Velkaantuminen ja työttömyyden kasvu ei voi jatkua. Nyt on toimittava!

Näillä sivuilla kerron ajatuksistani ja työstäni.

KP Kolumni 28.5.2017

Sunnuntai 30.7.2017 - Mika Lintilä


Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Keskipohjanmaan viikkoliite Keparin kolumnivuoro 28.5.2017

 

Talouden kevät

Osuuspankkiryhmä julkaisi viime viikolla uuden talousennusteensa.  Nyt povataan jo yli kahden prosentin kasvua. Vielä tammikuussa oltiin vaatimattomammissa, alle kahden prosentin lukemissa[i].

 

Osuuspankin ennuste on linjassa muiden tuoreiden kotimaisten ennusteiden kanssa. Kasvuarviot ovat parantuneet sitten vuodenvaihteen.  Ennusteita tukee myös tämän vuoden alun lähes kolmen prosentin tukeva (2,6%) kasvu[ii]. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen taloutemme kasvu on ollut muita EU – maita ripeämpää.

 

Suomalaisille parantuvat kasvulukemat ja ennusteet kertovat valoisammasta tulevaisuudesta. Työttömyys on  laskenut  molemmilla sukupuolilla, kaikissa ikäryhmissä, ammateissa, koulutustasoilla sekä kaikilla alueilla[iii].Nyt maassamme on lähes kahden Pietarsaaren asukasluvun verran vähemmän työttömiä työnhakijoita kuin vuosi sitten[iv].

 

Kun työttömyyden pilvet hälvenevät, paranee luottamus tulevaisuuteen. Yli puolet suomalaisista uskoo maamme taloudellisen tilanteen paranevan. Vuosi sitten meitä optimisteja oli vain runsas kolmannes.

 

Hallituksen tehtävänä on ennen kaikkea luoda suotuisat olosuhteet työllisyyden paranemiselle. Siksi jo ennen hallituksen nimittämistä käytiin keskusteluja kilpailukykysopimuksesta, jotka sitten saatiinkin maaliin monien vaiheiden jälkeen.

 

Etenkin vientikilpailukykymme parantamiseen tähtäävä sopimus on mainettaan parempi, kuten tuoreet numerot kertovat: ennusteet kertovat nimenomaan vientivetoisesta kasvusta, kun aiemmin vetovastuu on ollut investoinneissa ja meillä kuluttajilla. Elinkeinoelämän järjestöt viestittävät parantuneesta kilpailukyvystä ja yritysten suotuisista tulevaisuudennäkymistä. Teollisuuden saamat uudet tilaukset ovat yli neljänneksen viime vuotta korkeammalla tasolla[v]. Suuret risteilijätilaukset ja monet muut suuret ja pienet vientikaupat kertovat parantuneesta kyvystä muuttaa ulkomailta tulevat tarjouspyynnöt työllistäviksi tilauksiksi. Se näkyy myös vientitilastoissa: maastamme vietiin maaliskuussa yli 5 mrd eurolla tuotteita ja palveluita. Viiden miljardin rajan ylitys on merkittävä merkkipaalu, koska edellisen kerran se tapahtui yli kaksi vuotta sitten, lokakuussa 2014.

 

Tekemistä kyllä vielä riittää pitääksemme kasvun raiteillaan ja työllisyyden paranevalla polulla.

 

Hintakilpailukyvystä on pidettävä edelleen huolta. Syksyn työmarkkinakierroksen on tuettava kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä. Mutta kauemmaksi katsoen meidän on huolehdittava myös siitä, että tuotteet ja palvelut joita myymme ulkomaille ovat kilpailukykyisiä myös ominaisuuksiltaan. Laskevien tutkimus- ja kehitysinvestointien käyrä on saatava kääntymään. Hallitus osallistuu talkoisiin kohdentamalla 400 miljoonaa euroa koulutukseen, tutkimukseen ja viennin edistämiseen uutta rahaa seuraavien vuosien aikana. Kutsun elinkeinoelämän mukaan näihin tulevaisuustalkoisiin.

