Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elinkeinoministeri ja keskustaväkeä liikkeellä la 13.1.

Keski-Pohjanmaa lehti Kolumni: Ehyt Suomi on turvallinen Suomi

Perjantai 15.12.2017 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Keskipohjanmaan viikkoliite Keparin kolumni 10.12.

 

Ehyt Suomi on turvallinen Suomi

 

Suomi on menestystarina. Olemme kyenneet nousemaan köyhästä maatalousmaasta yhdeksi maailman kehittyneimmistä ja vauraimmista maista. Uskon, että yksi tämän kehityksen mahdollistaneista poliittisista, tänäkin päivänä ajankohtaisista, toimintaohjeista on Kyösti Kallion kynästä. Hän linjasi sisällissodan päättymisen jälkeen Nivalassa toukokuussa 1918 seuraavasti:

 

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä."

 

Suomessa väestöryhmien välillä on eroja taloudellisissa, sosiaalisissa ja terveydellisissä asioissa. Tämä eriytyminen voi vaikuttaa esimerkiksi syrjäytymiseen ja poliittiseen radikalisoitumiseen. Takana olevalla taloudellisella taantumalla on myös pitkät jäljet. Kärsimme parantuneesta työllisyydestä huolimatta edelleen korkeasta pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyydestä.

 

Asuinalueiden eriytymiskehitys ja sosiaalisten erojen kasvu uhkaavat luottamusta yhteiskuntaan. Kun ihmiset kokevat itsensä osaksi yhteisöä, he myös kokevat antavansa sille jotain ja olevansa yksilöinä merkittäviä. Kun ihmiset kiinnittyvät omaan yhteisöönsä ja alueeseensa, siitä halutaan myös kantaa vastuuta ja pitää huolta. Tämä luo arjen turvallisuutta.

 

Santeri Alkio puhui ihmisten itseauttamiskyvystä, kun tavoitteena oli köyhyyden torjuminen.  Se rakentuu ajatukselle, että yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta jokaisen jäsenensä hyvinvoinnin mahdollisuudesta, mutta toisaalta jokaisella on velvollisuus hankkia elantonsa oma työn ja yritteliäisyyden kautta. Tänään meidän luotava kaikille ihmisille mahdollisuudet hyödyntää omia kykyjään.

 

Hallituksen keskeisenä tavoitteena on työllisyyden parantaminen, se kestävin tie eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhtenä syynä työttömyyteen ovat sosiaaliturvajärjestelmän erilaiset kannustinongelmat, jotka vahvistavat riippuvuutta etuuksista ja lukitsevat työmarkkinoiden ulkopuolelle.  Tämän vuoksi on selkiytettävä etuusjärjestelmää. Näin parannetaan työn vastaanottamista ja osallisuutta.  Odotan mielenkiinnolla mitä tuloksia saamme perustulokokeilusta.  Kannustinongelmien lisäksi työttömyyden taustalla voi olla työkykyyn ja osaamiseen liittyviä syitä. Niihin myös on tartuttava palveluita kehittämällä.

 

Kaikki eivät kuitenkaan kykene elättämään itseään työn tai yrittämisen kautta. Tämän vuoksi meidän on pidettävä huolta perusturvan tason riittävyydestä. Se, että saamme julkisen talouden kuntoon korkean työllisyyden avulla mahdollistaa sen, että voimme pitää huolen yhteiskunnan heikommista.

 

Suomessa on maksuhäiriöisiä enemmän kuin koskaan, lähes 400 000. Köyhien riski ylivelkaantua on korkea. Pienituloisen taloudessa ei ole joustovaraa ja vakuudettomat velat ovat kalliita. Ylivelkaantumisen torjuminen kaipaa mielestäni uusia keinoja. Talous- ja velkaneuvonnan kehittäminen, kohtuuhintaisten luottojen saannin parantaminen sekä velkajärjestelyn uudistaminen on otettava pohdintaan.

 

Jos kykenemme eri toimin pitämään maan ehyenä, olemme vahvempia erilaisten vastoinkäymisten sattuessa ja arki on turvallisempaa.

 

Mika Lintilä

Elinkeinoministeri

 

Kommentoi kirjoitusta.

Suomenmaa.fi/blogit 29.11.2017

Torstai 30.11.2017 klo 11:42 - Mika Lintilä

Suomelle oma yrit­tä­jyys­st­ra­tegia

Si­pi­län hal­li­tus on mo­nel­la mit­ta­ril­la mi­tat­tu­na yrit­tä­jä­myön­tei­sin hal­li­tus pit­kiin ai­koi­hin.

Yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­sien vah­vis­ta­mi­nen on hal­li­tu­soh­jel­man kes­kei­sim­piä ta­voit­tei­ta, ja hyvä niin. Työ­tä ja toi­meen­tu­loa kun on han­ka­la tur­va­ta il­man elin­voi­mais­ta yrit­tä­jyyt­tä koko maas­sa.

Hal­li­tus on pit­kin kaut­taan to­teut­ta­nut mo­nia yrit­tä­jyyt­tä ja yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mis­tä edis­tä­viä toi­men­pi­tei­tä. Näi­tä lu­kui­sia pie­nem­piä ja suu­rem­pia hank­kei­ta on koot­tu yh­teen ”yrit­tä­jyys­pa­ke­tin” al­le.

Sään­te­lyn su­ju­voit­ta­mi­sen ja lu­pa­me­net­te­ly­jen jous­ta­voit­ta­mi­sen li­säk­si toi­meen on tar­tut­tu muun mu­as­sa ve­ro­po­li­tii­kas­sa, yrit­tä­jien so­si­aa­li­tur­vas­sa sekä jul­ki­sis­sa yri­tys­pal­ve­luis­sa.

Mo­net toi­mis­ta, ku­ten vaik­ka­pa yrit­tä­jyy­den aloit­ta­mi­nen työt­tö­myys­tur­val­la, yrit­tä­jien sai­raus­päi­vä­ra­han oma­vas­tuu­a­jan ly­hen­tä­mi­nen tai en­sim­mäi­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen, ovat sa­mal­la myös tär­kei­tä työl­li­syys­po­liit­ti­sia avauk­sia.

Yrit­tä­jyy­den edis­tä­mi­seen ja työl­li­syy­den pa­ran­ta­mi­seen täh­tää­vät hank­keet oli­si­kin syy­tä so­vit­taa yh­teen ny­kyis­tä vah­vem­min. Lo­ke­roin­nin si­jaan voi­sim­me mie­luum­min pu­hua kas­vua edis­tä­vis­tä toi­mis­ta.

Muu­ten­kin yrit­tä­jyys­po­li­tiik­ka on eri­no­mai­nen esi­merk­ki ho­ri­son­taa­li­ses­ta ajat­te­lus­ta. Yh­teis­työ­tä yli hal­lin­non­ra­jo­jen tar­vi­taan, jot­ta mo­net yk­sit­täi­set esi­tyk­set muo­dos­tai­si­vat eh­jän ko­ko­nai­suu­den. Yrit­tä­jyy­den edis­tä­mi­nen on koko val­ti­o­neu­vos­ton asia.

Muu­ta­mis­sa Eu­roo­pan mais­sa on jo ole­mas­sa oma yrit­tä­jyys­st­ra­te­gia uu­sien työ­paik­ko­jen luo­mi­sek­si. Eh­do­tan, et­tä val­mis­te­lu yh­tei­sen vi­si­on eteen aloi­te­taan meil­lä­kin.

Nip­pu toi­men­pi­tei­tä on jo maa­lis­sa, mut­ta lii­ma nii­den vä­lil­tä vie­lä puut­tuu. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö oli­si täs­sä luon­nol­li­nen vas­tuu­ta­ho.

 

Jos pelko tippumisesta turva­verk­kojen läpi on liian iso, moni hyvä yritys jää syntymättä. 

Tä­hä­nas­ti­sil­la toi­men­pi­teil­lä on ha­et­tu vai­kut­ta­vuut­ta ta­sai­ses­ti läpi yri­tys­ken­tän. Seu­raa­vas­sa vai­hees­sa oli­si so­pi­va het­ki poh­tia, jos­ko jo­kin yrit­tä­jyy­den osa-alue kai­pai­si eri­tyis­tä huo­mi­o­ta.

Suo­mes­sa on jo nyt 150 000 yk­si­ny­rit­tä­jää. Myös osa-ai­kais­ten it­sen­sä työl­lis­tä­jien mää­rä on 2000-lu­vul­la kas­va­nut yli 50 pro­sen­til­la. Te­ko­ä­lyn ja työn mur­rok­sen myö­tä eri­lai­set it­sen­sä työl­lis­tä­mi­sen ta­vat tu­le­vat en­ti­ses­tään li­sään­ty­mään.

Yrit­tä­jyys­st­ra­te­gi­an pai­no­pis­tee­nä tu­li­si­kin ol­la yrit­tä­jyy­den uu­sien muo­to­jen tun­nis­ta­mi­nen ja tu­ke­mi­nen. Jäl­kim­mäi­seen kuu­lu­vat kes­kei­ses­ti yrit­tä­jien jak­sa­mi­seen ja so­si­aa­li­tur­vaan liit­ty­vät asi­at.

Jos pel­ko tip­pu­mi­ses­ta tur­va­verk­ko­jen läpi on lii­an iso, moni hyvä yri­tys jää syn­ty­mät­tä.

Kommentoi kirjoitusta.

Yrittäjyyden edistämisessä painopiste yrittäjyyden uusiin muotoihin

Torstai 30.11.2017 klo 11:28 - Mika Lintilä

Lintilä: Yrittäjyyden edistämisessä painopiste yrittäjyyden uusiin muotoihin

Työ- ja elinkeinoministeriö 29.11.2017 10.32
Tiedote
Lintilä: Yrittäjyyden edistämisessä painopiste yrittäjyyden uusiin muotoihin

Yrittäjyys on yhä useammalle tapa työllistyä ja hyödyntää omaa osaamistaan. Ilmiö ei ole syntynyt tyhjästä, vaan yksinyrittäjien määrä on ollut kasvussa koko 2000-luvun. Yrittäjyyden edistämiseksi sekä yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen madaltamiseksi on tällä hallituskaudella tehty paljon töitä.

Tänään 29.11.2017 julkistettu selvitys hallituksen yrittäjyyspaketin toimista antaa pohjaa sille, miten valtiovalta voisi edistää yrittäjyyttä vielä nykyistä tehokkaammin.

 -Työn murros ja digitalisaation tuomat muutokset ovat viime vuosina lisänneet yrittäjyyden houkuttelevuutta. Myös valtiovallan pitää suunnata tarmonsa yhä enemmän pienyrittäjien, kevytyrittäjien ja yksinyrittäjien maailmaan, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

 -Meidän on ylläpidettävä ja kehitettävä yrityspalvelujamme niin, että yrittäjille pystytään tarjoamaan asiantuntevaa ja yksilölliset tarpeet huomioivaa neuvontaa tai muuta yrityspalvelua toimialasta ja sijainnista riippumatta, toteaa Lintilä.

Yrittäjyys- ja työllisyyspakettien sijaan kasvupaketti

Yrittäjyyspaketin toimenpiteet todettiin selvityksessä perustelluiksi ja oikeansuuntaisiksi, mutta samalla yksittäisiksi.

-Haluamme TEM:ssä sovittaa yhteen nykyistä vahvemmin yrittäjyyden edistämisen ja työllisyyden parantamisen toimet. Sen vuoksi erillisten yrittäjyys- ja työllisyyspakettien sijaan tulisikin puhua molemmat näkökulmat yhdistävästä kasvupaketista, sanoo Lintilä.

-Yrittäjyyden edistäminen on yhä enemmän koko valtioneuvoston asia. Jatkossa tarvitsemme selkeämpää kokonaisnäkemystä ja tavoitteellisuutta. Ehkäpä tarvetta olisi myös Suomen omalle yrittäjyysstrategialle, päättää elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Yrittäjyyden uusiksi kehityssuunniksi selvitys tunnistaa mm. tekoälyn ja alustatalouden kasvun, itsensätyöllistämisen ja kevytyrittäjyyden yleistymisen sekä kansainvälisen liikkuvuuden lisääntymisen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjyys

Lintilä esittää toimialavuoropuhelua digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksista

Torstai 30.11.2017 klo 11:26 - Mika Lintilä

Ministeri Lintilä esittää toimialavuoropuhelua digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksista

Työ- ja elinkeinoministeriö 28.11.2017 16.45 | Julkaistu suomeksi 28.11.2017 klo 17.36
Tiedote

Elinkeinoministeri Mika Lintilä korosti puheessaan Teollisuusliiton elinkeinopoliittisessa seminaarissa Tampereella, että tekoälyn ja robotiikan laaja käyttöönotto ja korkea osaaminen mahdollistavat sen, että voimme ylläpitää teollista työtä myös Suomen kaltaisessa korkean kustannustason maassa tulevaisuudessa.

- Haluan, että suomalaiset yritykset niin teollisuudessa kuin palveluissa uudistavat toimintaansa soveltamalla robotiikkaa ja tekoälyä. Myös työntekijöiden osaamista on päivitettävä työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan. Tässä vastuu on niin työnantajalla, työntekijällä itsellään kuin yhteiskunnalla, sanoo Lintilä.

