Velkaantuminen ja työttömyyden kasvu ei voi jatkua. Nyt on toimittava!

Näillä sivuilla kerron ajatuksistani ja työstäni.

Keski-Pohjanmaa lehti Kolumni: Ehyt Suomi on turvallinen Suomi

Perjantai 15.12.2017 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Keskipohjanmaan viikkoliite Keparin kolumni 10.12.

 

Ehyt Suomi on turvallinen Suomi

 

Suomi on menestystarina. Olemme kyenneet nousemaan köyhästä maatalousmaasta yhdeksi maailman kehittyneimmistä ja vauraimmista maista. Uskon, että yksi tämän kehityksen mahdollistaneista poliittisista, tänäkin päivänä ajankohtaisista, toimintaohjeista on Kyösti Kallion kynästä. Hän linjasi sisällissodan päättymisen jälkeen Nivalassa toukokuussa 1918 seuraavasti:

 

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä."

 

Suomessa väestöryhmien välillä on eroja taloudellisissa, sosiaalisissa ja terveydellisissä asioissa. Tämä eriytyminen voi vaikuttaa esimerkiksi syrjäytymiseen ja poliittiseen radikalisoitumiseen. Takana olevalla taloudellisella taantumalla on myös pitkät jäljet. Kärsimme parantuneesta työllisyydestä huolimatta edelleen korkeasta pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyydestä.

 

Asuinalueiden eriytymiskehitys ja sosiaalisten erojen kasvu uhkaavat luottamusta yhteiskuntaan. Kun ihmiset kokevat itsensä osaksi yhteisöä, he myös kokevat antavansa sille jotain ja olevansa yksilöinä merkittäviä. Kun ihmiset kiinnittyvät omaan yhteisöönsä ja alueeseensa, siitä halutaan myös kantaa vastuuta ja pitää huolta. Tämä luo arjen turvallisuutta.

 

Santeri Alkio puhui ihmisten itseauttamiskyvystä, kun tavoitteena oli köyhyyden torjuminen.  Se rakentuu ajatukselle, että yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta jokaisen jäsenensä hyvinvoinnin mahdollisuudesta, mutta toisaalta jokaisella on velvollisuus hankkia elantonsa oma työn ja yritteliäisyyden kautta. Tänään meidän luotava kaikille ihmisille mahdollisuudet hyödyntää omia kykyjään.

 

Hallituksen keskeisenä tavoitteena on työllisyyden parantaminen, se kestävin tie eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhtenä syynä työttömyyteen ovat sosiaaliturvajärjestelmän erilaiset kannustinongelmat, jotka vahvistavat riippuvuutta etuuksista ja lukitsevat työmarkkinoiden ulkopuolelle.  Tämän vuoksi on selkiytettävä etuusjärjestelmää. Näin parannetaan työn vastaanottamista ja osallisuutta.  Odotan mielenkiinnolla mitä tuloksia saamme perustulokokeilusta.  Kannustinongelmien lisäksi työttömyyden taustalla voi olla työkykyyn ja osaamiseen liittyviä syitä. Niihin myös on tartuttava palveluita kehittämällä.

 

Kaikki eivät kuitenkaan kykene elättämään itseään työn tai yrittämisen kautta. Tämän vuoksi meidän on pidettävä huolta perusturvan tason riittävyydestä. Se, että saamme julkisen talouden kuntoon korkean työllisyyden avulla mahdollistaa sen, että voimme pitää huolen yhteiskunnan heikommista.

 

Suomessa on maksuhäiriöisiä enemmän kuin koskaan, lähes 400 000. Köyhien riski ylivelkaantua on korkea. Pienituloisen taloudessa ei ole joustovaraa ja vakuudettomat velat ovat kalliita. Ylivelkaantumisen torjuminen kaipaa mielestäni uusia keinoja. Talous- ja velkaneuvonnan kehittäminen, kohtuuhintaisten luottojen saannin parantaminen sekä velkajärjestelyn uudistaminen on otettava pohdintaan.

 

Jos kykenemme eri toimin pitämään maan ehyenä, olemme vahvempia erilaisten vastoinkäymisten sattuessa ja arki on turvallisempaa.

 

Mika Lintilä

Elinkeinoministeri

 

Kommentoi kirjoitusta.

Suomenmaa.fi/blogit 29.11.2017

Torstai 30.11.2017 klo 11:42 - Mika Lintilä

Suomelle oma yrit­tä­jyys­st­ra­tegia

Si­pi­län hal­li­tus on mo­nel­la mit­ta­ril­la mi­tat­tu­na yrit­tä­jä­myön­tei­sin hal­li­tus pit­kiin ai­koi­hin.

Yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­sien vah­vis­ta­mi­nen on hal­li­tu­soh­jel­man kes­kei­sim­piä ta­voit­tei­ta, ja hyvä niin. Työ­tä ja toi­meen­tu­loa kun on han­ka­la tur­va­ta il­man elin­voi­mais­ta yrit­tä­jyyt­tä koko maas­sa.

Hal­li­tus on pit­kin kaut­taan to­teut­ta­nut mo­nia yrit­tä­jyyt­tä ja yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mis­tä edis­tä­viä toi­men­pi­tei­tä. Näi­tä lu­kui­sia pie­nem­piä ja suu­rem­pia hank­kei­ta on koot­tu yh­teen ”yrit­tä­jyys­pa­ke­tin” al­le.

Sään­te­lyn su­ju­voit­ta­mi­sen ja lu­pa­me­net­te­ly­jen jous­ta­voit­ta­mi­sen li­säk­si toi­meen on tar­tut­tu muun mu­as­sa ve­ro­po­li­tii­kas­sa, yrit­tä­jien so­si­aa­li­tur­vas­sa sekä jul­ki­sis­sa yri­tys­pal­ve­luis­sa.

Mo­net toi­mis­ta, ku­ten vaik­ka­pa yrit­tä­jyy­den aloit­ta­mi­nen työt­tö­myys­tur­val­la, yrit­tä­jien sai­raus­päi­vä­ra­han oma­vas­tuu­a­jan ly­hen­tä­mi­nen tai en­sim­mäi­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen, ovat sa­mal­la myös tär­kei­tä työl­li­syys­po­liit­ti­sia avauk­sia.

Yrit­tä­jyy­den edis­tä­mi­seen ja työl­li­syy­den pa­ran­ta­mi­seen täh­tää­vät hank­keet oli­si­kin syy­tä so­vit­taa yh­teen ny­kyis­tä vah­vem­min. Lo­ke­roin­nin si­jaan voi­sim­me mie­luum­min pu­hua kas­vua edis­tä­vis­tä toi­mis­ta.

Muu­ten­kin yrit­tä­jyys­po­li­tiik­ka on eri­no­mai­nen esi­merk­ki ho­ri­son­taa­li­ses­ta ajat­te­lus­ta. Yh­teis­työ­tä yli hal­lin­non­ra­jo­jen tar­vi­taan, jot­ta mo­net yk­sit­täi­set esi­tyk­set muo­dos­tai­si­vat eh­jän ko­ko­nai­suu­den. Yrit­tä­jyy­den edis­tä­mi­nen on koko val­ti­o­neu­vos­ton asia.

Muu­ta­mis­sa Eu­roo­pan mais­sa on jo ole­mas­sa oma yrit­tä­jyys­st­ra­te­gia uu­sien työ­paik­ko­jen luo­mi­sek­si. Eh­do­tan, et­tä val­mis­te­lu yh­tei­sen vi­si­on eteen aloi­te­taan meil­lä­kin.

Nip­pu toi­men­pi­tei­tä on jo maa­lis­sa, mut­ta lii­ma nii­den vä­lil­tä vie­lä puut­tuu. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö oli­si täs­sä luon­nol­li­nen vas­tuu­ta­ho.

 

Jos pelko tippumisesta turva­verk­kojen läpi on liian iso, moni hyvä yritys jää syntymättä. 