 

Mika Lintilä

Elinkeinoministeri



[i] OP suhdannekatsaus 19.5. 2017

[ii] Samuli Rikama : talouskatsaus 16.5.docx

[iii] Kts. iii

[iv] Maaliskuu 2017 työttömyys- ja työllisyysluvut ; Johanna Alatalon s-posti 27.4. 2017 (TEM / KOY / Johanna Alatalo ja Sirpa Kukkala )

[v] Samuli Rikama : talouskatsaus 16.5.docx

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kolumni

Elinkeinoministeri Lintilän puhe: Miesten Kreikkalais-Roomalaisen painin SM-kisat Lapualla

Maanantai 10.4.2017 klo 2:18

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Miesten Kreikkalais-Roomalaisen painin SM-Kisat

Lapua, 8.4.2017

 

 

Arvoisa juhlayleisö, hyvät Lapuan Virkiän ja painiurheilun ystävät,

 

Kiitos kutsusta tähän arvokkaaseen tilaisuuteen, joissa juhlimme sekä 110-vuotiasta urheiluseura Lapuan Virkiää ja samalla liitämme myös tämän juhlan osaksi isänmaamme Suomen satavuotisjuhlavuoden tapahtumia.

 

Kuten Virkiän ja itsenäisen Suomen ikäerostakin voi havaita, urheiluseuroja perustettiin kansallistunteen vahvistumisen aikana jo ennen valtiollista itsenäistymistä. Seurat vahvistivat paikallista yhteenkuuluvuutta ja loivat edellytykset sille yhteishengelle, jota kipeästi tarvittiin hetkellä, jolloin maailmantilanteen murrokset avasivat tien Suomen itsenäisen valtion syntymiselle.

 

Itsenäisyyden alku oli Suomessa sisällissodan ja sen seurausten vuoksi vaikeaa aikaa.  Suomen valtiota ennen yhteiskunnan kantaviksi voimiksi ja kansalaisyhteiskunnan rakennuspuiksi oli kuitenkin jo 1800-luvulta lähtien kehittynyt yhdistysten ja seurojen verkosto. Tällä verkostolla oli iso merkitys itsenäisen Suomen liikkeellelähdön ja koossapysymisen kannalta.

 

 

 

 

Vapaiden kansalaisten yhteistoiminta on jatkunut Suomessa läpi vuosikymmenten – sen merkitystä suomalaisten hyvinvointiin, elämän laatuun ja sosiaaliseen kehitykseen on mahdoton yliarvioida, niin monessa kohtaa Suomi on siitä hyötynyt ja myös sen avulla noussut maailman tilastojen kärkipaikoille sellaisillakin ihmiselämän alueilla, joiden mittaaminen rahassa on vaikeaa. Kyllä paikallinen yhteistoiminta aivan varmasti on myös yksi onnellisuuden lähde.

 

Hyvät kuulijat, juhlayleisö

 

Paini otettiin Lapuan Virkiän lajivalikoimaan 1910-luvun alussa Tukholman olympiakisojen menestysinnossa - kuten niin monissa muissakin eteläpohjalaisissa yleisseuroissa.

 

Painin merkitys lisääntyi 1920-luvun lopulta lähtien ja lajista kehittyi Virkiän ylivoimaisesti menestynein urheilumuoto. Siitä osoituksena on miesten sarjoista neljä olympia- ja maailmanmestaruusmitalia sekä kymmenen Euroopan mestaruusmitalia. Miesten kreikkalais-roomalaisen ja vapaapainin SM-mitaleita seuralla on lähes kaksisataa, joista kultaisia on yli 70.

 

Lapualaisen painin ykkösnimi oli 1930-luvun menestyskaudella Virkiään Lapuan Ponnistuksesta siirtynyt Lauri Koskela, joka väänsi Los Angelesin olympiakisoissa pronssia 1932 ja olympiakultaa Berliinissä 1936. Hän on Virkiän ensimmäinen olympiavoittaja.  Koskela saavutti myös kolme EM-kultaa ja yhden pronssin. Suomen mestaruuksia Koskela paini urallaan seitsemän. Yhteensä hän keräsi SM-mitaleita kaksitoista.

 

Painille luotiin 1930-luvun Lapualla erinomaiset olosuhteet.  Historia kertoo, että Koskela ja monet muut painijat työskentelivät itsekin Virkiän väreissä painineen Yrjö Liljamon huonekalutehtaassa.  Työmaalla oli harjoittelua varten painimatto. Tilipussia ei rokotettu kilpailumatkoista ja harjoitusleiripäivistä.

 

Lukuisat lapualaiset painijat ovat tuoneet iloisia hetkiä eikä vain lajia seuraaville lapualaisille ja eteläpohjalaisille vaan kaikille suomalaisille.

Lapuan Virkiä on ollut myös merkittävä kisajärjestäjä painissa. Vuoden 1992 SM-kisojen julkaisussa lapualainen painijalegenda Mikko Huhtala tervehti painiyleisöä.

 

Siteeraan Huhtalan tervehdyspuhetta: ”Painijat ovat kaiken kokeneita jätkiä, jotka ovat kierrelleet ympäri maailmaa. Majoittuneet torakanpesissä ja hienoissa hotelleissa, syöneet mitä eteen on kannettu. Moomma yrittäny teherä sellaaset olosuhtehet, jotta painit taloolla taas kerran onnistuusivat. Meirän hullun taloontäyteesen yleesönhän te tierättä jo entuurestansa, jotta pankaa korvatulupat korvillenna, jos meteli ouroksuttaa. Tällaaset suuret pirskehet ei onnistu iliman tukijoota ja kökkäväkiä, jotta kiitos kaikille.” Tähän kohtaan ei ole minulla mitään lisättävää.

 

Toivon 110 vuotta nuorelle Lapuan Virkiälle loistavaa tulevaisuutta kaikkein edustamienne urheilulajien parissa. Mitaleissa ja sijoituksissa pärjääminen on yksi tärkeä asia urheilussa. Sen lisäksi urheiluseura huoltaa paikallista yhteiselämää ja nostattaa itsetuntoa, vaikka ei siitä täällä teillä juuri ole vajetta koskaan ollutkaan!

 

Näillä sanoilla avaan myös Suomenmestaruuspainien finaalit. Rehtiä vääntöä, parhaat voittakoon!

 

Kiitos sekä onnea ja menestystä!

 

Kommentoi kirjoitusta.

Elinkeinoministeri Lintilän puhe / Nordic Baltic Bioenergy Conference

Maanantai 10.4.2017 klo 2:01

Minister Mika Lintilä's speech in Nordic Baltic Bioenergy Conference

Ministry of Economic Affairs and Employment 29.3.2017 13.56
Speech

Messukeskus, 29 March 2017

Ladies and Gentlemen,

I want to warmly welcome you to this conference. It is very nice to see so many of you taking part in this topical event around bioenergy. I also want to warmly welcome our international colleagues to centennial Finland. This year Finland is celebrating 100 years of independence.

Finland has come a long way since 1917 and our forests have played a great role in our success story during the last hundred years. Being our most significant natural resource, forests also have an important role to play in the future.

As we all are aware, climate change needs to be mitigated. We need to achieve the challenging targets set in the Paris agreement and at the same time we need to keep our economies competitive. Our forests can play a significant part in all of this. Forests can provide us carbon sinks and sustainable materials, energy, products and services. All this is known as the bioeconomy.

The bioeconomy is a great opportunity for countries like Finland with vast forest resources and a strong forest industry. At the moment, over half of the Finnish bioeconomy is forest-based.

The share of renewable energy in Finland is already about 40 per cent. Eighty per cent of this is wood-based bioenergy. Furthermore, our aim is to increase the overall share of renewable energy to more than 50 per cent during the 2020’s. In addition, the share of renewable transport fuels will be increased to 30 per cent by 2030.

The Government has a new National Energy and Climate Strategy for 2030. It outlines the actions that will enable Finland to reach the targets set in the Government Program and also adopted in the EU climate and energy package for 2030. In achieving these targets, forest biomass will have a key role to play. In the future, the majority of forest-based energy will still be produced in market terms from the residues of the forest industry.

The use of agricultural, municipal and other industrial waste and residues   in the production of heat and electricity as well as transport fuels will also be promoted. This will reduce environmental stress, promote the circular economy and create reference sites for clean bioeconomy and circular economy solutions.

For Finland, it is very important that the EU’s bioenergy sustainability policy provides continuity and consistency to secure and mobilise investments.

We are especially pleased that the proposed recast of the renewable energy directive contains binding minimum share requirements for the renewable energy in the transport sector.

The efforts of the Finnish government, civil servants and biofuel industry have borne fruit. For a long time, Finland has strongly supported EU policies to promote renewable energy and especially advanced biofuels in the transport sector.

On the other hand, we find that the commission’s proposal to use a list to define advanced biofuels is not the best possible way to do it. We would like to see a more general approach on this issue.

The decarbonisation of the transport sector offers great opportunities for Finland. We have the needed know-how to maintain our leadership in the area of advanced biofuels.

Discussions about renewable energy often focus on the electricity sector. For Finland, heating is also an important sector and the share of renewable energy in this area is already high. We are pleased to see that from the commission’s point of view, renewable energy in heating and cooling also has a role to play. 

In Finland, high taxes on fossil fuels in heating have been one of the main drivers in decarbonisation of the sector. In addition, district heating in Finland is largely covered by the EU emission trading scheme. In Finland, the decarbonisation of heating and cooling is progressing well.

To ensure the necessary flexibility for Member States and to take better into account national, regional and local circumstances, any obligations to increase renewable energy in heating and cooling should be indicative.

We are not building the future energy system from scratch – on the contrary, energy infrastructure and other investments often have a long lifespan. A smooth transition to more renewable energy is a key question for all sectors.

With these thoughts, I wish you an interesting day in this conference.

Thank you very much

Kommentoi kirjoitusta.

Puhe

Perjantai 17.2.2017 klo 14:51 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Mercedes-Benz GLC-tuotannon avajaiset

Uusikaupunki, 16.2.2017

 

Sehr  geehrter Herr Kellermann, meine Damen und Herren,

Hyvät juhlavieraat, Distinguished  guests,

 

We associate many images with cars and motoring. In their early days, they were about high-tech gimmicks and a culture of experimentation. Soon the car became a symbol of wealth of freedom.


Little by little, the car took on its role as the foundation of modern economy and as a promoter of new technology, production philosophy and automation.

 

In recent decades, the importance of environmental aspects has increased. The latest example of this is electric vehicles.

 

Ladies and gentlemen,

 

When the Government gave Valmet Oy the task of investigating the manufacture of cars in Finland in spring 1966, this request was underpinned by concerns related to the national economy. It was motivated by improving the trade balance, creating new jobs and importing know-how.

 

 

 

Of course, the vehicle industry already existed in Finland at that time. The know-how and evolving industrial tradition were associated with trucks and buses. However, and the country also needed an ability to manufacture cars and we searched a foreign partner for that.  This search was completed successfully.

 

This willingness and need to engage in international cooperation has been a driving force since then, and today's event is another great example of this.

 

The future of the Finnish industry and its ecosystems relies on our ability to improve the skills we have and pick up new ones rapidly. This sets major structural and funding requirements on our innovation chain and our education system.  

 

Turning basic research into successful products is a non-linear process, and innovations are produced in all of its phases. However, in Finland the chain contains bottlenecks which we must overcome.

 

This is why a working group appointed by the Government is investigating new structural and funding solutions for our innovation chain. Its work is based – among other things - on OECD report on the Finnish innovation system. It is clear that new funding solutions are needed in all parts of the innovation chain, but they are particularly necessary on the interface between basic and applied research.

 

 

 

 

Ladies and gentlemen,

 

Today’s celebration showcases the international nature of the car industry, which I mentioned earlier. We are about to launch a production line where Finnish and German workmanship go hand in hand. In the future, the joint efforts will certainly be encouraged by the engineering agency purchased by Valmet Automotive.

 

Historically there is nothing new about this, as cooperation between the two nations goes back for 800 years – to Hanseatic League. We have all the reasons to thank Daimler company for the continuity of this tradition of mutual benefits and its significance for the employment and economy on local and national levels.

 

On behalf of the Finnish Government, I wish the new production line every success. Let the cooperation continue. Kiitos - Danke schön!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mercedes-Benz GLC-tuotannon avajaiset

Puhe

Perjantai 17.2.2017 klo 14:49 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 2017:

Liiketoimintamahdollisuudet tulevaisuuden energiamarkkinoilla Kansallissali 15.2.2017

 

Hyvät kuulijat,

 

Paikallisvoima ry:n vuosiseminaarin ajankohta on erittäin otollinen kahdesta eri syystä.  Valtioneuvosto antoi marraskuun lopussa selonteon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Selonteon valiokuntakäsittely on eduskunnassa alkamassa. Marraskuun lopussa julkistettiin myös laaja komission ”talvipaketti”, joka sisältää kahdeksan merkittävää lainsäädäntöehdotusta.

 

Sähkömarkkinat ovat murroksessa. Sähköntuotanto kehittyy entistä hajautetummaksi ja vaihtelevan uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja au­rinkovoiman, merkitys kasvaa. Samalla kun tuulivoiman tuotanto on lisääntynyt merkittävästi alueellisilla sähkömarkkinoilla, sähkön kysyntä on pysynyt ennallaan tai jopa laskenut.

 

Tämä on johtanut ylitarjontaan sähköenergiasta vuositasolla, mikä puolestaan on laskenut sähkön markkinahintaa. Kehityksen seurauksena etenkin lauhdesähkön tuotantokapasiteettia on suljettu kannattamattomana. Markkinoilta poistunut kapasiteetti on vähentänyt sähkön kysyntähuipun aikana käytettävissä olevaa voimalaitostehoa. Samalla säätökykyisen tuotantokapasiteetin määrä on vähentynyt. Tämä tilannekuva on kaikille tuttu eikä siitä ole erimielisyyttä ainakaan minun korviini kuulunut.

Strategian kannalta keskeisin kysymys on, kuinka meneillään oleva markkinoiden murros saadaan riittävän jouhevaksi. Pitää löytää keinot siirtyä tulevaan päästöttömään sähköjärjestelmään siten, että toimitusvarmuus, kustannustehokkuus sekä kestävyys ympäristön ja ilmaston kannata varmistetaan koko siirtymäajan.

 

Vastauksia ja keinoja löytyy strategiassa tehdyistä linjauksista. Tässä niistä keskeisimmät:

 

-       Markkinoita kehitetään alueellisten ja eurooppalaisten markkinoiden näkökulmasta ja samalla varmistetaan riittävät rajasiirtoyhteydet.

 

-       Pohjoisen Suomen ja Ruotsin välinen kolmas vaihtosähköyhteys on tästä näkökulmasta ensiarvoisen tärkeä.

 

-       Sähkömarkkinoilla tarvitaan sähkön kysyntää ja tarjontaa heijastavia riittävän vahvoja hintasignaaleja. Päivän sisäisten ja säätösähkömarkkinoiden merkitys on jatkossa yhä tärkeämpi.

 

-       Edistetään kulutuksen ja tuotannon joustavuutta ja aktiivista osallistumista markkinoille älykkäiden ratkaisujen avulla.

 

-       Määritellään sähkötehon riittävyyteen liittyvä toimitusvarmuustavoite. Energiaviraston esittämä tehoreservin määrän lisääminen 600 megawattiin on perusteltua tilanteessa, jossa tuontiriippuvuus sähkötehosta on hyvin suuri.

 

 

 

Hyvät kuulijat,

 

Strategiasta käydyssä julkisessa keskustelussa on kysytty uusiutuvan sähkön tuotantotuen tarpeellisuudesta. Mielestäni rajattu, kahden terawattitunnin tuotantotuen kilpailutus vuosina 2018-2020 mahdollistaa kustannustehokkaiden hankkeiden toteuttamisen ilman, että markkinoiden hintasignaaleihin vaikutetaan kohtuuttomasti.

 

Mainittu määrä on kuitenkin sähkömarkkinoiden kannalta marginaalinen verrattuna esimerkiksi Ruotsin suunnitelmaan sertifikaattijärjestelmän laajentamisesta kahdeksallatoista terawattitunnilla.

 

Viime syksynä valmistuneen pohjoismaisen selvityksen johtopäätökset erillisestä kapasiteettimarkkinoista olivat selvät. Jos tällaisiin erillisiin kapasiteettimarkkinoihin päätetään joskus siirtyä, tulisi niiden EU:n talvipaketin sähkömarkkinalinjaustenkin mukaan olla vähintään alueelliset.

 

Komission säädösehdotukset sähkömarkkinoiden kehittämisestä ovat kokonaisuutena Suomen kannalta hyviä ja strategiamme linjausten mukaisia. Kannatamme asiakkaan roolin kasvattamista sähkömarkkinoilla ja markkinaperusteista sähkön hinnoittelua. Asiakkailla tulee halutessaan olla mahdollista alentaa sähkön hankintansa kokonaiskustannuksia osallistumalla kysyntäjoustoon sekä tuottamalla ja varastoimalla itse sähköä.

 

 

 

 

Hyvät kuulijat,

 

Sähkömarkkinoiden haasteiden jälkeen haluaisin lopuksi käsitellä varsinaista päivän teemaa eli liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuuden sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinoiden murros luo uhkakuvien lisäksi meille myös mahdollisuuksia.

 

Suomi on edelläkävijä. Meillä kotitalouksissa toteutetaan älyk­ästä sähkön mittausta, joten joustavan energiajär­jestelmän toteutuminen ja kysynnän jousto luovat meille liiketoimintamahdollisuuksia kasvavilla markkinoilla.

 

Älykäs verkko ymmärtää, missä ja miten sähköä jaetaan, mistä on saatavissa paikkaavaa lisäkapasiteettia ja missä mahdolliset viat ovat. Älykäs energiamittari sekä kaksisuuntainen tie­donsiirto asiakasliittymän ja verkon välillä ovat älykkään sähköverkon ydin.

 

Kantaverkkoyhtiö Fingrid valmistelee Datahubia, eli sähkön vähittäismarkkinoiden kes­kitettyä tiedonvaihtojärjestelmää, johon tallennetaan tietoja Suomen 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Datahubin tiedot ovat yhdenvertaisesti ja samanaikaisesti kaikkien osapuol­ten saatavilla. Nämä tie­dot, ja mahdolliset tulevaisuuden mobiilisovellukset, voivat tarjota sähkön kuluttajille täysin uusia palveluja.

 

Datahub ja älykkäät järjestelmät mahdollistavat myös sähkön käyttäjien osallistumisen kysyntäjoustoon. Huippu­kulutustilanteissa sähkölaitteita voidaan kytkeä pois päältä, ja toisaalta ylituotantoa voidaan purkaa esimerkiksi suurten kiinteistöjen laitteisiin.

 

Hyvät kuulijat,

 

toteutamme Suomen energiamurroksen ja vastaamme kansainvälisiin sitoumuksiimme. Etenemme nopeasti ja myymme osaamistamme muille samaan suuntaan pyrkiville. Jälleen kerran teemme välttämättömyydestä hyveen ja menestymme!

 

Kiitos!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liiketoimintamahdollisuudet tulevaisuuden energiamarkkinoilla

Lisää kirjoituksia