- Mielestäni kaikilla toimialoilla olisi perusteltua käydä vuoropuhelua työnantajien ja palkansaajien kesken siitä, miten digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat alojen tulevaisuuden näkymiin ja kuinka muutokseen voidaan varautua ennakolta. Lisäksi osapuolten olisi mahdollista keskustella myös laajemmin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisestä sekä toimista, joilla alan kasvua ja pärjäämistä  edistetään, Lintilä esittää.  

Ministeri Lintilän mukaan vuoropuhelun tuloksia voitaisiin hyödyntää myös politiikkalinjausten valmistelussa. Samantyyppinen laaja toimialavuoropuhelu käytiin yli 20 toimialalla 2000-luvun alussa osana Suomi maailmantaloudessa -selvitystä, kun pohdittiin globalisaation vaikutuksia Suomen talouteen ja työllisyyteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tekoäly ja digitalisaatio

Puhe Teollisuusliitto ry:n seminaarissa

Torstai 30.11.2017 klo 11:22 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Lintilän puhe Teollisuusliitto ry:n seminaarissa

Työ- ja elinkeinoministeriö 28.11.2017 16.45
Puhe

Teollisuuden tulevaisuus Suomessa -seminaari Tampere 28.11.2017

Suomen elinkeino- ja teollisuuspolitiikan tulevaisuus

Arvoisat hyvinvoinnin rakentajat, hyvä seminaariyleisö,

Haluan kiittää kutsusta tähän teollisuuden tulevaisuutta käsittelevään seminaariin. Näen teollisuudella positiivisen tulevaisuuden innovaatioiden, tuottavuuden ja kansainvälisen kaupan moottorina.

Kehittyneet läntiset taloudet ja yritykset haastetaan nyt monella tavoin. Ilmastonmuutos vaatii toimintatapojen muutosta. Tänään teknologista vallankumousta vie eteenpäin robotiikka ja tekoäly.

Monessa maassa kasvun hedelmät jakautuvat epätasaisesti. Yhteiskunnallisesta osattomuudesta kumpuaa poliittisen epävakauden siemen. Tämä uhkaa yrityksille tärkeää toimintaympäristön ennakoitavuutta.

Pienelle viennistä riippuvalla maalle on elintärkeää, että muurien pystyttämisen sijaan puretaan esteitä kansainväliseltä kaupalta ja kanssakäymisestä maiden välillä. Tämän eteen teemme työtä.

Ihmisten kokemien epäkohtien syy on usein kansallisessa politiikassa, ei globalisaatiossa tai vapaakaupassa. Monelta unohtuu esimerkiksi työmarkkinoiden sopimustoiminnan merkitys tuloerojen kasvun hillinnässä. Pohjoismainen sopimisen kulttuuri on tästä hyvä esimerkki.

Hyvät kuulijat,

Suomessa edellä kuvaamani ilmiöt näkyvät rakennemuutoksen jatkumisena. Olemassa olevien yritysten toimintaa on uudistettava ja on luotava uusille tulokkaille mahdollisuudet kasvaa ja työllistää. Myös työntekijöiden osaamista on päivitettävä työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan. Tässä vastuu on niin työnantajalla, työntekijällä itsellään kuin yhteiskunnalla.

Finanssikriisin jälkeen teollisten työpaikkojen määrä on laskenut. Palveluiden merkitys on kasvanut niin teollisuusyrityksissä kuin koko kansantaloudessa. Nyt teollisen työn kysyntä on jälleen kasvussa. Monella paikkakunnalla on pulaa osaavasta työvoimasta.

On selvää, että suomalainen teollisuus ei pysty pitämään yllä kilpailukykyään mikäli sillä ei ole käytössään jatkuvaan oppimiseen sitoutunutta työvoimaa. Uusien asioiden oppiminen ja käyttöönotto on paras tapa vastata globaaliin hintakilpailuun, johon keskittyminen yksistään on tuhon tie.

Teolliset työpaikat sijaitsevat Suomessa ympäri maan. Tästä seuraa, että pidämme huolta saavutettavuudesta niin perinteisin yhteyksin kuin tietoliikenneyhteyksin, jotta voimme turvata elinkeinoelämän toimintaedellytykset koko maassa. Kun saamme elinkeinopolitiikan tukemana yritykset kasvamaan kannattavasti ja työllistämään eri puolilla Suomea, on yhteiskunnallisia ja alueellisia eroja mahdollista kaventaa.

Olen tyytyväinen, että Suomen taloudessa on tapahtunut käänne. Luottamus on palautunut, mistä kuuluu kiitos myös vastuullisille työmarkkinaosapuolille.

Olen huolissani siitä, että olemme antaneet kilpailijamaillemme vuosien etumatkan investoimalla heitä vähemmän uuteen teknologiaan. Tämä uhkaa murentaa taloutemme tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia.

On hyvä uutinen, että kone- ja laiteinvestoinnit ovat viimein kääntyneet nousuun. Verotuksella on vaikutusta siihen, minne investoidaan. Jotta Suomi olisi yrityksille houkutteleva ympäristö kasvaa, investoida ja työllistää, on tärkeää luoda yrityksille pidemmän aikavälin näkymä veropolitiikan linjasta. Tämän vuoksi verotuksen tiekartan asiantuntijavalmistelu on alkamassa ensi vuonna.

Lisäksi julkiset ja yksityiset tuotekehitys- ja innovaatiopanostukset ovat nyt kasvu-uralla. Toivon, että näiden molempien sektoreiden panostuksia voitaisiin kasvattaa siten, että julkinen ja yksityinen sektori panostavat yhdessä TKI-toimintaan neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Tekoälyn ja robotiikan lisääntymisen vaikutus tuottavuuteen tulee olemaan merkittävä. Haluan, että suomalaiset yritykset niin teollisuudessa kuin palveluissa uudistavat toimintaansa soveltamalla robotiikkaa ja tekoälyä. Meillä on tähän kansainvälisesti vertaillen hyvät edellytykset. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää rohkeutta investoida uuteen.

Tekoälyn ja robotiikan laaja käyttöönotto ja korkea osaaminen mahdollistavat sen, että voimme ylläpitää kehittää teollista työtä myös korkean kustannustason maassa.

Mielestäni toimialoilla olisi perusteltua käydä vuoropuhelua työnantajien ja palkansaajien kesken kuinka digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat alan tulevaisuuden näkymiin ja kuinka muutokseen voidaan varautua ennakolta. Lisäksi osapuolten olisi mahdollista keskustella myös laajemmin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisestä sekä toimista, joilla alan kasvua ja pärjäämistä parannetaan. 

Tämä voitaisiin kytkeä jo käynnissä oleviin hankkeisiin liitto- ja yritystasolla. Vuoropuhelun tuloksia voitaisiin hyödyntää myös politiikkalinjausten valmistelussa. Vastaavan kaltainen laaja toimialavuoropuhelu käytiin 2000-luvun alussa, kun pohdittiin globalisaation vaikutuksia Suomen talouteen.

Olemme Suomessa onnistuneet yhdistämään taloudellisen kehityksen ympäristön suojelun korkeaan tasoon. Monella kohtaa kasvun edellytykset syntyvät kestävän kehityksen vaatimuksesta. Huoli ilmastonmuutoksesta sekä raaka-aineiden niukkeneminen ajavat etsimään ja kehittämään uusia ratkaisuja, joissa energia ja materiaalit käytetään mahdollisimman tehokkaasti, puhutaan resurssiviisaudesta ja vähähiilisyydestä. Hallituksen toimissa näitä asioita edistetään otsikoiden biotalous, cleantech ja kiertotalous alla.

Hyvät kuulijat,

Valtioneuvosto hyväksyi viime vuonna valtion omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen.  Periaatepäätöksen yksi keskeinen muutos omistajaohjauksen strategiassa on kehitysyhtiön perustaminen uudistamisen työkaluksi. Ensi vuoden alussa toimintansa käynnistävä Valtion kehitysyhtiö VAKE Oy antaa uusia mahdollisuuksia elinkeinopolitiikkaan.

Vake Oy:n tehtävänä on tarjota valtion omistamille yhtiöille luonnollinen kehityspolku yhtiöiden uusiutumiseksi ja omistusrakenteen kehittämiseksi.

Vaken toiminta jakautuu kahteen kokonaisuuteen. Ensinnä yhtiöön siirretään valtion omistuksessa olevia yhtiöomistuksia, joissa valtiolla on ns. finanssi-intressi.

Toisen kokonaisuuden muodostaa tavoitteellinen uuden luominen, mikä näkyy vahvasti valtioneuvoston hyväksymässä omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä. Toteutuneena esimerkkinä uuden luomisesta ovat valtion investoinnit alustatalouteen eli SoteDigi -yhtiön perustaminen.

Omistajan lähtökohdat ovat seuraavat:

Ensinnäkin yhtiöomaisuudessa kiinni olevan pääoman käyttöä tehostetaan nykyisen omistuksen aktivoimiseksi ja uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttämiseksi Suomeen.

Toiseksi käytämme valtiota omistajana tilanteissa, joissa markkinaratkaisu ei ole riittävä. Näin valtio-omistajan tarjoaa luonnollisia kehityspolkuja yhtiöille.

Kolmanneksi pääomien irrottamisen lähtökohta ei ole budjettitalouden tasapainottaminen pääomia vähentämällä vaan pääomien kierrättäminen tehokkaammin nopeamman kasvun aikaansaamiseksi.

Tulen kutsumaan ensi vuoden alussa valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden henkilöstön edustajia keskustelemaan, mitä ajatuksia ja odotuksia heillä on liittyen valtion omistajapolitiikkaan.

Hyvät kuulijat,

Suomen siirtyminen teollisuusyhteiskunnaksi oli aluillaan silloin, kun työntekijät alkoivat järjestäytyä. Teollisuusliitto on perustettu vastaavassa yhteiskunnallisessa murroskohdassa.

Teollisuusliiton perustaminen luo vahvan toimijan työmarkkinoille. Haluan toivottaa Teollisuusliitolle tuloksekasta taivalta työmarkkinaosapuolena rakentamassa suomalaista hyvinvointia. Vastuullisuus näkyy jo alkaneella työmarkkinakierroksella.

Kommentoi kirjoitusta.

Puhe Suomen Sininen Tie ry:n 50-vuotisjuhlissa

Torstai 30.11.2017 klo 11:19 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Lintilän puhe Suomen Sininen Tie ry:n 50-vuotisjuhlassa

Työ- ja elinkeinoministeriö 18.11.2017 13.00
Puhe

Lapua, 18.11.2017

Hyvät juhlavieraat,

Minulla on ilo ja kunnia tuoda valtiovallan tervehdys Suomen vanhimman virallisen matkailutien 50-vuotisjuhlaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön keskeisimpänä tehtävänä on luoda hyviä edellytyksiä yritystoiminnalle ja elinkeinoelämälle, sekä vahvistaa tätä kautta kilpailukykyä ja työllisyyttä. Matkailutienä Suomen Sininen Tie toteuttaa ministeriölle tärkeitä asioita. Matkailutie edistää vaikutusalueensa matkailun kehittymistä, parantaa saavutettavuutta ja tukee tien varrelle sijoittuvien alueiden taloudellista elinvoimaisuutta.  

Suomen matkailuelinkeino on viime vuosina kasvanut muita toimialoja nopeammin. Kansainvälisten matkailijoiden määrä ja vientiin rinnastettava matkailutulo ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla. Erityisesti kuluvana vuonna kasvu on ollut huikeaa, jopa +15 %, ja näkymät tulevalle talvikaudelle ovat nekin poikkeuksellisen positiiviset.

Matkailun osuus BKT:stä (2,5 %) on suurempi kuin monen muun perinteikkään toimialan. Unohtamatta matkailun suurta työllistävää vaikutusta ja roolia tasapainoisen aluerakenteen vahvistajana. Siihen nähden onkin erikoista, että matkailuala ei Suomessa ole tähän saakka kuulunut niihin toimialoihin, joista kasvua on valtion panostuksin lähdetty hakemaan. Olen kovin iloinen siitä, että ajattelutavassa on nyt tapahtunut muutos.

Kevään puoliväliriihestä saimme yhteensä 16 miljoonan euron lisäpotin matkailun kasvun vauhdittamiseen. Päätös on historiallinen. Potilla pystymme lisäämään matkailumarkkinointia, auttamaan yrityksiä digiloikassa sekä panostamaan ympärivuotiseen tarjontaan.

Suomi100 -juhlavuotena olen muutenkin pyrkinyt nostamaan kotimaanmatkailua sen ansaitsemaansa asemaan. Maamme on täynnä upeita matkailukohteita, joissa tekemistä ja näkemistä riittää – säistä ja vuodenajoista riippumatta. Myös Suomen Siniselle Tielle - Unescon maailmanperintökohteeksi nimetyn Merenkurkun saariston ja Suomen matkailuhistoriassa legendaarisen maineen omaavan Puijon väliin - mahtuu useita mielenkiintoisia luonto- ja kulttuurikohteita kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden vierailtaviksi.

Syyskauden alkajaisiksi nostin erikseen keskusteluun koulujen loma-aikojen siirtämisen viikolla tai kahdella eteenpäin. Koulujen alkaminen hiljentää kotimaanmatkailun heti elokuun alussa. Tämän seurauksena monet matkailupalvelut supistuvat ja osin sulkeutuvat kokonaan juuri kun ulkomaiset matkailijat Suomessa eniten liikkuvat. Myös monet hoitovuorojen kanssa tuskailevat lapsiperheet puoltavat ajatusta koululaisten lomien siirrosta.

Monenlaisia selvityksiä asiasta on tehty, mutta taloudellisten vaikutusten kartoittaminen matkailuelinkeinolle ja sitä kautta kansantaloudelle on jäänyt vähemmälle. Nyt tämäkin puoli asiasta pohditaan huolellisesti läpi.

Hyvät ystävät,

Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle kulkevalla tiellä on paljon kansainvälistäkin vetovoimaa. Kaikkea siitä ei vielä ole saatu valjastettua käyttöön. Yhteistyö, markkinointi sekä valmiiden matkailupakettien tuotteistus ovat tässäkin avainasemassa.

Perinteisesti matkailuyrittäjät eri maissa ovat kilpailleet matkailijoiden suosiosta keskenään. Toimimalla yhdessä ja yhdistämällä alueen rajalliset voimavarat pystymme parhaiten vastaamaan kasvavaan kilpailuun maailman markkinoilla.

Visit Arctic Europe on yksi esimerkki vastaavasta Pohjois-Skandinavian yhdistävästä matkailualueesta. Rajat ylittävät matkailutuotteet sekä yhteiset panostukset markkinointiin tuottavat tuloksia huomattavasti tehokkaammin kuin yksinään ponnistelu. Samaa yhteispohjoismaista lähestymistapaa kannattaa hyödyntää myös Sinisen Tien tunnetuksi tekemisessä.

Matkailua ei myöskään lähtökohtaisesti tule ajatella muista erillisenä alana, vaan ymmärtää sen laajat yhteydet alueiden houkuttelevuuteen ja taloudelliseen elinvoimaisuuteen.

Se, miten Suomen Sininen Tie kehittyy tulevaisuudessa, on pitkälti teidän käsissänne. Valtiovallan tehtävä on varmistaa, että edellytykset ja puitteet matkailualan suotuisalle kehitykselle ovat jatkossakin olemassa.

Näillä ajatuksilla haluan toivottaa vielä kerran onnea ja menestystä Suomen vanhimmalle viralliselle matkailutielle. Toivon, että yhteistyö jatkuu vielä ainakin seuraavan puolivuosisadan verran.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Sininen Tie ry

Puhe Etelä-Savon kauppakamarin yritysrahoituspäivässä

Torstai 30.11.2017 klo 11:16 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Lintilän puhe Etelä-Savon kauppakamarin yritysrahoituspäivässä

Työ- ja elinkeinoministeriö 13.11.2017 11.00
Puhe

Naarajärvi, 13.11.2017

Hyvät kuulijat,

Taloudessamme on tapahtunut pitkään odotettu käänne. Tänä vuonna kiihdytämme kolmen prosentin tasolle ja kasvu on laaja-alaista. Näkymät ovat positiivisia eri puolella Suomea.

Käänne ei ole syntynyt itsestään. Vaan se on vaatinut määrätietoista politiikkaa ja myös vaikeita päätöksiä.

Uskon, että kilpailukykysopimuksen merkitys on suuri luottamuksen palautumisessa Suomeen maana, jossa kannattaa yrittää, työllistää ja investoida. Kiitos työmarkkinaosapuolille tästä.

Ennusmerkit tuleville vuosille ovat myös lupauksia antavia. Suunta on rohkaiseva. Meidän kaikkien on kuitenkin toimittava sen eteen, että kasvun käyrää saataisiin edelleen jyrkennettyä.

Hallituksen talouspolitiikalla on kolme kärkeä. Ensimmäinen on työllisyyden parantaminen, toinen yritysten uudistumisen ja kasvun tukeminen sekä kolmas on julkisen talouden saaminen vakaalle pohjalle.

Ilman korkeampaa työllisyyttä emme onnistu julkisen talouden saamisessa vakaalle pohjalle. Työllisyyden paraneminen puolestaan edellyttää, että elinkeinoelämämme kykenee uudistumaan ja näin työllistämään entistä enemmän.

Hallitus jatkaa työllistävää politiikkaa, jonka tuloksena yhä useampi työtön on saanut töitä. Paras tapa vähentää köyhyyttä sekä alueellisia eroja on ihmisten saaminen mukaan työelämään.

Työllisyys ei ole vielä parantunut samaan tahtiin kuin talous kasvaa. Voimakkaampi käänne työllisyydessä on odotettavissa lähikuukausina, jos vanhat ennusmerkit pitävät paikkaansa. Työllisyyden paraneminen on hieman voimistunut, mutta vauhti ei vielä riitä siihen, että hallituksen työllisyystavoite toteutuisi. On jo havaittavissa orastavaa pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta eri aloilla. Tästä ei saa muodostua kasvun estettä.

Kehittyneet läntiset taloudet ja yritykset haastetaan nyt monella tavoin. Ilmastonmuutos vaatii niin valtioilta, yrityksiltä kuin kotitalouksilta toimintatapojen muutosta. Digitaalinen teknologia ja tekoälyn käyttö muuttavat yritysten toimintaa ja työelämää merkittävästi lähivuosikymmeninä.

Länsimaiset markkinataloudet ovat tänään suurimmassa murroksessa vuosikymmeniin. Hyvinvoinnin kasvun edellytyksenä olevat investoinnit ja tuottavuus ovat laskeneet vuosia. Lisäksi väestö ikääntyy monissa maissa. Näin olemme ajautumassa kohti hitaan kasvun aikaa samanaikaisesti kuin kohtaamme yhä voimakkaampaa kilpailua nousevien talouksien puolelta.

Hyvät kuulijat,

Teknologian kehitys on vahvistanut samaan aikaan monissa maissa tulo- ja varallisuuserojen repeämistä. Kasvun hedelmät eivät ole jakautuneet yhteiskunnissa riittävän tasaisesti. Talouden kansainvälistymistä johtuviksi koettujen epäkohtien syy on monissa tapauksissa kansallisesti toteutettu politiikka, ei globalisaatio itsessään. Tämän vuoksi läntisissä yhteiskunnissa poliittinen epävakaus nostaa päätään.

Tämä kehitys uhkaa yritysten kannalta tärkeää toimintaympäristön ennakoitavuutta. Suomen kaltaiselle pienelle viennistä riippuvalla maalle on elintärkeää, että muurien pystyttämisen sijaan puretaan esteitä kaupalta ja kanssakäymisestä maiden välillä.

Suomessa nämä edellä kuvaamani ilmiöt näkyvät rakennemuutoksen jatkumisena. Elinkeino- ja yritysrakenteemme on jatkuvan muutoksen kourissa. Tämä vaatii yrittäjiltä ja yritysjohdolta kykyä ja rohkeutta uudistaa ja uudistua.

Uusiutumisen kannalta tärkeät panostukset t&k-toimintaan ovat viime vuosina hiipuneet niin yrityksissä kuin julkisen sektorilla. Viimeisimpien tietojen mukaan suunta on onneksi kääntymässä yksityisellä sektorilla. Samoin julkisia panostuksia ollaan kasvattamassa.

Yhä suurempi joukko yrityksiä ja työntekijöitä tulisi kyetä nostamaan kansainvälisen liiketoiminnan piiriin.  Tätä tavoitellaan, kun ensi vuoden alusta Tekesin ja Finpron toiminnot yhdistetään Business Finlandiksi. Se lisää innovaatiotoiminnan ja vienninedistämisen yhteyksiä.

Hyvät kuulijat,

Suomi on pienten ja keskisuurten yritysten maa. Suurin osa suomalaista on töissä näissä yrityksissä. Uudet työpaikat syntyvät pääosin pk-sektorille pieneen joukkoon kasvavia yrityksiä. Tämä edellyttää muun muassa, että kasvun rahoituksen on oltava kunnossa. 

Suurin osa yrityksistä saa hakemansa rahoituksen, mutta hankaluuksia rahoituksen saatavuudessa kohtaavat varsinkin kasvuhakuisimmat yritykset.

Olemme kehittäneet Finnveran rahoitustuotevalikoimaa erityisesti pk-yritysten kasvua tukevaan suuntaan tarjoamalla mahdollisuuden ja välineitä pk- ja midcap -kokoluokan yritysten kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden sekä yritysjärjestelyjen rahoitukseen.

Lisäksi olemme ottaneet käyttöön eurooppalaisia ESIR-rahoitusinstrumentteja, jotka myös helpottavat yritysten kasvun rahoitusta.

Myös kuluvana syksynä perustettu kasvurahasto KRR III tukee pk-yritysten kasvua laittamalla liikkeelle miljardin euron pääomaruiskeen kasvuhakuisiin yrityksiin.

Näen kuitenkin, että meillä on edelleen tehtävää kasvun rahoituksen pullonkaulojen poistamisessa.

Ensimmäiseksi yksityisen pääoman saaminen pääomarahastoihin on kohtalon kysymys. Pääomarahastojen kokoa on kasvatettava, jotta ne voivat osallistua suurempiin yritysten kasvuloikkien rahoittamiseen. Menestystarinoita ei saa päästä karkaamaan liian varhain ulkomaisten jättien hoteisiin.

Yksityisen pääoman, sekä kotimaisen että ulkomaisen, saaminen pääomarahastoihin on erityisen tärkeää, koska julkisen rahan osuus erityisesti venture-rahastojen sijoittajana on nyt jo suuri.

Tämän vuoksi valtiolla on tärkeä rooli mahdollistaa yksityisen pääoman virtaaminen pääomarahastoihin. Odotan tuloksia valtiovarainministeriön työryhmältä, joka miettii miten yleishyödyllisten yhteisöjen mahdollisuus sijoittaa pääomarahastoihin voisi tapahtua veroneutraalisti samaan tapaan kuin sijoitukset pörssiin.

Budjettiriihen linjausten pohjalta ollaan käynnistämässä yritysverotuksen tiekartan valmistelua. Sen tavoitteena on luoda yrityksille pidemmän aikavälin näkymä veropolitiikan linjasta. Yritysverotuksessa pidän välttämättömänä, että yrityksen ja sen omistajan verotusta tarkastellaan kokonaisuutena. Samassa yhteydessä on myös syytä tarkastella pääoman verotusta.

Eri rahoitusmuotojen verotuksellista neutraalisuutta on tarpeen lisätä. Myös eri sijoitusinstrumenttien tulisi olla verotuksellisesti neutraaleita, ellei erityisestä syystä - esimerkiksi pitkäaikaissäästämisen edistämiseksi - haluta suosia tiettyä sijoitusmuotoa. 

Työpaikkoja luovalta yrittäjyydestä ei pidä viedä kannusteita. On sallittava, että yrittäjä saa kohtuullisen palkkion kovasta työstä ja ottamastaan riskistä. Veropohjan tulisi olla laaja ja pitävä, mikä mahdollistaisi kohtuulliset veroprosentit niin yritys- kuin pääomatulojenkin verotuksessa. 

On huolehdittava siitä, että meillä on aktiivista ja kasvuhakuista ankkuriomistusta Suomessa. Yritystoiminnan edistämiseksi viimeisimpinä toimina olemme päättäneet muun muassa kohdentaa lisäpanostuksia yritysten omistajanvaihdoshankkeiden edistämiseen.

Arvoisa kauppakamariyleisö,

Olemme onnistuneet Suomessa luomaan markkinatalousmallin, jossa yhdistyy taloudellinen tehokkuus, ympäristön suojelun korkea taso ja sosiaalisen oikeudenmukaisuus. Pidetään näistä kiinni niin suomalaiset ja suomalaiset yritykset menestyvät jatkossakin.

Jokaisella alueella on omat erityispiirteensä ja maakuntauudistus tulee tarjoamaan välineitä ottaa menestyksen avaimia omiin käsiin. Samalla haluan korostaa, että maakuntien Suomea on rakennettavana yhtenä kokonaisuutena.

Kommentoi kirjoitusta.

Puhe Omistajanvaihdos 2017 -konferenssissa

Torstai 30.11.2017 klo 11:14 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe Omistajanvaihdos 2017 -konferenssissa

Työ- ja elinkeinoministeriö 7.11.2017 15.13
Puhe

Finlandia-talo, 7.11.2017

Valtion rooli omistajanvaihdosten edistäjänä

Hyvät konferenssivieraat, omistajanvaihdosten parissa työskentelevät yritystoiminnan kehittäjät ja asiantuntijat,

On hienoa nähdä koolla omistajanvaihdoskysymysten asiantuntijoita näin suuri määrä. Se kertoo siitä, että päivän aihe, toimivien omistajanvaihdos- ja yritysmarkkinoiden kehittäminen, on merkityksellinen ja ajankohtainen. Elinkelpoisen yrityksen toteutumaton omistajanvaihdos haaskaa aina osaamista ja omaisuutta.

Vaikka yrityskauppojen määrä onkin Suomessa jossain määrin viime vuosina lisääntynyt, yritystoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta niitä pitäisi tapahtua paljon nykyistä enemmän. Yrityskauppoja ja sukupolvenvaihdoksia tehdään vuositasolla noin 2500. Jos yrittäjien omat toiveet toteutuisivat, niitä tulisi tapahtua hyvinkin vähintään kaksinkertainen määrä.

Myös yhteiskunnan kokonaisetu edellyttää yrityskannan jatkuvuutta ja uusiutumista – sitä, että löytyy uusia yrittäjiä jatkamaan kehityskelpoista yritystoimintaa. Kyse on työpaikoista, verotuloista sekä alueiden vireyden ja elinvoiman varmistamisesta. Yritysmarkkinoille tarvitaan lisää hyväkuntoisia, myynnissä olevia yrityksiä ja niille osaavia ja innostuneita ostajia. Hyville kaupoille tarvitaan myös rahoittajat ja takaajat.

Suomessa on noin 80 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää, joiden kohdalla omistajanvaihdos tulee ajankohtaiseksi lähimmän kymmenen vuoden aikana.

Miksi sitten niin moni ikääntynyt yrittäjä pettyy omistajanvaihdostoiveissaan? Syitä lienee useita. Merkittävin niistä on ehkä se, että yrittäjältä ei arjen kiireissään jää aikaa aloittaa omistajanvaihdostoimia ajoissa. Toinen syy liittynee siihen, että yrityksen suorituskyvyn varmistaminen on lyöty laimin. Yritys ei yksinkertaisesti ole myyntikunnossa.

Omistajanvaihdokset tulisikin nähdä laajemmin kuin vain yrittäjien ikääntymiseen liittyvänä asiana. Yritysten soisi vaihtavan omistajaa nykyistä yhä useammin. Yrittäjät voisivat erikoistua yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin: yksi on hyvä käynnistäjä, toinen toiminnan vakiinnuttaja ja kolmas vaikkapa kansainvälistäjä. Tähän yrittäjiä tulisi, hyvät kuulijat, myös teidän kannustaa.

Toimivien yritysmarkkinoiden eteen on jo tehty paljon, ja tietoisuus asian merkityksestä on lisääntynyt. Esimerkkinä tavoitteellisesta panostuksesta on Suomen Yrittäjien vedolla vuodesta 2013 alkaen toteutettu Omistajanvaihdos-hanke, jota myös TEM on ollut osaltaan rahoittamassa. Hankkeessa on tehty hyvää työtä palvelurakenteiden kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi, sekä tiedon levittämiseksi niin yrityksiin kuin palveluntarjoajienkin kenttään päin.

Hankkeen yhteydessä on kehitetty myös alan terminologiaa. On lanseerattu termi ”restartup-yritys”. Se kuvaa mielestäni hyvin sitä, missä yrityksen omistajanvaihdoksessa on todella kysymys. On kysymys uudesta alusta, kun uusi yrittäjä, tuoreine ajatuksineen tulee jatkamaan ja kehittämään jo toiminnassa olevan yrityksen toimintaa.

Työtä tulee kuitenkin edelleen tavoitteellisesti jatkaa, ja samalla tuoda mukaan tuoreita näkökulmia ja uutta otetta. Tämä konferenssi on erinomainen tilaisuus meille kaikille tuulettaa ja uudistaa ajatuksiamme - käytetään mahdollisuus hyödyksi. 

Omistajanvaihdosten edistäminen on yhteispeliä, jossa jokaisella osapuolella on oma roolinsa. Yrittäjäjärjestöillä, palveluorganisaatioilla ja elinkeinoelämän toimijoilla on tärkeä tehtävä tietoisuuden herättäjinä ja tiedon levittäjinä.

Yksityisiä palveluja tarvitaan muun muassa omistajanvaihdoksiin liittyviin arvonmäärityksiin ja sopimusjuridiikkaan. Rahoitussektorilla on luonnollisesti oleellinen rooli omistajanvaihdosten rahoittajana ja siihen kytkeytyvien palvelujen tarjoajana.

Viime kädessä on yrityksen itsensä vastuulla pitää liiketoimintansa kehityskuntoisena, ja siten myös kiinnostavana kohteena mahdollista yrityskauppaa ajatellen. Yrityksen kehityspolun eri vaiheisiin on tarjolla laadukkaita yrityspalveluja, ja niitä kannattaa käyttää.

Mikä sitten on valtion ja julkisen sektorin rooli omistajanvaihdosten edistäjänä? Valtion rooli kiteytyy siihen, että on pidettävä huolta yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytyksistä, kaikkialla maassa ja yritystoiminnan kaikilla sektoreilla. On vahvistettava luottamusta siihen, että maassamme on nyt ja tulevaisuudessa kannattavaa ja mielekästä aloittaa, harjoittaa ja jatkaa toisen aloittamaa yritystoimintaa.

Hyvän ja kannustavan yrittäjyysympäristön ohella tarvitaan luonnollisesti myös täsmätoimia yritysrahoituksen ja yrityspalvelujen, verotuksen, säädösympäristön ja esimerkiksi koulutuspolitiikan saralla.

Puhuttaessa valtion panostuksista omistajanvaihdosten edistämiseen ei voi jättää mainitsematta Finnveraa merkittävänä yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten rahoittajana. Finnvera on ollut myös kiitettävän aktiivinen omistajanvaihdoksien herättelytoimissa koko Suomen alueella. Kuluvana vuonna syyskuun loppuun mennessä Finnvera on ollut mukana jo noin 750 yrityksen omistusjärjestelyjen rahoituksessa, yhteensä noin 95 miljoonan euron rahallisella panoksella.

Syksyn budjettiriihessä osoitimme omistajanvaihdosten edistämiseen erillisen 400 000 euron määrärahan. Määrärahalla aloitettavia uusia toimenpiteitä ollaan parhaillaan hahmottelemassa yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Hyvin mielelläni kuulisin tänäänkin ehdotuksia siitä, miten tuon resurssin parhaiten suuntaamme.

Hyvät kuulijat,         

Toimivien yritysmarkkinoiden kehittäminen on tärkeä osa hallituksen elinkeinopolitiikan kokonaisuutta.

Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä yleisestä yrittäjyysympäristön kehittämisestä on tänään Eduskunnan lähetekeskustelussa oleva Business Finland -uudistus. Käytännössä kyse on Finpron ja Tekesin fuusiosta, jossa kokoamme saman katon alle kaikki innovaatiotoiminnan, kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistämisen toiminnot.

Jokaisessa maakunnassa on jatkossa oma kansainvälistymispalveluita tunteva koordinaattori, joka toimii linkkinä kasvuhaluisten yritysten ja Business Finlandin palveluiden välissä. Näin varmistetaan, että yhteys maakunnista maailmalle toimii mahdollisimman saumattomaksi. 

Uudistus tukee hallituksen tavoitteita selkeyttää ja yksinkertaistaa yrityspalvelujärjestelmää sekä kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä. Uskomme vahvasti, että uudistus madaltaa kynnystä innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden käyttöön ja tuo ne entistä laajemman yrityskentän ulottuville.

Business Finland -uudistuksen ohella hallituksen yrittäjyyspakettiin on koottu lukuisia muitakin isoja ja pieniä toimenpiteitä, joilla yrittäjyysympäristöä viritetään vastaamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Esimerkiksi innovaatioseteli ja innovaatiopankki vahvistavat osaamispohjaista yrittäjyyttä kohtauttamalla yrityksiä ja eri alojen osaajia.

Digitalisaation, luovan talouden ja tekoälyn mahdollisuuksiin uskomme ja panostamme vahvasti. Muutama viikko sitten vastaanotin Pekka Ala-Pietilän johtaman työryhmän valmisteleman väliraportin Suomen tekoälyohjelman valmistelusta. Uskon, että tältä suunnalta saamme uutta näkökulmaa ja myös käytännön välineitä tekoälymurroksen hyödyntämiseksi.

Kuten alussa totesin, olemme tänään ajankohtaisen, ja lähivuosina yhä ajankohtaistuvamman teeman äärellä. En voi liikaa korostaa onnistuneiden, oikea-aikaisten ja osapuolten tavoitteet täyttävien omistajanvaihdosten merkitystä maamme taloudelle ja työllisyydelle.

Sen vuoksi ehdotankin, että kootaan ideat yhteen ja rakennetaan yhdessä toimivat ja parhaat puitteet onnistuneille omistajanvaihdoksille! Kiitos.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: omistajanvaihdos

Puhe Finnish Business in St.Petersburg -tapahtumassa

Torstai 30.11.2017 klo 11:12 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Lintilän puhe Finnish Business in St.Petersburg -tapahtumassa

Työ- ja elinkeinoministeriö 26.10.2017 15.34
Puhe

Pietari, 26.10.2017

Arvoisa varakuvernööri, arvoisa suurlähettiläs, hyvät naiset ja herrat,

Haluan aloittaa tämän tilaisuuden positiivisilla kuulumisilla. Maailmantalous, Suomen talous sekä Venäjän talous kasvavat. Maailmantalouden kasvun ennustetaan voimistuvan tänä vuonna 3,5 prosenttiin.

Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna lähes kolme prosenttia ja Venäjän BKT:n arvioidaan kasvavan 1,5 prosentin vuosivauhtia. Myös Suomen ulkomaan vienti on kasvussa. Suomen vienti Venäjälle kasvoi tammi-heinäkuussa 20 prosenttia viime vuodesta. Tuonti Venäjältä Suomeen kasvoi tammi-heinäkuussa 55 prosenttia vuoden takaisesta. Venäjä on Suomelle merkittävä kauppakumppani.

Pietari lähialueineen on luonteva suunta suomalaiselle yritykselle kansainvälistyä. Pietari ja Leningradin alue ovat maantieteellisesti lähellä Suomea ja muodostavat yhdessä väkiluvultaan Suomea suuremman markkina-alueen. Pietarin ympäristöön on muodostunut poikkeuksellisen suuri suomalaisen elinkeinoelämän keskittymä. Venäjällä toimii arviolta 400 suomalaista yritystä, joista valtaosa Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella.

Suomalaisyrityksille tärkeitä toimialoja ovat esimerkiksi rakentaminen, logistiikka sekä elintarvikkeiden ja kulutushyödykkeiden valmistaminen. Pietarissa ja Leningradin alueella toimivat suomalaisyritykset ovat julkistaneet myönteisiä investointiuutisia tänä vuonna:

Peikko Group ja Meka Pro investoivat yhdessä tuotantotiloihin Pohjois-Pietarissa, Tikkurila rakentaa uuden maalitehtaan YIT:n Gorelovon teollisuuspuistoon ja Ensto on avannut uuden lämmityslaitteiden tuotantolinjan Pietarin tehtaassaan. Lisäksi kuluttajamarkkinoilla toimiva Joutsen avasi kesäkuussa suurimman myymälänsä Piterlandin kauppakeskukseen.

Hyvät kuulijat,

Olemme Suomen hallituksessa asettaneet tavoitteeksi, että Suomi on vuonna 2025 bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Suomen ja Venäjän välillä on tehty tällä saralla jo paljon yhteistyötä, josta tuorein esimerkki on Pietarin Pohjoisen vedenpuhdistamon kunnostaminen

Venäjällä vietetään parhaillaan ympäristövuotta sekä uudistetaan jätehuoltolakia. Jätehuoltoala tarjoaa paljon uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia esimerkiksi vanhojen kaatopaikkojen puhdistamiseen, jätteiden keräämiseen ja lajitteluun sekä jätteenpolttolaitosten rakentamiseen liittyen.

Lisäksi haluaisin mainita Suomen hallituksen kärkihankkeista digitalisaation ja tekoälyn. Suomen tavoitteena on olla maailman kärkimaita tekoälyn soveltamisessa ja työnteon uudistamisessa. Tekoälyä sovelletaan esimerkiksi terveydessä ja hyvinvoinnissa, liikenteessä, energiassa, valmistavassa teollisuudessa ja palveluissa.

Nämä kaikki ovat myös aloja, joilla tehdään paljon suomalais-venäläistä yhteistyötä. Tekoäly yhdistettynä robotisaatioon ja automaatioon mahdollistaa tuottavuuden ja tuotannon joustavuuden kasvun sekä täysin uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit.

Digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen tulevat varmasti näkymään entistä enemmän myös Suomen ja Venäjän välisen kaupallis-taloudellisen yhteistyön kehittymisessä. Osaltaan digitalisaatio luo varmaankin tiettyjä haasteita, mutta ennen kaikkea avaa uusia mahdollisuuksia.

Suomen hallitusohjelman peruslinja on selkeä: haemme keinoja, joilla Suomen taloutta ja vientiä voidaan kasvattaa. Team Finland -verkostoon on tehty kuluvan vuoden aikana muutoksia, jotka tukevat yritysten kansainvälistymistä.

Näistä tärkeimpänä uudistuksena valmistellaan parhaillaan Tekesin ja Finpron yhdistymistä uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Ensi vuonna aloittavan uuden organisaation alla toimivat saumattomasti kaikki innovaatiorahoitukseen, vienninedistämiseen ja kansainvälistymiseen, matkailun edistämiseen sekä ulkomaisten investointien edistämiseen liittyvät palvelut.

Tutut Tekesin ja Finpron palvelut ovat edelleen saatavillanne, mutta tapa organisoida asioita muuttuu. Suomalais-Venäläinen kauppakamari tarjoaa jatkossakin julkisrahoitteisia vienninedistämispalveluita Venäjän osalta.

Lisäksi Team Finlandin ulkomaanverkostoa on tiivistetty ulkoasiainministeriön johdolla. Jokainen Suomen suurlähetystö, kuten myös Pietarin pääkonsulaatti, on valjastettu palvelemaan entistä paremmin yritysten kansainvälistymistä.

Hyvät yritysten edustajat,

Finnish Business in St. Petersburg -tapahtuma on Suomi100-juhlavuoden suurin suomalais-venäläinen yritystapahtuma Venäjällä. Tämä tapahtuma tarjoaa hienon mahdollisuuden verkostoitua, syventää vanhoja yhteistyösuhteita sekä luoda uusia kumppanuuksia. Tavattavissa on myös Team Finland -toimijoita, jotka tarjoavat kansainvälistymispalveluita yrityksille.

Toivotan teille kaikille hedelmällistä verkostoitumista sekä menestystä liiketoimiin!

Kommentoi kirjoitusta.

Elinkeinoministeri Lintilän puhe alustatalouden tiekartaston ja tekoälyohjelman väliraportin julkistustilaisuudessa 23.10.2017

Torstai 30.11.2017 klo 11:10 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Lintilän puhe alustatalouden tiekartaston ja tekoälyohjelman väliraportin julkistustilaisuudessa

Työ- ja elinkeinoministeriö 23.10.2017 10.45
Puhe

Suomi ja tekoäly alustatalouden aikakaudella. Finlandia-talo, 23.10.2017

Arvoisat tekoälyn ystävät, hyvät naiset ja herrat,

Kun aloitin ministerinä, ajatuksenani oli asettaa kaksi työryhmää. Toisen koskien digitalisaatiota ja toisen teollisuutemme uudistamista. Lopulta päädyin siihen, että nämä asiat on yhdistettävä.

Näin syntyi kansallisen tekoälyohjelman valmistelu Suomen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Työn tavoitteena on tukea tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä suomalaisissa yrityksissä ja julkisissa palveluissa.

Elämme suurinta arjen, työn ja vapaa-ajan vallankumousta sitten teollistumisen. Teknologia helpotti tuolloin lihasvoimaa vaativia töitä. Tänään teknologia muuttaa juristien ja lääkärien työtä.

Suomalainen yhteiskunta muuttui merkittävästi, kun siirryimme maatalousyhteiskunnassa teolliseen yhteiskuntaan.

Onnistuimme hallitsemaan tuon rakenteita ravisuttavan ja ihmisten elämää syvästi koskevan muutoksen. Hyvinvointimme on merkittävästi korkeammalla tasolla kuin sata vuotta sitten kaikilla inhimillisellä ja taloudellisilla mittareilla mitattuna.

Kehittyneissä maissa viimeisen kymmenen vuoden aikana työn tuottavuuden kasvu on hidastunut. Ikärakenteen muutoksen takia työmarkkinoilla on tulevaisuudessa yhä vähemmän ihmisiä saatavilla.

Tekoäly on osaltaan vastaus näihin ilmiöihin. Sen avulla meillä on mahdollista tehdä asiat fiksummin ja nostaa näin hyvinvointiamme.

Tekoäly ei ole uusi asia. Viime vuosien innovaatiot ovat saaneet sen kukoistamaan. Muutamassa vuodessa ehtii tapahtua paljon.

Tähän kytkeytyy myös alustatalouden edistäminen. Alustoihin kertyvä data tuo tietoa, joka ennen ei ollut kerättävissä. Ja vaikka olisikin ollut, meillä ei ollut kapasiteettia sitä käsitellä.

Datan hyödyntämiseen tarvitsemme oppivia ohjelmistoja, tekoälyä ja sen monipuolista soveltamista. Tämä luo mahdollisuuksia liiketoiminnan ja julkisten palveluiden ekosysteemeille.

Me tulemme näkemään, että liiketoimintamallit muuttuvat. Älykkäät koneet analysoivat tietoa reaaliajassa ja ennakoivat optimoiden esimerkiksi teollisuuden tai logistiikan prosesseja.

Ihmisten ja koneiden suhde kehittyy aivan uudelle tasolle. Tekoälyn avulla ihmiset voivat keskittyä jo nyt rutiinitehtävien sijaan merkitykselliseen työhön.

Työn tuottavuus voi lisääntyä jopa 40 % vuoteen 2035 mennessä.   Tämä arvio perustuu tämän hetkiseen kykyymme arvioida kehitystä.

Hyvät kuulijat,

Huoli tulevasta kaihtertaa monen mielessä. Niille, jotka luovat vain uhkakuvia tekoälyn tuhovoimasta työelämässä eivätkä esitä ratkaisuja, sanon lopettakaa.

On selvää, että työelämässä nähdään muutoksia. Ennen lähdettiin sankoin joukoin savottaan. Nyt metsässä ahertavat harvesterit kuljettajineen. Entä tulevaisuudessa?

Uhkakuvista huolimatta työelämän turvallinen muutos on mahdollinen ja myös välttämätön.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentaminen oli vastaus teollistumiseen. Työn murros ei rajoitu ainoastaan teknologiaan ja työmarkkinoihin. Sillä on vaikutuksia laajemmin yhteiskuntamme rakenteisiin ja toimintaan. Tarvitsemme päivitetyn yhteiskunnallisen toimintamallin. Tärkeintä on pitää ihminen keskiössä.

Muutoksen hedelmät eivät välttämättä jakaudu tasaisesti yhteiskunnassa. Teknologian kehitys vaikuttaa eri tavoin eri aloilla työskenteleviin. Muutoksen kielteisiin puoliin on vastattava politiikalla ja yhteiskunnallisilla instituutioilla.

Meidän on yhteistyössä etsittävä vastauksia uuden ajan ongelmiin. Tätä tehdään myös työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Työpaikoilla on ennakoitava muutosta ja kehitettävä henkilöstön osaamista. Koulutusjärjestelmän tehtävä on luoda elinikäiseen oppimiseen riittävät mahdollisuudet. Yksilöillä on vastuunsa oman osaamisensa kehittämisestä.

Se, kuinka hyvin osaamme hyödyntää omat vahvuutemme, on kiinni työorganisaatioiden kyvystä uudistua. Organisaatioiden täytyy pohtia, miten ne saavat pidettyä työntekijänsä ja ennen kaikkea palkattua uusia.

Tekoäly ei saa olla vain asiantuntijoiden asia, vaan menestyksen edellytys on sen hyödyntämisen kansanomaistaminen.

Tekoälyn avulla voimme vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, lisätä demokratiaa ja edistää yritysten menestystä. Meidän on demokratisoitava tekoälyosaaminen ja -taidot osaksi koko yhteiskuntaa: kouluihin, koteihin, työpaikoille – kaikkialle sinne, missä ihmiset ovat.

Valtion tehtävänä on pitää huolta, että lainsäädäntömme tai rakenteemme mahdollistavat menestyksen tekoälyajassa. Lisäksi meidän on tehtävä valintoja ja investointeja osaamiseen. Teknologian käyttöön liittyvät eettiset kysymykset on myös ratkaistava.

Haluan, että olemme myös aktiivinen vaikuttaja ja verkottuja kansainvälisesti digitalouden sääntöjen ja tekoälyn kehittäjänä.

Hyvät kuulijat,

Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne maat, yritykset ja yksilöt, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä.

Tekoäly tulee joka tapauksessa. Meillä on mahdollisuus olla sen harjalla.

Suomi on niiden kansakuntien joukossa, jotka voivat olla etujoukossa hyötymässä tästä kehityksestä ja vahvistamassa kansalaistensa hyvinvointia. Meillä on oltava rohkeutta tarttua näihin mahdollisuuksiin.

Tarvitsemme nyt tästä päivän polttavasta aiheesta laajaa keskustelua, johon osallistuvat niin kansalaiset, yritykset kuin asiantuntijatkin. Se alkaa tänään täällä.

Kommentoi kirjoitusta.

KP Kolumni 8.10.2017

Torstai 12.10.2017 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Keskipohjanmaan viikkoliite Keparin kolumni 8.10.

 

Vienti vetää Suomen eri alueita kasvuun

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore alueiden kehitysnäkymiä kuvaava raportti on mukavaa luettavaa. Eri puolella Suomea uskotaan talouden ja työllisyyden kehittyvän nousujohteisesti lähitulevaisuudessa. Kasvu ja myönteiset näkymät näyttävät kattavan koko maan ja monet eri sektorit, eikä kasvun taittumisen merkkejä ole vielä näkyvissä.

Työllisyys ei ole vielä parantunut samaan tahtiin kuin talous kasvaa. Työttömyyden lasku on kuitenkin jatkunut kaikilla alueilla ja näkymät ovat tässäkin edelleen valoisat. Voimakkaampi käänne työllisyydessä on odotettavissa lähikuukausina, jos vanhat ennusmerkit pitävät paikkaansa. Työllisyyden paraneminen on hieman voimistunut, mutta vauhti ei vielä riitä siihen, että hallituksen työllisyystavoite toteutuisi.

Osaavien ammattilaisten saatavuudesta uhkaa tulla kasvun este, kun työntekijöiden tarve lisääntyy nopeasti. Osaajista on pulaa eri aloilla eri puolella Suomea. Rakennemuutoksen vuoksi uusien työpaikkojen vaatima osaaminen ei vastaa työttöminä olevien osaamista. Tämän vuoksi budjetissa panostetaan työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen laajalla keinovalikoimalla. Lyhytkestoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan purkamalla byrokratiaa. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään erityisesti aloilla, joilla on työvoimatarvetta ja parhaillaan käynnissä oleva muuntokoulutuskokeilu muutetaan pysyväksi.

Alueiden kasvuodotusten taustalla ovat hyvät kehitysnäkymät monilla eri aloilla, mutta keskeinen kasvun moottori on edelleen vientiteollisuus. Hyviä näkymiä on mm. biotaloudessa, rakentamisessa, ICT-sektorilla, liike-elämän palveluissa ja matkailussa. Keski-Pohjanmaan vahvuutena on monipuolinen elinkeinorakenne ja voimakas vientiteollisuus. Keski-Pohjanmaan vienti on ollut kasvusuunnassa viime vuosina. Kannan kuitenkin huolta siitä, että vientiyritysten määrä on täällä puolittunut vuodesta 2014.

Hallitus tukee elinkeinoelämän uudistumista ja tavoittelee sitä, että yhä useampi yritys lähtisi hakemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Yhden luukun periaatteen mukaisesti uuden Business Finland -katon alle kootaan kaikki innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Yritysten kansainvälistyminen ja kasvuhakuisuus ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Kansainväliset yritykset ovat muita yrityksiä kasvuhakuisempia, mikä on taas yhteydessä kykyyn luoda uusia työpaikkoja.  

Tuoreen PK-yritysbarometrin mukaan vientiin aikoi panostaa nykyistä enemmän noin 45 prosenttia kansainvälisistä pk-yrityksistä. Lisäksi barometrin mukaan kansainväliset pk-yritykset näkevät muita yrityksiä enemmän kehittämistarvetta myynnissä ja markkinoinnissa, vaikka ne ovat myös kaikkien pk-yritysten isoimpia sisäisiä kehittämistarpeita. Yritysten viennin ja uudistumisen vahvistamiseen vastataan esimerkiksi TEKES:n kansainvälistymisen kasvupaketin instrumenteilla ja Team Finland Explorer –rahoituspalvelulla.

Kannustankin yrityksiä investoimaan uuteen ja työllistämään. Näin voimme vahvistaa taloutemme pohjaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Elinkeinoministeri New Yorkissa ja Washingtonissa

Maanantai 9.10.2017 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Lintilä tapaa taloustoimijoita New Yorkissa ja Washingtonissa

Työ- ja elinkeinoministeriö 29.9.2017 14.55
Tiedote

Elinkeinoministeri Mika Lintilä vierailee New Yorkissa ja Washingtonissa 30.9.–7.10. Matkan tavoitteena on keskustella eri toimijoiden kanssa yleisesti talouden murroksesta, kauppapolitiikasta ja Suomelle ajankohtaisista teemoista, kuten tekoälystä ja digitalisaatiosta.

Matkan aikana ministeri tapaa monia amerikkalaisia taloustoimijoita yrityksistä julkisiin toimijoihin. Matkaohjelmaan kuuluvat vierailut Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF), Yhdysvaltain keskuspankissa sekä investointipankki Goldman Sachsilla ja luottoluokituslaitos Moody’silla. Keskusteluissa käsitellään mm. maailmantalouden ja Yhdysvaltain talouden tilaa.

Washingtonissa ministeri tapaa Yhdysvaltain kauppaministeriön ja muun hallinnon edustajia sekä Yhdysvaltain kansallisen valmistavan teollisuuden yhdistyksen (National Association of Manufacturers) edustajia. Keskustelujen pääteemoja ovat talous- ja kauppapolitiikka ja tekoälyn sekä robotisaation tuomat haasteet työmarkkinoille.

Mukana matkalla ovat myös EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sekä Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Yrityksistä ministeri vierailee Googlella, General Electricillä ja Pfizerilla kuulemassa mm. älyverkoista ja älykkäästä teknologiasta. Ministeri vierailee myös syyskuussa perustetussa Nordic Innovation Housessa, joka edistää pohjoismaisten startup-yritysten yhteistyötä Yhdysvalloissa.

Tekoäly on yksi hallituksen kärkihankkeista. Elinkeinoministeri Lintilä asetti toukokuussa ohjausryhmän valmistelemaan ehdotusta Suomen tekoälyohjelmaksi. Hallituksen tavoitteena on, että Suomesta tulee tekoälyn soveltamisen kärkimaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tekoäly ja digitalisaatio

Puhe MTK Toimihenkilöpäivien avaustilaisuudessa

Sunnuntai 8.10.2017 klo 13:36 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe MTK toimihenkilöpäivien avaustilaisuudessa

Työ- ja elinkeinoministeriö 25.9.2017 11.23
Puhe

Kalajoki, 24.9.2017

Toteutuuko hallitusohjelman tavoitteet biotalouden edistämisessä

Arvoisat toimialapäivien osanottajat,

Aluksi haluan kiittää kutsusta ja myös MTK:tä siitä työstä, jonka ansiosta suomalaisten ja muiden metsäisten maiden ääni saatiin kuuluviin Euroopassa. MTK:n osaaminen ja kyky vaikuttaa Euroopan unionin päätöksentekoon tuli jälleen todistettua. Viime viikkoinen äänestys oli erävoitto. Vaikuttamistyö jatkuu, jotta metsien käytölle saadaan Suomen kannalta järkevät pelisäännöt.

Biotalous on ratkaisu ihmiskunnan tulevaisuuden kysymyksiin. Suomen on mentävä kohti vähähiilistä ja energiatehokasta yhteiskuntaa, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätettävien materiaalien käyttöön. Siirtyminen fossiilitaloudesta biotalouteen on talouden kehityksen uusi aalto.

Hallitus tavoittelee puuraaka-aineelle korkeampaa jalostusarvoa. Energiaksi on järkevää käyttää metsäteollisuuden sivuvirrat ja harvennushakkuiden sato ja sellainen muu raaka-aine, jolle ei korkeamman jalostusarvon käyttöä löydy.

Vierailin viime viikolla VTT:n bioruukissa. Se oli silmiä avaava kokemus mahdollisuuksistamme menestyä uusilla puukuidusta saatavilla tuotteilla. Muovia ja puuvillaa voidaan korvata huomattavasti ympäristöystävällisemmillä tuotteilla ja niiden tuotteiden aihiot muhivat jo Suomen VTT:n pannuissa.

Hyvät kuulijat,

Puurakentamisen edistämisessä on kysymys strategisesta valinnasta. Vähähiilisen, uusiutuvaa materiaalia käyttävän puurakentamisen avulla saavutetaan yhtä aikaa mittavia hyötyjä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, energiatehokkuuteen sekä aluetalouksiin ja työllisyyteen.

Puurakentamisen läpimurtoon ei riitä arkkitehtonisesti näyttävät yksittäiset kohteet. Puutuoteteollisuuden ratkaisujen ja tuotteiden pitää olla kunnossa, jotta ne ovat varteenotettavia vaihtoehtoja investoijille ja rakentajille - kaikessa rakentamisessa.

Puurakentaminen tarvitsee osaajia suunnittelusta asentamiseen. Näiden toimien myötä myös luottamus puurakentamisen laatuun kasvaa rakennuttajien ja rakentajien keskuudessa.

Rakennusmääräyksiä ollaan uudistamassa, jotta puu olisi materiaalin tasavertaisessa asemassa. Kannustan julkisista hankinnoista päättäviä siihen, että tehtäisiin enemmän ratkaisuja, joilla puu pääsee edes tasavertaiseen asemaan muiden materiaalien kanssa. Ohjeistusta tähän on luotu osana hallituksen puurakentamisen ohjelmaa.

Hyvät kuulijat,

Viime vuoden lopulla valmistunut kansallinen energia- ja ilmastostrategia on keskeinen instrumentti biotalouden edistämisessä uusiutuvan energian käytön lisäämisen osalta.Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen raportin mukaan historiallinen taitekohta, jolloin uusiutuvan energian käyttöosuus ohittaa fossiilisten energianlähteiden käyttöosuuden, tapahtunee vuoden 2018 aikana suurinvestointien täysimääräisen käyttöönoton avittamana.

Haluan nostaa tässä tilaisuudessa esille muutamia asioita tulevaisuuden erityisesti kestävien bioenergiaratkaisujen näkökulmasta.

Metsäbiomassan merkitys Suomessa uusiutuvan energian raaka-aineena on jatkossakin ratkaisevan tärkeä. Tavoitteena on, että suurin osa metsäpohjaisesta energiasta tuotetaan edelleen markkinaehtoisesti muun puun käytön sivuvirroista. 

Biomassan tulee olla kestävällä tavalla tuotettua ja myös sen energiakäytön tulee täyttää Euroopan unionin asettamat kestävyyskriteerit, joista parhaillaan sovitaan. 

Tieliikenteen biopolttoaineiden kysynnän ja sitä kautta tarjonnan kasvu varmistetaan polttoaineiden jakelijoille asetettavalla nestemäisten biopolttoaineiden jakeluvelvoitteella, jota kasvatetaan vuoteen 2030 mennessä.

Edistyneitä biopolttoaineita voidaan käyttää myös niissä liikennemuodoissa, joissa esimerkiksi sähkön käyttö ei tämän hetken tiedon valossa ole mahdollista. Erityisen tärkeitä biopolttoaineet ovat kuorma-autoille,  pitkän matkan linja-autoille sekä lentoliikenteelle.

Hyvät kuulijat,

Tavoitteenamme on myös, että biokaasun tuotanto ja käyttö kasvaa. Energia- ja ilmastostrategiassa asetettiin kaasuautojen määrälliseksi tavoitteeksi vähintään 50 000 vuonna 2030.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt uusiutuvan energian investointitukia useille liikenteen biokaasuhankkeille vuodesta 2011 lähtien. Viidestätoista vuosina 2016 - 2017 tuetusta ns. kärkihankkeesta seitsemän on ollut uuden teknologian biokaasun liikennekäyttöhankkeita.

Ensi vuoden 2018 talousarvioon esitetään lisää rahoitusta biokaasun liikennekäyttöön. Rahoitusta suunnataan mm. biokaasulaitosten ja biokaasua tarjoavien tankkausasemien rakentamiseen sekä kaasu- ja flexfuel-autojen muutostukeen.  Kaikki toimet on tarkoitettu madaltamaan kynnystä hankkia biokaasuajoneuvo.

Vaikka maatilakohtaisten biokaasulaitosten määrä on kannattavuussyistä pysynyt toistaiseksi pienenä, avaa biokaasun liikennekäytön lisääntyminen uusia näkymiä myös maatilasektorin biokaasutuotannolle. Hiljattain käyttöön vihitty Haukivuoren biokaasulaitos on hyvä esimerkki maatilojen ja energiayritysten yhteistyöstä, jonka tuloksena voidaan osaltaan tiivistää liikenne kaasun jakeluasemien verkkoa.

Maatilat ovat nykypäivänä merkittäviä uusiutuvan energian tuottajia ja käyttäjiä. Luonnonvarakeskuksen energiakyselyn mukaan jo yli 40 % maa- ja puutarhatilojen kaikesta energian kulutuksesta on tuotettu kotimaisella uusiutuvalla energialla. Pääosa tästä on tilojen hake- ja pellettilaitoksissa omaan käyttöön tuotettua lämpöenergiaa, mutta myös muut uusiutuvan energian muodot kiinnostavat viljelijöitä yhä enemmän.

Tilojen energiaomavaraisuutta halutaan lisätä, oli kyse sitten sähkön tuotannosta aurinkopaneeleilla tai traktorin tankkaamisesta omista raaka-aineista tuotetulla biokaasulla. Viimeisimpien tietojen mukaan esimerkiksi maatilojen investoinnit aurinkoenergiaan ovatkin voimakkaassa nousussa.

Askel omaa käyttöenergiaa tuottavasta maatilasta myyntienergiaa tuottavaksi energiayritykseksi ei välttämättä ole kovin suuri.  Jos sopivia ja kannattavia toimintakonsepteja löytyy, uskon että viljelijöillä ja maaseutuyrityksillä riittää ennakkoluulotonta asennetta lähteä yhä enemmän mukaan hajautetun uusiutuvan energian liiketoimintaan.

Arvoisat kuulijat,

Suomen tavoitteiden toteutumisen kannalta on iso merkitys sillä, missä roolissa biotalous on EU:ssa. EU:ssa pohditaan parhaillaan biotalousstrategian jatkoa.

Toivon tässä myös hyvää yhteistyötä MTK:n kanssa!

Toivotan kaikille omasta puolestani mielenkiintoisia toimihenkilöpäiviä.

Kiitos!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MTK

Puhe Lapin Matkailuparlamentin NoOrdinary-seminaarissa

Sunnuntai 8.10.2017 klo 13:33 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Lintilän puhe Lapin Matkailuparlamentin NoOrdinary-seminaarissa

Työ- ja elinkeinoministeriö 22.9.2017 8.35
Puhe

Rovaniemi, 21.9.2017

Hyvät Lapin matkailutoimijat,

Aloitan onnitteluilla. Tuoreet yöpymistilastot kertovat ulkomaisten yöpyjien määrän kasvaneen Lapissa kevätkauden aikana lähes 30 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Tulos on huima ja kertoo siitä, kuinka matkailu on noussut yhdeksi merkittävimmistä elinkeinoistamme.

Matkailuala ei Suomessa ole perinteisesti kuulunut niihin toimialoihin, joista kasvua on valtion panostuksin lähdetty hakemaan. Olen kovin iloinen siitä, että ajattelutavassa on viimein tapahtunut muutos.

Kevään puoliväliriihestä saimme yhteensä 16 miljoonan euron lisäpotin matkailun kasvun vauhdittamiseen. Toimenpiteet jakautuvat kolmen pääotsikon alle:

Ensimmäisenä matkailumarkkinointi. Maailman markkinat ovat isot ja Suomi pieni. Sen vuoksi järkevää on kohdentaa panostuksia yhteiseen tekemiseen Visit Finlandin kautta. Ensin on myytävä Suomi, sen jälkeen kohdealue ja vasta sitten yksittäiset tuotteet tai palvelut. Keskinäisellä kilvoittelulla kukaan ei voita mitään – turistit sen sijaan löytävät tiensä jonnekin muualle.

Toisekseen haluamme edistää matkailuyritysten digiosaamista. Ammattimaisesti toteutetut nettisivut sekä some-profiilit ovat välttämätön ensiaskel, mutta niiden lisäksi tarvitaan myös kattavat mobiilipalvelut. Tämä edellyttää yrityksiltä uudenlaista osaamista.  

Kolmanneksi panostamme ympärivuotisuuteen. Esimerkiksi ruoka-, luonto- ja terveysmatkailulla on meillä paitsi tilausta myös laadukasta tarjontaa. Nyt saaduilla lisärahoilla mm. uudistetaan matkailullisesti merkittävien luontokohteiden reittejä sekä taukopaikkoja.  Lapissa kohteina ovat Pyhä-Luoston, Pallas-Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistot sekä Napapiirin ja Inarin retkeilyalueet.

Kotimaisten matkailijoiden osalta kesä ja talvi näyttävät täällä olevan aika tasapainossa, mutta jos Lapin matkailun ympärivuotisuutta halutaan kehittää, niin ulkomaalaisten kesämatkailuun tulisi löytää uusia houkuttimia.

Itsekin kiersin lyhyellä lomallani Suomenniemeä, kuten lomahaastekampanjaa käynnistäessäni lupasin. Maamme on täynnä upeita matkailukohteita, joissa tekemistä ja näkemistä riittää – säistä riippumatta. Yritinpä median kautta kannustaa kotimaan matkailuun muitakin.

Moni haasteen vastaanottaneista kertoi suuntaavansa lomallaan juuri Lappiin. Selvää on, että Lappi on meille kansallisesti tärkeä matkailualue.

Muistutuksena tästä muutamia lukuja: koko Suomen tasolla matkailun osuus BKT:sta on 2,5 prosenttia, Lapissa noin 6 prosenttia. Lisäksi matkailutyöllisten osuus kaikista työllisistä, 7.5 prosenttia, on selkeästi maan keskiarvoa suurempi.

Ymmärrän hyvin, että kasvun huumassa on helppo keskittyä vain tuloksen takomiseen.  Muistutan teitä kuitenkin siitä, että samalla tulee ylläpitää ja kehittää palveluiden ja tuotteiden laatua.  Tason nostamiseen tarvitaan myös uusia investointeja. Nyt kun talous on kolmen prosentin kasvu-uralla, on oikea aika kehittää, investoida ja työllistää.

Kasvun myötä osaavan työvoiman saanti uhkaa muuttua Lapin menestyksen pullonkaulaksi. Kokemuksia tästä on jo Lounais-Suomesta, jossa positiivinen rakennemuutos vaatii valtiolta ja alueen toimijoilta aivan uudenlaisia toimintatapoja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi.

Valtakunnan tasolla ratkaisuja on haettu mm. omaehtoisen opiskelun helpottamisesta sekä liikkuvuusavustuksen laajentamisesta koskemaan myös osa-aikaista työtä.

Lapissa oman haasteensa tuo matkailualan sesonkiluonteisuus. Tällöin korostuvat esimerkiksi asumiseen liittyvät haasteet. Juuri nyt ministeriön työllisyys- ja matkailuasiantuntijat valmistelevat yhdessä ohjelmaa, jonka avulla edistetään osaavan työvoiman saantia oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Parhaillaan on jo käynnissä matkailualan yhteispilotti Lapin ja Varsinais-Suomen kanssa. Pilotissa muun muassa kokeillaan uusia yhteistyömuotoja henkilöstöpalveluyritysten kanssa, tuetaan erilaisia yrityspalveluiden ja työnvälityksen toimia sekä toteutetaan rekrytointitapahtumia. Olkaa aktiivisesti mukana näissä kokeiluissa.

Hallitus on voimakkaasti sitoutunut tekemään oman osansa yrittäjyyden, työllisyyden ja alueiden elinvoiman vahvistamiseksi. Haluamme jatkuvasti olla herkällä korvalla sen suhteen, että yrittäjyyden puitteet kehittyvät suotuisaan suuntaan.

Matkailuyrittäjiäkin helpottavista uudistuksista voisi mainita yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämisen, yrittäjävähennyksen, yritystoiminnan lupa- ja ilmoitusmenettelyjen keventämisen, omistajavaihdosten edistämisen sekä työttömyysturvan käytön yritystoiminnan aloittamiseen. Monia teitä koskettava elintarvikelain kokonaisuudistus on myös meneillään.  Tavoitteena uudistuksessa on keventää toimijoiden ja valvontaviranomaisten hallinnollista taakkaa, kuitenkaan elintarviketurvallisuutta vaarantamatta.

Yrittämisen edellytysten parantaminen ja alueiden elinvoiman vahvistaminen on tärkeässä roolissa myös tulevassa maakuntauudistuksessa. Maakuntauudistuksen myötä alueet saavat enemmän vapauksia rakentaa omaa menestysreseptiään paikallisten olosuhteiden, vahvuuksien ja erityistarpeiden pohjalta. Tämä tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden myös Lapin matkailualalle.

Lopuksi haluan vielä toivottaa teille menestyksekästä tulevaa talvikautta. Tehkää siitä yhdessä kaikkien aikojen paras sekä kannattavuuden että asiakaskokemuksen näkökulmasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lapin matkailu

Puhe Team Finland -päivässä

Sunnuntai 8.10.2017 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Lintilän puhe Team Finland -päivässä

24.8.2017 13.34
Puhe

Scandic Marina Congress Center, 24.8.2017

Arvoisat Team Finland -kollegat,

Hyvät vientiyritysten edustajat,

Arvon suurlähettiläät,

Hyvää huomenta ja hyvää Team Finland –päivää!

Kuluva vuosi on ollut hektinen meille kaikille ja myös Team Finland on muuttunut paljon lyhyessä ajassa. Toimintaa on lähdetty rohkeasti uudistamaan paitsi hallitusohjelman kirjausten, myös sen arvokkaan palautteen perusteella, mitä te yritykset ja verkoston työntekijät olette meille antaneet. Siitä erikseen kiitos jokaiselle.

Hallitusohjelman peruslinja on selkeä: haemme keinoja, joilla Suomen taloutta ja vientiä tuupataan kasvuun. Yksi täsmällisempi tavoite on tuplata pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä. Rima on korkealla, mutta niin sen kuuluu ollakin.

Kulunut kevät ja kesä ovat olleet tämän tavoitteen saavuttamisen suhteen rohkaisevia. BKT-käppyrät osoittavat monen vuoden tauon jälkeen ylöspäin ja myös viennin saralta on saatu hienoja uutisia. Ilmassa on paljon positiivisia merkkejä.

Suomalainen peliteollisuus on lyhyessä ajassa noussut miljardibisnekseksi, ja suomalaisen terveysteknologian kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti. Matkailualalla on kiire vastaanottaa nopeasti kasvaneita turistivirtoja Lappiin, ja telakkateollisuus elää suorastaan ennennäkemätöntä kasvubuumia.

Ilokseni olen saanut huomata, että ministerin tehtävän vastaanottaessa tekemäni arvio talouden nousujohteisuudesta on osoittautunut valtiovarainministeriön varovaista kantaa totuudenmukaisemmaksi.  Pahimmankin pessimistin on tunnustettava, että kasvun uralla ollaan.

Samaan aikaan on syytä muistaa, että olemme vasta saamassa sieraimet veden pinnan yläpuolelle. Sukellus oli niin pitkä ja syvä, että hyvää tekisi saada koko pää näkyviin. Kaikessa tekemisessä on siksi tärkeintä tukea hyvälle oraalle päässyttä talouskasvua.

Näin myös Team Finland -verkoston osalta.

Kuluneen vuoden aikana olemme valmistelleet Team Finlandiin sekä pikaisia korjauksia että laajempia rakenteellisia uudistuksia. Erityistä huomiota on kiinnitetty pienten, kansainvälistymistä vasta käynnistävien yritysten tarpeisiin.

Repaleista hallintoa tiivistettiin keskittämällä toimintoja työ- ja elinkeinoministeriöön. Asiantuntijapalveluita kehitettiin paremmin koko Suomea kattavaksi nimeämällä uudet Team Finland -koordinaattorit jokaiseen maakuntaan.

Merkittävin terävöittävä toimenpide on kuitenkin hallituksen maaliskuussa tekemä päätös Tekesin ja Finpron toimintojen yhdistämisestä yhdeksi organisaatioksi. Uuden Business Finlandin katon alla tulee olemaan kaikki nykyiset Tekesin ja Finpron innovaatiorahoitukseen, kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen, Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Myös yhteistyö ulkomaanverkoston kanssa tiivistyy ja edustustot ottavat aiempaa isompaa roolia maakohtaisessa vienninedistämisessä.

Yritysten kannalta muutos näkyy vain ja ainoastaan parempina palveluina. Fuusion myötä otetaan iso harppaus kohti aidosti yhden luukun toimintaa. Osa yrityksistä on kokenut nykymallin sekavaksi. Se ei ole ihme, sillä Tekesin ja Finpron asiakkaat ovat pääosin samoja. Saman katon alla toimiva Business Finland mahdollistaakin katkeamattomat palveluketjut innovaatiotuesta aina valmiin tuotteen tai palvelun kansainvälisille markkinoille viemiseen saakka.   

Korostan vielä, että uudistusta valmistellaan asiakkaat edellä: kaikkein tärkeintä on taata sujuvat, matalan kynnyksen palvelut kasvua, kehittymistä ja kansainvälistymistä tavoitteleville yrityksillemme. Vaikka taustalla organisaatiorakennelmat muuttuvat, käytännön toimintaan ei saa tulla katkoksia.

Paljon muutakin viennin tuplaamisen tavoitteen saavuttamiseksi on meneillään. Olemme hallituskauden mittaan koonneet hyvä yrittämistä helpottavia toimenpiteitä osaksi ns. ”yrittäjyyspakettia”.

Paketti sisältää mm. yrittäjien toimeentulouudistuksen, kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen ja muita norminpurkuhankkeita sekä erityisesti pk-yrityksille suunnatut innovaatio- ja kansainvälistymissetelit.

Innovaatioseteli on nimensä mukaisesti tarkoitettu innovaatioiden kehittämiseen, ja sillä yritys voi ostaa helposti uutta tietoa ja osaamista tuotteensa kehittämiseksi. Kansainvälistymisseteli on taas suunnattu niille yrityksille, jotka parhaillaan etsivät uusia markkinoita ulkomailta. Molemmat setelit ovat löytäneet hyvin käyttäjäkuntansa, ja yhteensä niitä on jaettu jo yli 1500 yritykselle.  Näin pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus saada parasta mahdollista osaamista toimintansa tueksi varsin matalalla kynnyksellä.

Tuoreimpana esimerkkinä mainittakoon vielä ulkomaisten huippuosaajien rekrytoinnin helpottaminen. Start up -yritykseen töihin hakeva tai yrittäjäksi ryhtyvä voisi jatkossa saada yli vuoden mittaisen oleskeluluvan saman tien. Tällä pyritään estämään se, ettei osaavan työvoiman saanti muodostu kasvualoilla uudeksi pullonkaulaksi.

Haluamme myös huolehtia viennin rahoitusjärjestelmän toimivuudesta, jotta suomalaisyritykset voivat kilpailla vientikaupoista samalla viivalla kilpailijoidensa kanssa. Yhteensä yritysten kasvurahoitukseen on satsattu 600 miljoonaa euroa entisen tason päälle. Olemme lisäksi korottaneet lakimuutoksilla Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä tukemaan suurten vientihankkeiden toteutumista.

Niille yrityksille, jotka ovat suuntaamassa kehittyville markkinoille, Team Finland -verkosto tarjoaa esimerkiksi Finnfundin ja Finnpartnershipin palveluja.

Yritysten matkaa maailmalle on helpotettu myös Suomen rajojen sisällä. Team Finland -verkostoa on kasvatettu ja se kattaa nyt entistä paremmin kaikki maakunnat. Alueellisesti yrityksiä auttavat uudet Team Finland –koordinaattorit, jotka helpottavat matkaa maakunnista maailmalle, ja auttavat myös oikeanlaisen rahoituksen löytämisessä.

Hyvät yritysten edustajat,

Joukossa on voimaa, ja yhdessä maailmalla liikkuminen tuottaa todistetusti parempia tuloksia kuin yksin ponnistelu. Menestystarinat tehdään yhdessä, niin kuin satavuotiaan Suomen historia meille opettaa.

Täällä on tänään koolla joukko Team Finland -palveluiden asiantuntijoita; käykää keskusteluja, kysykää palveluista, ne on rakennettu teitä varten.

Lopuksi haluan toivottaa teille mitä antoisinta Team Finland -päivää, ja erinomaista syksyä maailman markkinoilla. Osan kanssa nähdään vienninedistämisen tiimoilta seuraavalla vientireissullani Brasiliassa ja Argentiinassa.     

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Team Finland

Vierailu Lapin Matkailuparlamentissa ja tutustuminen kaivosalan tilanteeseen

Sunnuntai 8.10.2017 - Mika Lintilä

Lintilä vierailee Lapin Matkailuparlamentissa ja tutustuu kaivosalan tilanteeseen

Työ- ja elinkeinoministeriö 20.9.2017 15.51
Tiedote

Elinkeinoministeri Mika Lintilä vierailee Rovaniemellä, Sodankylässä ja Kittilässä torstaina ja perjantaina 21.-22.9.2017. Vierailun ohjelmassa on yritystapaamisia, osallistuminen Lapin Matkailuparlamenttiin ja tutustumista kaivostoimintaan.

Torstaina ministeri puhuu Rovaniemellä Lapin Matkailuparlamentissa ja jakaa Vuoden lappilaisen matkailuteon palkinnon tapahtumassa. Lapin Matkailuparlamentti on vuosittain järjestettävä seminaari, jossa pyritään löytämään keinoja matkailualan kasvulle.

Perjantaina Sodankylässä ja Kittilässä ministeri tutustuu Sakatin ja Kevitsan kaivostoimintoihin ja vierailee Agnico Eaglen kultakaivoksella. Ministeri vierailee myös Arctic Drilling Company Oy:ssä, joka on kaivostoiminnan merkittävä alihankintayritys.

- Kaivosalan menestyminen on erittäin tärkeää Pohjois-Suomen ja koko maan taloudelle. Omalta osaltani haluan työskennellä niin, että kaivostoiminta ja matkailu voivat molemmat menestyä täällä pohjoisessa – kasvun ja työllisyyden nimissä, elinkeinoministeri Lintilä toteaa.

Matkan aikana ministeri tapaa paikallisten yritysten edustajia. Ministerille esitellään Santa Parkin alueella sijaitseva Arctic TreeHouse Hotel. Mukana on myös Lappset Group Oy:n edustajia. Lisäksi ministeri vierailee BRP Finland Oy:ssä, eli Rovaniemen kelkkatehtaalla.

Nuoria yrittäjiä ja startup-yrityksiä edustavat Leivejoen Liha ja Meän Liha, Arctic Forest Foods Oy,Santa Water Group Oy, Suvanto Care, Marabas Oy, Henry Jonninen, Tietotalo Infocenter Oy ja Päiväkoti Kotola.

Ministeri tapaa myös Rovaniemen, Sodankylän ja Kittilän kunnanjohtoa ja kuulee kuntien ajankohtaisista asioista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lapin matkailu ja kaivosala

KP Kolumni

Torstai 28.9.2017 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Keskipohjanmaan viikkoliite Keparin kolumnivuoro 6.8.2017

 

 

Keskoset, työelämä ja tekoäly

 

Höyrykoneen ja myöhemmin sähkön laajamittainen käyttö mullistivat teollisen tuotannon ja elintapamme. Kumpikin vuorollaan mahdollistivat aikaisempaa edullisemman energiatuotannon ja elämää helpottavat tuotteet. Liikennejärjestelyt paranivat rautateiden myötä ja sähköstä on tullut jokapäiväinen – ja samalla meille kansalaisille kriittinen – elämän helpottaja.

 

Viime vuosikymmeninä tietokoneet ja viestintätekniikka ovat mullistaneet elämäämme. Ja kun kuuntelee tutkijoita, käy tuotantolaitoksissa ja lukee lehtiä, huomaa seuraavan aallon: tekoäly ja robotisaatio.

 

Tekoälyllä tarkoitetaan usein tietokoneiden ja antureiden yhdistelmää, joka kykenee tekemään päätöksiä ja arvioita antureiden tuoman tai aiemmin kerätyn tiedon perusteella. Ajatus tekoälystä on jo vanha: jo mm. kuningatar Kristiinan opettaja ja matemaatikko Descartes pohti asiaa. Mutta vasta tietokoneiden kapasiteetin kasvu ja halventuminen ovat mahdollistaneet tekoälyn nopean kehittymisen ja sovellukset.

 

Jokin aika sitten uutisoitiin hankkeessa, jossa tekoälysovellus tunnistaa keskoskaapissa olevien lasten bakteeritulehdukset. Tietokoneille on syötetty noin 2000 keskoslapsen potilasaineisto: sydämen syke, hengitystiheys, paino ja paljon muuta mittaustietoa pienistä kansalaisista. Näistä 2000 keskosesta runsas 300 oli saanut tulehduksen.

Tekoälysovellus etsii yhteyksiä tulehduksen saaneiden lasten eri potilastiedoista ja ennustaa niiden perusteella tulehduksen mahdollisuutta. Onnistumisprosentti on jo nyt korkea, noin 90, ja paranee koko ajan. Nykyisin paras tunnistaja on artikkelin mukaan kokenut keskoshoitaja.  Entä kun nämä kaksi, kokenut lastenhoitaja ja tekoäly, saadaan toimimaan yhdessä? Luultavasti keskosten henkiä säästyy mutta keskosia säästyy myös turhilta antibioottikuureilta, jotka sotkevan pienen ihmisen elimistön pitkäksi aikaa.

 

Keskosia koskeva tekoälysovellus on hieno esimerkki monin tavoin. Se pelastaa ihmishenkiä, kertoo ns. koneoppimisen mahdollisuuksista ja myös siitä, kuinka tekoälystä saadaan eniten hyötyä: yhdistämällä tekoälyn mahdollisuudet ammattitaitoisen työntekijän osaamiseen.

 

Työelämä tulee muuttumaan tekoälyn myötä, aivan kuten työelämä on muuttunut sähköistymisen edetessä. Muutokseen on valmistauduttava. Tekoälyn laaja soveltaminen on huomioitava eri koulutusasteilla, työpaikoilla, erilaisissa yhteistyörakenteissa, lainsäädännössä, ja monilla muilla meitä kaikkia koskettavissa toiminnoissa. Siksi asetin noin kuukausi sitten työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida ja esittää tarvittavia toimenpiteitä jotta Suomesta tulee johtava tekoälyn soveltaja. Syyskuussa työryhmää laajennetaan arvioimaan digitalisaation vaikutuksia ja tarvittavia toimenpiteitä sen hyödyntämiseksi laajemmin. Työryhmä on koottu tekoälyä soveltavien yritysten ja tutkivien laitosten asiantuntijoista. Puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla työ on lähtenyt nopeasti ja innolla liikkeelle.

 

Otetaan tekoäly innolla vastaan, aivan kuten teimme aikoinaan kännyköiden kanssa.

Kommentoi kirjoitusta.

KP Kolumni 28.5.2017

Sunnuntai 30.7.2017 - Mika Lintilä


Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Keskipohjanmaan viikkoliite Keparin kolumnivuoro 28.5.2017

 

Talouden kevät

Osuuspankkiryhmä julkaisi viime viikolla uuden talousennusteensa.  Nyt povataan jo yli kahden prosentin kasvua. Vielä tammikuussa oltiin vaatimattomammissa, alle kahden prosentin lukemissa[i].

 

Osuuspankin ennuste on linjassa muiden tuoreiden kotimaisten ennusteiden kanssa. Kasvuarviot ovat parantuneet sitten vuodenvaihteen.  Ennusteita tukee myös tämän vuoden alun lähes kolmen prosentin tukeva (2,6%) kasvu[ii]. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen taloutemme kasvu on ollut muita EU – maita ripeämpää.

 

Suomalaisille parantuvat kasvulukemat ja ennusteet kertovat valoisammasta tulevaisuudesta. Työttömyys on  laskenut  molemmilla sukupuolilla, kaikissa ikäryhmissä, ammateissa, koulutustasoilla sekä kaikilla alueilla[iii].Nyt maassamme on lähes kahden Pietarsaaren asukasluvun verran vähemmän työttömiä työnhakijoita kuin vuosi sitten[iv].

 

Kun työttömyyden pilvet hälvenevät, paranee luottamus tulevaisuuteen. Yli puolet suomalaisista uskoo maamme taloudellisen tilanteen paranevan. Vuosi sitten meitä optimisteja oli vain runsas kolmannes.

 

Hallituksen tehtävänä on ennen kaikkea luoda suotuisat olosuhteet työllisyyden paranemiselle. Siksi jo ennen hallituksen nimittämistä käytiin keskusteluja kilpailukykysopimuksesta, jotka sitten saatiinkin maaliin monien vaiheiden jälkeen.

 

Etenkin vientikilpailukykymme parantamiseen tähtäävä sopimus on mainettaan parempi, kuten tuoreet numerot kertovat: ennusteet kertovat nimenomaan vientivetoisesta kasvusta, kun aiemmin vetovastuu on ollut investoinneissa ja meillä kuluttajilla. Elinkeinoelämän järjestöt viestittävät parantuneesta kilpailukyvystä ja yritysten suotuisista tulevaisuudennäkymistä. Teollisuuden saamat uudet tilaukset ovat yli neljänneksen viime vuotta korkeammalla tasolla[v]. Suuret risteilijätilaukset ja monet muut suuret ja pienet vientikaupat kertovat parantuneesta kyvystä muuttaa ulkomailta tulevat tarjouspyynnöt työllistäviksi tilauksiksi. Se näkyy myös vientitilastoissa: maastamme vietiin maaliskuussa yli 5 mrd eurolla tuotteita ja palveluita. Viiden miljardin rajan ylitys on merkittävä merkkipaalu, koska edellisen kerran se tapahtui yli kaksi vuotta sitten, lokakuussa 2014.

 

Tekemistä kyllä vielä riittää pitääksemme kasvun raiteillaan ja työllisyyden paranevalla polulla.

 

Hintakilpailukyvystä on pidettävä edelleen huolta. Syksyn työmarkkinakierroksen on tuettava kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä. Mutta kauemmaksi katsoen meidän on huolehdittava myös siitä, että tuotteet ja palvelut joita myymme ulkomaille ovat kilpailukykyisiä myös ominaisuuksiltaan. Laskevien tutkimus- ja kehitysinvestointien käyrä on saatava kääntymään. Hallitus osallistuu talkoisiin kohdentamalla 400 miljoonaa euroa koulutukseen, tutkimukseen ja viennin edistämiseen uutta rahaa seuraavien vuosien aikana. Kutsun elinkeinoelämän mukaan näihin tulevaisuustalkoisiin.

 

Mika Lintilä

Elinkeinoministeri



[i] OP suhdannekatsaus 19.5. 2017

[ii] Samuli Rikama : talouskatsaus 16.5.docx

[iii] Kts. iii

[iv] Maaliskuu 2017 työttömyys- ja työllisyysluvut ; Johanna Alatalon s-posti 27.4. 2017 (TEM / KOY / Johanna Alatalo ja Sirpa Kukkala )

[v] Samuli Rikama : talouskatsaus 16.5.docx

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kolumni

Elinkeinoministeri Lintilän puhe: Miesten Kreikkalais-Roomalaisen painin SM-kisat Lapualla

Maanantai 10.4.2017 klo 2:18

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Miesten Kreikkalais-Roomalaisen painin SM-Kisat

Lapua, 8.4.2017

 

 

Arvoisa juhlayleisö, hyvät Lapuan Virkiän ja painiurheilun ystävät,

 

Kiitos kutsusta tähän arvokkaaseen tilaisuuteen, joissa juhlimme sekä 110-vuotiasta urheiluseura Lapuan Virkiää ja samalla liitämme myös tämän juhlan osaksi isänmaamme Suomen satavuotisjuhlavuoden tapahtumia.

 

Kuten Virkiän ja itsenäisen Suomen ikäerostakin voi havaita, urheiluseuroja perustettiin kansallistunteen vahvistumisen aikana jo ennen valtiollista itsenäistymistä. Seurat vahvistivat paikallista yhteenkuuluvuutta ja loivat edellytykset sille yhteishengelle, jota kipeästi tarvittiin hetkellä, jolloin maailmantilanteen murrokset avasivat tien Suomen itsenäisen valtion syntymiselle.

 

Itsenäisyyden alku oli Suomessa sisällissodan ja sen seurausten vuoksi vaikeaa aikaa.  Suomen valtiota ennen yhteiskunnan kantaviksi voimiksi ja kansalaisyhteiskunnan rakennuspuiksi oli kuitenkin jo 1800-luvulta lähtien kehittynyt yhdistysten ja seurojen verkosto. Tällä verkostolla oli iso merkitys itsenäisen Suomen liikkeellelähdön ja koossapysymisen kannalta.

 

 

 

 

Vapaiden kansalaisten yhteistoiminta on jatkunut Suomessa läpi vuosikymmenten – sen merkitystä suomalaisten hyvinvointiin, elämän laatuun ja sosiaaliseen kehitykseen on mahdoton yliarvioida, niin monessa kohtaa Suomi on siitä hyötynyt ja myös sen avulla noussut maailman tilastojen kärkipaikoille sellaisillakin ihmiselämän alueilla, joiden mittaaminen rahassa on vaikeaa. Kyllä paikallinen yhteistoiminta aivan varmasti on myös yksi onnellisuuden lähde.

 

Hyvät kuulijat, juhlayleisö

 

Paini otettiin Lapuan Virkiän lajivalikoimaan 1910-luvun alussa Tukholman olympiakisojen menestysinnossa - kuten niin monissa muissakin eteläpohjalaisissa yleisseuroissa.

 

Painin merkitys lisääntyi 1920-luvun lopulta lähtien ja lajista kehittyi Virkiän ylivoimaisesti menestynein urheilumuoto. Siitä osoituksena on miesten sarjoista neljä olympia- ja maailmanmestaruusmitalia sekä kymmenen Euroopan mestaruusmitalia. Miesten kreikkalais-roomalaisen ja vapaapainin SM-mitaleita seuralla on lähes kaksisataa, joista kultaisia on yli 70.

 

Lapualaisen painin ykkösnimi oli 1930-luvun menestyskaudella Virkiään Lapuan Ponnistuksesta siirtynyt Lauri Koskela, joka väänsi Los Angelesin olympiakisoissa pronssia 1932 ja olympiakultaa Berliinissä 1936. Hän on Virkiän ensimmäinen olympiavoittaja.  Koskela saavutti myös kolme EM-kultaa ja yhden pronssin. Suomen mestaruuksia Koskela paini urallaan seitsemän. Yhteensä hän keräsi SM-mitaleita kaksitoista.

 

Painille luotiin 1930-luvun Lapualla erinomaiset olosuhteet.  Historia kertoo, että Koskela ja monet muut painijat työskentelivät itsekin Virkiän väreissä painineen Yrjö Liljamon huonekalutehtaassa.  Työmaalla oli harjoittelua varten painimatto. Tilipussia ei rokotettu kilpailumatkoista ja harjoitusleiripäivistä.

 

Lukuisat lapualaiset painijat ovat tuoneet iloisia hetkiä eikä vain lajia seuraaville lapualaisille ja eteläpohjalaisille vaan kaikille suomalaisille.

Lapuan Virkiä on ollut myös merkittävä kisajärjestäjä painissa. Vuoden 1992 SM-kisojen julkaisussa lapualainen painijalegenda Mikko Huhtala tervehti painiyleisöä.

 

Siteeraan Huhtalan tervehdyspuhetta: ”Painijat ovat kaiken kokeneita jätkiä, jotka ovat kierrelleet ympäri maailmaa. Majoittuneet torakanpesissä ja hienoissa hotelleissa, syöneet mitä eteen on kannettu. Moomma yrittäny teherä sellaaset olosuhtehet, jotta painit taloolla taas kerran onnistuusivat. