omalle yrittäjyysstrategialle, päättää elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Yrittäjyyden uusiksi kehityssuunniksi selvitys tunnistaa mm. tekoälyn ja alustatalouden kasvun, itsensätyöllistämisen ja kevytyrittäjyyden yleistymisen sekä kansainvälisen liikkuvuuden lisääntymisen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys

Lintilä esittää toimialavuoropuhelua digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksista

Torstai 30.11.2017 klo 11:26 - Mika Lintilä

Ministeri Lintilä esittää toimialavuoropuhelua digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksista

Työ- ja elinkeinoministeriö 28.11.2017 16.45 | Julkaistu suomeksi 28.11.2017 klo 17.36
Tiedote

Elinkeinoministeri Mika Lintilä korosti puheessaan Teollisuusliiton elinkeinopoliittisessa seminaarissa Tampereella, että tekoälyn ja robotiikan laaja käyttöönotto ja korkea osaaminen mahdollistavat sen, että voimme ylläpitää teollista työtä myös Suomen kaltaisessa korkean kustannustason maassa tulevaisuudessa.

- Haluan, että suomalaiset yritykset niin teollisuudessa kuin palveluissa uudistavat toimintaansa soveltamalla robotiikkaa ja tekoälyä. Myös työntekijöiden osaamista on päivitettävä työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan. Tässä vastuu on niin työnantajalla, työntekijällä itsellään kuin yhteiskunnalla, sanoo Lintilä.

- Mielestäni kaikilla toimialoilla olisi perusteltua käydä vuoropuhelua työnantajien ja palkansaajien kesken siitä, miten digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat alojen tulevaisuuden näkymiin ja kuinka muutokseen voidaan varautua ennakolta. Lisäksi osapuolten olisi mahdollista keskustella myös laajemmin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisestä sekä toimista, joilla alan kasvua ja pärjäämistä  edistetään, Lintilä esittää.  

Ministeri Lintilän mukaan vuoropuhelun tuloksia voitaisiin hyödyntää myös politiikkalinjausten valmistelussa. Samantyyppinen laaja toimialavuoropuhelu käytiin yli 20 toimialalla 2000-luvun alussa osana Suomi maailmantaloudessa -selvitystä, kun pohdittiin globalisaation vaikutuksia Suomen talouteen ja työllisyyteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tekoäly ja digitalisaatio

Lisää kirjoituksia