Tä­hä­nas­ti­sil­la toi­men­pi­teil­lä on ha­et­tu vai­kut­ta­vuut­ta ta­sai­ses­ti läpi yri­tys­ken­tän. Seu­raa­vas­sa vai­hees­sa oli­si so­pi­va het­ki poh­tia, jos­ko jo­kin yrit­tä­jyy­den osa-alue kai­pai­si eri­tyis­tä huo­mi­o­ta.

Suo­mes­sa on jo nyt 150 000 yk­si­ny­rit­tä­jää. Myös osa-ai­kais­ten it­sen­sä työl­lis­tä­jien mää­rä on 2000-lu­vul­la kas­va­nut yli 50 pro­sen­til­la. Te­ko­ä­lyn ja työn mur­rok­sen myö­tä eri­lai­set it­sen­sä työl­lis­tä­mi­sen ta­vat tu­le­vat en­ti­ses­tään li­sään­ty­mään.

Yrit­tä­jyys­st­ra­te­gi­an pai­no­pis­tee­nä tu­li­si­kin ol­la yrit­tä­jyy­den uu­sien muo­to­jen tun­nis­ta­mi­nen ja tu­ke­mi­nen. Jäl­kim­mäi­seen kuu­lu­vat kes­kei­ses­ti yrit­tä­jien jak­sa­mi­seen ja so­si­aa­li­tur­vaan liit­ty­vät asi­at.

Jos pel­ko tip­pu­mi­ses­ta tur­va­verk­ko­jen läpi on lii­an iso, moni hyvä yri­tys jää syn­ty­mät­tä.

Kommentoi kirjoitusta.

Yrittäjyyden edistämisessä painopiste yrittäjyyden uusiin muotoihin

Torstai 30.11.2017 klo 11:28 - Mika Lintilä

Lintilä: Yrittäjyyden edistämisessä painopiste yrittäjyyden uusiin muotoihin

Työ- ja elinkeinoministeriö 29.11.2017 10.32
Tiedote
Lintilä: Yrittäjyyden edistämisessä painopiste yrittäjyyden uusiin muotoihin

Yrittäjyys on yhä useammalle tapa työllistyä ja hyödyntää omaa osaamistaan. Ilmiö ei ole syntynyt tyhjästä, vaan yksinyrittäjien määrä on ollut kasvussa koko 2000-luvun. Yrittäjyyden edistämiseksi sekä yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen madaltamiseksi on tällä hallituskaudella tehty paljon töitä.

Tänään 29.11.2017 julkistettu selvitys hallituksen yrittäjyyspaketin toimista antaa pohjaa sille, miten valtiovalta voisi edistää yrittäjyyttä vielä nykyistä tehokkaammin.

 -Työn murros ja digitalisaation tuomat muutokset ovat viime vuosina lisänneet yrittäjyyden houkuttelevuutta. Myös valtiovallan pitää suunnata tarmonsa yhä enemmän pienyrittäjien, kevytyrittäjien ja yksinyrittäjien maailmaan, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

 -Meidän on ylläpidettävä ja kehitettävä yrityspalvelujamme niin, että yrittäjille pystytään tarjoamaan asiantuntevaa ja yksilölliset tarpeet huomioivaa neuvontaa tai muuta yrityspalvelua toimialasta ja sijainnista riippumatta, toteaa Lintilä.

Yrittäjyys- ja työllisyyspakettien sijaan kasvupaketti

Yrittäjyyspaketin toimenpiteet todettiin selvityksessä perustelluiksi ja oikeansuuntaisiksi, mutta samalla yksittäisiksi.

-Haluamme TEM:ssä sovittaa yhteen nykyistä vahvemmin yrittäjyyden edistämisen ja työllisyyden parantamisen toimet. Sen vuoksi erillisten yrittäjyys- ja työllisyyspakettien sijaan tulisikin puhua molemmat näkökulmat yhdistävästä kasvupaketista, sanoo Lintilä.

-Yrittäjyyden edistäminen on yhä enemmän koko valtioneuvoston asia. Jatkossa tarvitsemme selkeämpää kokonaisnäkemystä ja tavoitteellisuutta. Ehkäpä tarvetta olisi myös Suomen omalle yrittäjyysstrategialle, päättää elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Yrittäjyyden uusiksi kehityssuunniksi selvitys tunnistaa mm. tekoälyn ja alustatalouden kasvun, itsensätyöllistämisen ja kevytyrittäjyyden yleistymisen sekä kansainvälisen liikkuvuuden lisääntymisen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys

Lintilä esittää toimialavuoropuhelua digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksista

Torstai 30.11.2017 klo 11:26 - Mika Lintilä

Ministeri Lintilä esittää toimialavuoropuhelua digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksista

Työ- ja elinkeinoministeriö 28.11.2017 16.45 | Julkaistu suomeksi 28.11.2017 klo 17.36
Tiedote

Elinkeinoministeri Mika Lintilä korosti puheessaan Teollisuusliiton elinkeinopoliittisessa seminaarissa Tampereella, että tekoälyn ja robotiikan laaja käyttöönotto ja korkea osaaminen mahdollistavat sen, että voimme ylläpitää teollista työtä myös Suomen kaltaisessa korkean kustannustason maassa tulevaisuudessa.

- Haluan, että suomalaiset yritykset niin teollisuudessa kuin palveluissa uudistavat toimintaansa soveltamalla robotiikkaa ja tekoälyä. Myös työntekijöiden osaamista on päivitettävä työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan. Tässä vastuu on niin työnantajalla, työntekijällä itsellään kuin yhteiskunnalla, sanoo Lintilä.

- Mielestäni kaikilla toimialoilla olisi perusteltua käydä vuoropuhelua työnantajien ja palkansaajien kesken siitä, miten digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat alojen tulevaisuuden näkymiin ja kuinka muutokseen voidaan varautua ennakolta. Lisäksi osapuolten olisi mahdollista keskustella myös laajemmin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisestä sekä toimista, joilla alan kasvua ja pärjäämistä  edistetään, Lintilä esittää.  

Ministeri Lintilän mukaan vuoropuhelun tuloksia voitaisiin hyödyntää myös politiikkalinjausten valmistelussa. Samantyyppinen laaja toimialavuoropuhelu käytiin yli 20 toimialalla 2000-luvun alussa osana Suomi maailmantaloudessa -selvitystä, kun pohdittiin globalisaation vaikutuksia Suomen talouteen ja työllisyyteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tekoäly ja digitalisaatio

Puhe Teollisuusliitto ry:n seminaarissa

Torstai 30.11.2017 klo 11:22 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Lintilän puhe Teollisuusliitto ry:n seminaarissa

Työ- ja elinkeinoministeriö 28.11.2017 16.45
Puhe

Teollisuuden tulevaisuus Suomessa -seminaari Tampere 28.11.2017

Suomen elinkeino- ja teollisuuspolitiikan tulevaisuus

Arvoisat hyvinvoinnin rakentajat, hyvä seminaariyleisö,

Haluan kiittää kutsusta tähän teollisuuden tulevaisuutta käsittelevään seminaariin. Näen teollisuudella positiivisen tulevaisuuden innovaatioiden, tuottavuuden ja kansainvälisen kaupan moottorina.

Kehittyneet läntiset taloudet ja yritykset haastetaan nyt monella tavoin. Ilmastonmuutos vaatii toimintatapojen muutosta. Tänään teknologista vallankumousta vie eteenpäin robotiikka ja tekoäly.

Monessa maassa kasvun hedelmät jakautuvat epätasaisesti. Yhteiskunnallisesta osattomuudesta kumpuaa poliittisen epävakauden siemen. Tämä uhkaa yrityksille tärkeää toimintaympäristön ennakoitavuutta.

Pienelle viennistä riippuvalla maalle on elintärkeää, että muurien pystyttämisen sijaan puretaan esteitä kansainväliseltä kaupalta ja kanssakäymisestä maiden välillä. Tämän eteen teemme työtä.

Ihmisten kokemien epäkohtien syy on usein kansallisessa politiikassa, ei globalisaatiossa tai vapaakaupassa. Monelta unohtuu esimerkiksi työmarkkinoiden sopimustoiminnan merkitys tuloerojen kasvun hillinnässä. Pohjoismainen sopimisen kulttuuri on tästä hyvä esimerkki.

Hyvät kuulijat,

Suomessa edellä kuvaamani ilmiöt näkyvät rakennemuutoksen jatkumisena. Olemassa olevien yritysten toimintaa on uudistettava ja on luotava uusille tulokkaille mahdollisuudet kasvaa ja työllistää. Myös työntekijöiden osaamista on päivitettävä työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan. Tässä vastuu on niin työnantajalla, työntekijällä itsellään kuin yhteiskunnalla.

Finanssikriisin jälkeen teollisten työpaikkojen määrä on laskenut. Palveluiden merkitys on kasvanut niin teollisuusyrityksissä kuin koko kansantaloudessa. Nyt teollisen työn kysyntä on jälleen kasvussa. Monella paikkakunnalla on pulaa osaavasta työvoimasta.

On selvää, että suomalainen teollisuus ei pysty pitämään yllä kilpailukykyään mikäli sillä ei ole käytössään jatkuvaan oppimiseen sitoutunutta työvoimaa. Uusien asioiden oppiminen ja käyttöönotto on paras tapa vastata globaaliin hintakilpailuun, johon keskittyminen yksistään on tuhon tie.

Teolliset työpaikat sijaitsevat Suomessa ympäri maan. Tästä seuraa, että pidämme huolta saavutettavuudesta niin perinteisin yhteyksin kuin tietoliikenneyhteyksin, jotta voimme turvata elinkeinoelämän toimintaedellytykset koko maassa. Kun saamme elinkeinopolitiikan tukemana yritykset kasvamaan kannattavasti ja työllistämään eri puolilla Suomea, on yhteiskunnallisia ja alueellisia eroja mahdollista kaventaa.

Olen tyytyväinen, että Suomen taloudessa on tapahtunut käänne. Luottamus on palautunut, mistä kuuluu kiitos myös vastuullisille työmarkkinaosapuolille.

Olen huolissani siitä, että olemme antaneet kilpailijamaillemme vuosien etumatkan investoimalla heitä vähemmän uuteen teknologiaan. Tämä uhkaa murentaa taloutemme tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia.

On hyvä uutinen, että kone- ja laiteinvestoinnit ovat viimein kääntyneet nousuun. Verotuksella on vaikutusta siihen, minne investoidaan. Jotta Suomi olisi yrityksille houkutteleva ympäristö kasvaa, investoida ja työllistää, on tärkeää luoda yrityksille pidemmän aikavälin näkymä veropolitiikan linjasta. Tämän vuoksi verotuksen tiekartan asiantuntijavalmistelu on alkamassa ensi vuonna.

Lisäksi julkiset ja yksityiset tuotekehitys- ja innovaatiopanostukset ovat nyt kasvu-uralla. Toivon, että näiden molempien sektoreiden panostuksia voitaisiin kasvattaa siten, että julkinen ja yksityinen sektori panostavat yhdessä TKI-toimintaan neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Tekoälyn ja robotiikan lisääntymisen vaikutus tuottavuuteen tulee olemaan merkittävä. Haluan, että suomalaiset yritykset niin teollisuudessa kuin palveluissa uudistavat toimintaansa soveltamalla robotiikkaa ja tekoälyä. Meillä on tähän kansainvälisesti vertaillen hyvät edellytykset. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää rohkeutta investoida uuteen.

Tekoälyn ja robotiikan laaja käyttöönotto ja korkea osaaminen mahdollistavat sen, että voimme ylläpitää kehittää teollista työtä myös korkean kustannustason maassa.

Mielestäni toimialoilla olisi perusteltua käydä vuoropuhelua työnantajien ja palkansaajien kesken kuinka digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat alan tulevaisuuden näkymiin ja kuinka muutokseen voidaan varautua ennakolta. Lisäksi osapuolten olisi mahdollista keskustella myös laajemmin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisestä sekä toimista, joilla alan kasvua ja pärjäämistä parannetaan. 

Tämä voitaisiin kytkeä jo käynnissä oleviin hankkeisiin liitto- ja yritystasolla. Vuoropuhelun tuloksia voitaisiin hyödyntää myös politiikkalinjausten valmistelussa. Vastaavan kaltainen laaja toimialavuoropuhelu käytiin 2000-luvun alussa, kun pohdittiin globalisaation vaikutuksia Suomen talouteen.

Olemme Suomessa onnistuneet yhdistämään taloudellisen kehityksen ympäristön suojelun korkeaan tasoon. Monella kohtaa kasvun edellytykset syntyvät kestävän kehityksen vaatimuksesta. Huoli ilmastonmuutoksesta sekä raaka-aineiden niukkeneminen ajavat etsimään ja kehittämään uusia ratkaisuja, joissa energia ja materiaalit käytetään mahdollisimman tehokkaasti, puhutaan resurssiviisaudesta ja vähähiilisyydestä. Hallituksen toimissa näitä asioita edistetään otsikoiden biotalous, cleantech ja kiertotalous alla.

Hyvät kuulijat,

Valtioneuvosto hyväksyi viime vuonna valtion omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen.  Periaatepäätöksen yksi keskeinen muutos omistajaohjauksen strategiassa on kehitysyhtiön perustaminen uudistamisen työkaluksi. Ensi vuoden alussa toimintansa käynnistävä Valtion kehitysyhtiö VAKE Oy antaa uusia mahdollisuuksia elinkeinopolitiikkaan.

Vake Oy:n tehtävänä on tarjota valtion omistamille yhtiöille luonnollinen kehityspolku yhtiöiden uusiutumiseksi ja omistusrakenteen kehittämiseksi.

Vaken toiminta jakautuu kahteen kokonaisuuteen. Ensinnä yhtiöön siirretään valtion omistuksessa olevia yhtiöomistuksia, joissa valtiolla on ns. finanssi-intressi.

Toisen kokonaisuuden muodostaa tavoitteellinen uuden luominen, mikä näkyy vahvasti valtioneuvoston hyväksymässä omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä. Toteutuneena esimerkkinä uuden luomisesta ovat valtion investoinnit alustatalouteen eli SoteDigi -yhtiön perustaminen.

Omistajan lähtökohdat ovat seuraavat:

Ensinnäkin yhtiöomaisuudessa kiinni olevan pääoman käyttöä tehostetaan nykyisen omistuksen aktivoimiseksi ja uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttämiseksi Suomeen.

Toiseksi käytämme valtiota omistajana tilanteissa, joissa markkinaratkaisu ei ole riittävä. Näin valtio-omistajan tarjoaa luonnollisia kehityspolkuja yhtiöille.

Kolmanneksi pääomien irrottamisen lähtökohta ei ole budjettitalouden tasapainottaminen pääomia vähentämällä vaan pääomien kierrättäminen tehokkaammin nopeamman kasvun aikaansaamiseksi.

Tulen kutsumaan ensi vuoden alussa valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden henkilöstön edustajia keskustelemaan, mitä ajatuksia ja odotuksia heillä on liittyen valtion omistajapolitiikkaan.

Hyvät kuulijat,

Suomen siirtyminen teollisuusyhteiskunnaksi oli aluillaan silloin, kun työntekijät alkoivat järjestäytyä. Teollisuusliitto on perustettu vastaavassa yhteiskunnallisessa murroskohdassa.

Teollisuusliiton perustaminen luo vahvan toimijan työmarkkinoille. Haluan toivottaa Teollisuusliitolle tuloksekasta taivalta työmarkkinaosapuolena rakentamassa suomalaista hyvinvointia. Vastuullisuus näkyy jo alkaneella työmarkkinakierroksella.

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia