Velkaantuminen ja työttömyyden kasvu ei voi jatkua. Nyt on toimittava!

Näillä sivuilla kerron ajatuksistani ja työstäni.

KP Kolumni 8.10.2017

Torstai 12.10.2017 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Keskipohjanmaan viikkoliite Keparin kolumni 8.10.

 

Vienti vetää Suomen eri alueita kasvuun

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore alueiden kehitysnäkymiä kuvaava raportti on mukavaa luettavaa. Eri puolella Suomea uskotaan talouden ja työllisyyden kehittyvän nousujohteisesti lähitulevaisuudessa. Kasvu ja myönteiset näkymät näyttävät kattavan koko maan ja monet eri sektorit, eikä kasvun taittumisen merkkejä ole vielä näkyvissä.

Työllisyys ei ole vielä parantunut samaan tahtiin kuin talous kasvaa. Työttömyyden lasku on kuitenkin jatkunut kaikilla alueilla ja näkymät ovat tässäkin edelleen valoisat. Voimakkaampi käänne työllisyydessä on odotettavissa lähikuukausina, jos vanhat ennusmerkit pitävät paikkaansa. Työllisyyden paraneminen on hieman voimistunut, mutta vauhti ei vielä riitä siihen, että hallituksen työllisyystavoite toteutuisi.

Osaavien ammattilaisten saatavuudesta uhkaa tulla kasvun este, kun työntekijöiden tarve lisääntyy nopeasti. Osaajista on pulaa eri aloilla eri puolella Suomea. Rakennemuutoksen vuoksi uusien työpaikkojen vaatima osaaminen ei vastaa työttöminä olevien osaamista. Tämän vuoksi budjetissa panostetaan työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen laajalla keinovalikoimalla. Lyhytkestoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan purkamalla byrokratiaa. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään erityisesti aloilla, joilla on työvoimatarvetta ja parhaillaan käynnissä oleva muuntokoulutuskokeilu muutetaan pysyväksi.

Alueiden kasvuodotusten taustalla ovat hyvät kehitysnäkymät monilla eri aloilla, mutta keskeinen kasvun moottori on edelleen vientiteollisuus. Hyviä näkymiä on mm. biotaloudessa, rakentamisessa, ICT-sektorilla, liike-elämän palveluissa ja matkailussa. Keski-Pohjanmaan vahvuutena on monipuolinen elinkeinorakenne ja voimakas vientiteollisuus. Keski-Pohjanmaan vienti on ollut kasvusuunnassa viime vuosina. Kannan kuitenkin huolta siitä, että vientiyritysten määrä on täällä puolittunut vuodesta 2014.

Hallitus tukee elinkeinoelämän uudistumista ja tavoittelee sitä, että yhä useampi yritys lähtisi hakemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Yhden luukun periaatteen mukaisesti uuden Business Finland -katon alle kootaan kaikki innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Yritysten kansainvälistyminen ja kasvuhakuisuus ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Kansainväliset yritykset ovat muita yrityksiä kasvuhakuisempia, mikä on taas yhteydessä kykyyn luoda uusia työpaikkoja.  

Tuoreen PK-yritysbarometrin mukaan vientiin aikoi panostaa nykyistä enemmän noin 45 prosenttia kansainvälisistä pk-yrityksistä. Lisäksi barometrin mukaan kansainväliset pk-yritykset näkevät muita yrityksiä enemmän kehittämistarvetta myynnissä ja markkinoinnissa, vaikka ne ovat myös kaikkien pk-yritysten isoimpia sisäisiä kehittämistarpeita. Yritysten viennin ja uudistumisen vahvistamiseen vastataan esimerkiksi TEKES:n kansainvälistymisen kasvupaketin instrumenteilla ja Team Finland Explorer –rahoituspalvelulla.

Kannustankin yrityksiä investoimaan uuteen ja työllistämään. Näin voimme vahvistaa taloutemme pohjaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Elinkeinoministeri New Yorkissa ja Washingtonissa

Maanantai 9.10.2017 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Lintilä tapaa taloustoimijoita New Yorkissa ja Washingtonissa

Työ- ja elinkeinoministeriö 29.9.2017 14.55
Tiedote

Elinkeinoministeri Mika Lintilä vierailee New Yorkissa ja Washingtonissa 30.9.–7.10. Matkan tavoitteena on keskustella eri toimijoiden kanssa yleisesti talouden murroksesta, kauppapolitiikasta ja Suomelle ajankohtaisista teemoista, kuten tekoälystä ja digitalisaatiosta.

Matkan aikana ministeri tapaa monia amerikkalaisia taloustoimijoita yrityksistä julkisiin toimijoihin. Matkaohjelmaan kuuluvat vierailut Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF), Yhdysvaltain keskuspankissa sekä investointipankki Goldman Sachsilla ja luottoluokituslaitos Moody’silla. Keskusteluissa käsitellään mm. maailmantalouden ja Yhdysvaltain talouden tilaa.

Washingtonissa ministeri tapaa Yhdysvaltain kauppaministeriön ja muun hallinnon edustajia sekä Yhdysvaltain kansallisen valmistavan teollisuuden yhdistyksen (National Association of Manufacturers) edustajia. Keskustelujen pääteemoja ovat talous- ja kauppapolitiikka ja tekoälyn sekä robotisaation tuomat haasteet työmarkkinoille.

Mukana matkalla ovat myös EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sekä Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Yrityksistä ministeri vierailee Googlella, General Electricillä ja Pfizerilla kuulemassa mm. älyverkoista ja älykkäästä teknologiasta. Ministeri vierailee myös syyskuussa perustetussa Nordic Innovation Housessa, joka edistää pohjoismaisten startup-yritysten yhteistyötä Yhdysvalloissa.

Tekoäly on yksi hallituksen kärkihankkeista. Elinkeinoministeri Lintilä asetti toukokuussa ohjausryhmän valmistelemaan ehdotusta Suomen tekoälyohjelmaksi. Hallituksen tavoitteena on, että Suomesta tulee tekoälyn soveltamisen kärkimaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tekoäly ja digitalisaatio

Puhe MTK Toimihenkilöpäivien avaustilaisuudessa

Sunnuntai 8.10.2017 klo 13:36 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe MTK toimihenkilöpäivien avaustilaisuudessa

Työ- ja elinkeinoministeriö 25.9.2017 11.23
Puhe

Kalajoki, 24.9.2017

Toteutuuko hallitusohjelman tavoitteet biotalouden edistämisessä

Arvoisat toimialapäivien osanottajat,

Aluksi haluan kiittää kutsusta ja myös MTK:tä siitä työstä, jonka ansiosta suomalaisten ja muiden metsäisten maiden ääni saatiin kuuluviin Euroopassa. MTK:n osaaminen ja kyky vaikuttaa Euroopan unionin päätöksentekoon tuli jälleen todistettua. Viime viikkoinen äänestys oli erävoitto. Vaikuttamistyö jatkuu, jotta metsien käytölle saadaan Suomen kannalta järkevät pelisäännöt.

Biotalous on ratkaisu ihmiskunnan tulevaisuuden kysymyksiin. Suomen on mentävä kohti vähähiilistä ja energiatehokasta yhteiskuntaa, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätettävien materiaalien käyttöön. Siirtyminen fossiilitaloudesta biotalouteen on talouden kehityksen uusi aalto.

Hallitus tavoittelee puuraaka-aineelle korkeampaa jalostusarvoa. Energiaksi on järkevää käyttää metsäteollisuuden sivuvirrat ja harvennushakkuiden sato ja sellainen muu raaka-aine, jolle ei korkeamman jalostusarvon käyttöä löydy.

Vierailin viime viikolla VTT:n bioruukissa. Se oli silmiä avaava kokemus mahdollisuuksistamme menestyä uusilla puukuidusta saatavilla tuotteilla. Muovia ja puuvillaa voidaan korvata huomattavasti ympäristöystävällisemmillä tuotteilla ja niiden tuotteiden aihiot muhivat jo Suomen VTT:n pannuissa.

Hyvät kuulijat,

Puurakentamisen edistämisessä on kysymys strategisesta valinnasta. Vähähiilisen, uusiutuvaa materiaalia käyttävän puurakentamisen avulla saavutetaan yhtä aikaa mittavia hyötyjä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, energiatehokkuuteen sekä aluetalouksiin ja työllisyyteen.

Puurakentamisen läpimurtoon ei riitä arkkitehtonisesti näyttävät yksittäiset kohteet. Puutuoteteollisuuden ratkaisujen ja tuotteiden pitää olla kunnossa, jotta ne ovat varteenotettavia vaihtoehtoja investoijille ja rakentajille - kaikessa rakentamisessa.

Puurakentaminen tarvitsee osaajia suunnittelusta asentamiseen. Näiden toimien myötä myös luottamus puurakentamisen laatuun kasvaa rakennuttajien ja rakentajien keskuudessa.

Rakennusmääräyksiä ollaan uudistamassa, jotta puu olisi materiaalin tasavertaisessa asemassa. Kannustan julkisista hankinnoista päättäviä siihen, että tehtäisiin enemmän ratkaisuja, joilla puu pääsee edes tasavertaiseen asemaan muiden materiaalien kanssa. Ohjeistusta tähän on luotu osana hallituksen puurakentamisen ohjelmaa.

Hyvät kuulijat,

Viime vuoden lopulla valmistunut kansallinen energia- ja ilmastostrategia on keskeinen instrumentti biotalouden edistämisessä uusiutuvan energian käytön lisäämisen osalta.Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen raportin mukaan historiallinen taitekohta, jolloin uusiutuvan energian käyttöosuus ohittaa fossiilisten energianlähteiden käyttöosuuden, tapahtunee vuoden 2018 aikana suurinvestointien täysimääräisen käyttöönoton avittamana.

Haluan nostaa tässä tilaisuudessa esille muutamia asioita tulevaisuuden erityisesti kestävien bioenergiaratkaisujen näkökulmasta.

Metsäbiomassan merkitys Suomessa uusiutuvan energian raaka-aineena on jatkossakin ratkaisevan tärkeä. Tavoitteena on, että suurin osa metsäpohjaisesta energiasta tuotetaan edelleen markkinaehtoisesti muun puun käytön sivuvirroista. 

Biomassan tulee olla kestävällä tavalla tuotettua ja myös sen energiakäytön tulee täyttää Euroopan unionin asettamat kestävyyskriteerit, joista parhaillaan sovitaan. 

Tieliikenteen biopolttoaineiden kysynnän ja sitä kautta tarjonnan kasvu varmistetaan polttoaineiden jakelijoille asetettavalla nestemäisten biopolttoaineiden jakeluvelvoitteella, jota kasvatetaan vuoteen 2030 mennessä.

Edistyneitä biopolttoaineita voidaan käyttää myös niissä liikennemuodoissa, joissa esimerkiksi sähkön käyttö ei tämän hetken tiedon valossa ole mahdollista. Erityisen tärkeitä biopolttoaineet ovat kuorma-autoille,  pitkän matkan linja-autoille sekä lentoliikenteelle.

Hyvät kuulijat,

Tavoitteenamme on myös, että biokaasun tuotanto ja käyttö kasvaa. Energia- ja ilmastostrategiassa asetettiin kaasuautojen määrälliseksi tavoitteeksi vähintään 50 000 vuonna 2030.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt uusiutuvan energian investointitukia useille liikenteen biokaasuhankkeille vuodesta 2011 lähtien. Viidestätoista vuosina 2016 - 2017 tuetusta ns. kärkihankkeesta seitsemän on ollut uuden teknologian biokaasun liikennekäyttöhankkeita.

Ensi vuoden 2018 talousarvioon esitetään lisää rahoitusta biokaasun liikennekäyttöön. Rahoitusta suunnataan mm. biokaasulaitosten ja biokaasua tarjoavien tankkausasemien rakentamiseen sekä kaasu- ja flexfuel-autojen muutostukeen.  Kaikki toimet on tarkoitettu madaltamaan kynnystä hankkia biokaasuajoneuvo.

Vaikka maatilakohtaisten biokaasulaitosten määrä on kannattavuussyistä pysynyt toistaiseksi pienenä, avaa biokaasun liikennekäytön lisääntyminen uusia näkymiä myös maatilasektorin biokaasutuotannolle. Hiljattain käyttöön vihitty Haukivuoren biokaasulaitos on hyvä esimerkki maatilojen ja energiayritysten yhteistyöstä, jonka tuloksena voidaan osaltaan tiivistää liikenne kaasun jakeluasemien verkkoa.

Maatilat ovat nykypäivänä merkittäviä uusiutuvan energian tuottajia ja käyttäjiä. Luonnonvarakeskuksen energiakyselyn mukaan jo yli 40 % maa- ja puutarhatilojen kaikesta energian kulutuksesta on tuotettu kotimaisella uusiutuvalla energialla. Pääosa tästä on tilojen hake- ja pellettilaitoksissa omaan käyttöön tuotettua lämpöenergiaa, mutta myös muut uusiutuvan energian muodot kiinnostavat viljelijöitä yhä enemmän.

Tilojen energiaomavaraisuutta halutaan lisätä, oli kyse sitten sähkön tuotannosta aurinkopaneeleilla tai traktorin tankkaamisesta omista raaka-aineista tuotetulla biokaasulla. Viimeisimpien tietojen mukaan esimerkiksi maatilojen investoinnit aurinkoenergiaan ovatkin voimakkaassa nousussa.

Askel omaa käyttöenergiaa tuottavasta maatilasta myyntienergiaa tuottavaksi energiayritykseksi ei välttämättä ole kovin suuri.  Jos sopivia ja kannattavia toimintakonsepteja löytyy, uskon että viljelijöillä ja maaseutuyrityksillä riittää ennakkoluulotonta asennetta lähteä yhä enemmän mukaan hajautetun uusiutuvan energian liiketoimintaan.

Arvoisat kuulijat,

Suomen tavoitteiden toteutumisen kannalta on iso merkitys sillä, missä roolissa biotalous on EU:ssa. EU:ssa pohditaan parhaillaan biotalousstrategian jatkoa.

Toivon tässä myös hyvää yhteistyötä MTK:n kanssa!

Toivotan kaikille omasta puolestani mielenkiintoisia toimihenkilöpäiviä.

Kiitos!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MTK

Puhe Lapin Matkailuparlamentin NoOrdinary-seminaarissa

Sunnuntai 8.10.2017 klo 13:33 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Lintilän puhe Lapin Matkailuparlamentin NoOrdinary-seminaarissa

Työ- ja elinkeinoministeriö 22.9.2017 8.35
Puhe

Rovaniemi, 21.9.2017

Hyvät Lapin matkailutoimijat,

Aloitan onnitteluilla. Tuoreet yöpymistilastot kertovat ulkomaisten yöpyjien määrän kasvaneen Lapissa kevätkauden aikana lähes 30 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Tulos on huima ja kertoo siitä, kuinka matkailu on noussut yhdeksi merkittävimmistä elinkeinoistamme.

Matkailuala ei Suomessa ole perinteisesti kuulunut niihin toimialoihin, joista kasvua on valtion panostuksin lähdetty hakemaan. Olen kovin iloinen siitä, että ajattelutavassa on viimein tapahtunut muutos.

Kevään puoliväliriihestä saimme yhteensä 16 miljoonan euron lisäpotin matkailun kasvun vauhdittamiseen. Toimenpiteet jakautuvat kolmen pääotsikon alle:

Ensimmäisenä matkailumarkkinointi. Maailman markkinat ovat isot ja Suomi pieni. Sen vuoksi järkevää on kohdentaa panostuksia yhteiseen tekemiseen Visit Finlandin kautta. Ensin on myytävä Suomi, sen jälkeen kohdealue ja vasta sitten yksittäiset tuotteet tai palvelut. Keskinäisellä kilvoittelulla kukaan ei voita mitään – turistit sen sijaan löytävät tiensä jonnekin muualle.

Toisekseen haluamme edistää matkailuyritysten digiosaamista. Ammattimaisesti toteutetut nettisivut sekä some-profiilit ovat välttämätön ensiaskel, mutta niiden lisäksi tarvitaan myös kattavat mobiilipalvelut. Tämä edellyttää yrityksiltä uudenlaista osaamista.  

Kolmanneksi panostamme ympärivuotisuuteen. Esimerkiksi ruoka-, luonto- ja terveysmatkailulla on meillä paitsi tilausta myös laadukasta tarjontaa. Nyt saaduilla lisärahoilla mm. uudistetaan matkailullisesti merkittävien luontokohteiden reittejä sekä taukopaikkoja.  Lapissa kohteina ovat Pyhä-Luoston, Pallas-Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistot sekä Napapiirin ja Inarin retkeilyalueet.

Kotimaisten matkailijoiden osalta kesä ja talvi näyttävät täällä olevan aika tasapainossa, mutta jos Lapin matkailun ympärivuotisuutta halutaan kehittää, niin ulkomaalaisten kesämatkailuun tulisi löytää uusia houkuttimia.

Itsekin kiersin lyhyellä lomallani Suomenniemeä, kuten lomahaastekampanjaa käynnistäessäni lupasin. Maamme on täynnä upeita matkailukohteita, joissa tekemistä ja näkemistä riittää – säistä riippumatta. Yritinpä median kautta kannustaa kotimaan matkailuun muitakin.

Moni haasteen vastaanottaneista kertoi suuntaavansa lomallaan juuri Lappiin. Selvää on, että Lappi on meille kansallisesti tärkeä matkailualue.

Muistutuksena tästä muutamia lukuja: koko Suomen tasolla matkailun osuus BKT:sta on 2,5 prosenttia, Lapissa noin 6 prosenttia. Lisäksi matkailutyöllisten osuus kaikista työllisistä, 7.5 prosenttia, on selkeästi maan keskiarvoa suurempi.

Ymmärrän hyvin, että kasvun huumassa on helppo keskittyä vain tuloksen takomiseen.  Muistutan teitä kuitenkin siitä, että samalla tulee ylläpitää ja kehittää palveluiden ja tuotteiden laatua.  Tason nostamiseen tarvitaan myös uusia investointeja. Nyt kun talous on kolmen prosentin kasvu-uralla, on oikea aika kehittää, investoida ja työllistää.

Kasvun myötä osaavan työvoiman saanti uhkaa muuttua Lapin menestyksen pullonkaulaksi. Kokemuksia tästä on jo Lounais-Suomesta, jossa positiivinen rakennemuutos vaatii valtiolta ja alueen toimijoilta aivan uudenlaisia toimintatapoja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi.

Valtakunnan tasolla ratkaisuja on haettu mm. omaehtoisen opiskelun helpottamisesta sekä liikkuvuusavustuksen laajentamisesta koskemaan myös osa-aikaista työtä.

Lapissa oman haasteensa tuo matkailualan sesonkiluonteisuus. Tällöin korostuvat esimerkiksi asumiseen liittyvät haasteet. Juuri nyt ministeriön työllisyys- ja matkailuasiantuntijat valmistelevat yhdessä ohjelmaa, jonka avulla edistetään osaavan työvoiman saantia oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Parhaillaan on jo käynnissä matkailualan yhteispilotti Lapin ja Varsinais-Suomen kanssa. Pilotissa muun muassa kokeillaan uusia yhteistyömuotoja henkilöstöpalveluyritysten kanssa, tuetaan erilaisia yrityspalveluiden ja työnvälityksen toimia sekä toteutetaan rekrytointitapahtumia. Olkaa aktiivisesti mukana näissä kokeiluissa.

Hallitus on voimakkaasti sitoutunut tekemään oman osansa yrittäjyyden, työllisyyden ja alueiden elinvoiman vahvistamiseksi. Haluamme jatkuvasti olla herkällä korvalla sen suhteen, että yrittäjyyden puitteet kehittyvät suotuisaan suuntaan.

Matkailuyrittäjiäkin helpottavista uudistuksista voisi mainita yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämisen, yrittäjävähennyksen, yritystoiminnan lupa- ja ilmoitusmenettelyjen keventämisen, omistajavaihdosten edistämisen sekä työttömyysturvan käytön yritystoiminnan aloittamiseen. Monia teitä koskettava elintarvikelain kokonaisuudistus on myös meneillään.  Tavoitteena uudistuksessa on keventää toimijoiden ja valvontaviranomaisten hallinnollista taakkaa, kuitenkaan elintarviketurvallisuutta vaarantamatta.

Yrittämisen edellytysten parantaminen ja alueiden elinvoiman vahvistaminen on tärkeässä roolissa myös tulevassa maakuntauudistuksessa. Maakuntauudistuksen myötä alueet saavat enemmän vapauksia rakentaa omaa menestysreseptiään paikallisten olosuhteiden, vahvuuksien ja erityistarpeiden pohjalta. Tämä tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden myös Lapin matkailualalle.

Lopuksi haluan vielä toivottaa teille menestyksekästä tulevaa talvikautta. Tehkää siitä yhdessä kaikkien aikojen paras sekä kannattavuuden että asiakaskokemuksen näkökulmasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lapin matkailu

Puhe Team Finland -päivässä

Sunnuntai 8.10.2017 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Lintilän puhe Team Finland -päivässä

24.8.2017 13.34
Puhe

Scandic Marina Congress Center, 24.8.2017

Arvoisat Team Finland -kollegat,

Hyvät vientiyritysten edustajat,

Arvon suurlähettiläät,

Hyvää huomenta ja hyvää Team Finland –päivää!

Kuluva vuosi on ollut hektinen meille kaikille ja myös Team Finland on muuttunut paljon lyhyessä ajassa. Toimintaa on lähdetty rohkeasti uudistamaan paitsi hallitusohjelman kirjausten, myös sen arvokkaan palautteen perusteella, mitä te yritykset ja verkoston työntekijät olette meille antaneet. Siitä erikseen kiitos jokaiselle.

Hallitusohjelman peruslinja on selkeä: haemme keinoja, joilla Suomen taloutta ja vientiä tuupataan kasvuun. Yksi täsmällisempi tavoite on tuplata pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä. Rima on korkealla, mutta niin sen kuuluu ollakin.

Kulunut kevät ja kesä ovat olleet tämän tavoitteen saavuttamisen suhteen rohkaisevia. BKT-käppyrät osoittavat monen vuoden tauon jälkeen ylöspäin ja myös viennin saralta on saatu hienoja uutisia. Ilmassa on paljon positiivisia merkkejä.

Suomalainen peliteollisuus on lyhyessä ajassa noussut miljardibisnekseksi, ja suomalaisen terveysteknologian kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti. Matkailualalla on kiire vastaanottaa nopeasti kasvaneita turistivirtoja Lappiin, ja telakkateollisuus elää suorastaan ennennäkemätöntä kasvubuumia.

Ilokseni olen saanut huomata, että ministerin tehtävän vastaanottaessa tekemäni arvio talouden nousujohteisuudesta on osoittautunut valtiovarainministeriön varovaista kantaa totuudenmukaisemmaksi.  Pahimmankin pessimistin on tunnustettava, että kasvun uralla ollaan.

Samaan aikaan on syytä muistaa, että olemme vasta saamassa sieraimet veden pinnan yläpuolelle. Sukellus oli niin pitkä ja syvä, että hyvää tekisi saada koko pää näkyviin. Kaikessa tekemisessä on siksi tärkeintä tukea hyvälle oraalle päässyttä talouskasvua.

Näin myös Team Finland -verkoston osalta.

Kuluneen vuoden aikana olemme valmistelleet Team Finlandiin sekä pikaisia korjauksia että laajempia rakenteellisia uudistuksia. Erityistä huomiota on kiinnitetty pienten, kansainvälistymistä vasta käynnistävien yritysten tarpeisiin.

Repaleista hallintoa tiivistettiin keskittämällä toimintoja työ- ja elinkeinoministeriöön. Asiantuntijapalveluita kehitettiin paremmin koko Suomea kattavaksi nimeämällä uudet Team Finland -koordinaattorit jokaiseen maakuntaan.

Merkittävin terävöittävä toimenpide on kuitenkin hallituksen maaliskuussa tekemä päätös Tekesin ja Finpron toimintojen yhdistämisestä yhdeksi organisaatioksi. Uuden Business Finlandin katon alla tulee olemaan kaikki nykyiset Tekesin ja Finpron innovaatiorahoitukseen, kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen, Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Myös yhteistyö ulkomaanverkoston kanssa tiivistyy ja edustustot ottavat aiempaa isompaa roolia maakohtaisessa vienninedistämisessä.

Yritysten kannalta muutos näkyy vain ja ainoastaan parempina palveluina. Fuusion myötä otetaan iso harppaus kohti aidosti yhden luukun toimintaa. Osa yrityksistä on kokenut nykymallin sekavaksi. Se ei ole ihme, sillä Tekesin ja Finpron asiakkaat ovat pääosin samoja. Saman katon alla toimiva Business Finland mahdollistaakin katkeamattomat palveluketjut innovaatiotuesta aina valmiin tuotteen tai palvelun kansainvälisille markkinoille viemiseen saakka.   

Korostan vielä, että uudistusta valmistellaan asiakkaat edellä: kaikkein tärkeintä on taata sujuvat, matalan kynnyksen palvelut kasvua, kehittymistä ja kansainvälistymistä tavoitteleville yrityksillemme. Vaikka taustalla organisaatiorakennelmat muuttuvat, käytännön toimintaan ei saa tulla katkoksia.

Paljon muutakin viennin tuplaamisen tavoitteen saavuttamiseksi on meneillään. Olemme hallituskauden mittaan koonneet hyvä yrittämistä helpottavia toimenpiteitä osaksi ns. ”yrittäjyyspakettia”.

Paketti sisältää mm. yrittäjien toimeentulouudistuksen, kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen ja muita norminpurkuhankkeita sekä erityisesti pk-yrityksille suunnatut innovaatio- ja kansainvälistymissetelit.

Innovaatioseteli on nimensä mukaisesti tarkoitettu innovaatioiden kehittämiseen, ja sillä yritys voi ostaa helposti uutta tietoa ja osaamista tuotteensa kehittämiseksi. Kansainvälistymisseteli on taas suunnattu niille yrityksille, jotka parhaillaan etsivät uusia markkinoita ulkomailta. Molemmat setelit ovat löytäneet hyvin käyttäjäkuntansa, ja yhteensä niitä on jaettu jo yli 1500 yritykselle.  Näin pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus saada parasta mahdollista osaamista toimintansa tueksi varsin matalalla kynnyksellä.

Tuoreimpana esimerkkinä mainittakoon vielä ulkomaisten huippuosaajien rekrytoinnin helpottaminen. Start up -yritykseen töihin hakeva tai yrittäjäksi ryhtyvä voisi jatkossa saada yli vuoden mittaisen oleskeluluvan saman tien. Tällä pyritään estämään se, ettei osaavan työvoiman saanti muodostu kasvualoilla uudeksi pullonkaulaksi.

Haluamme myös huolehtia viennin rahoitusjärjestelmän toimivuudesta, jotta suomalaisyritykset voivat kilpailla vientikaupoista samalla viivalla kilpailijoidensa kanssa. Yhteensä yritysten kasvurahoitukseen on satsattu 600 miljoonaa euroa entisen tason päälle. Olemme lisäksi korottaneet lakimuutoksilla Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä tukemaan suurten vientihankkeiden toteutumista.

Niille yrityksille, jotka ovat suuntaamassa kehittyville markkinoille, Team Finland -verkosto tarjoaa esimerkiksi Finnfundin ja Finnpartnershipin palveluja.

Yritysten matkaa maailmalle on helpotettu myös Suomen rajojen sisällä. Team Finland -verkostoa on kasvatettu ja se kattaa nyt entistä paremmin kaikki maakunnat. Alueellisesti yrityksiä auttavat uudet Team Finland –koordinaattorit, jotka helpottavat matkaa maakunnista maailmalle, ja auttavat myös oikeanlaisen rahoituksen löytämisessä.

Hyvät yritysten edustajat,

Joukossa on voimaa, ja yhdessä maailmalla liikkuminen tuottaa todistetusti parempia tuloksia kuin yksin ponnistelu. Menestystarinat tehdään yhdessä, niin kuin satavuotiaan Suomen historia meille opettaa.

Täällä on tänään koolla joukko Team Finland -palveluiden asiantuntijoita; käykää keskusteluja, kysykää palveluista, ne on rakennettu teitä varten.

Lopuksi haluan toivottaa teille mitä antoisinta Team Finland -päivää, ja erinomaista syksyä maailman markkinoilla. Osan kanssa nähdään vienninedistämisen tiimoilta seuraavalla vientireissullani Brasiliassa ja Argentiinassa.     

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Team Finland

Lisää kirjoituksia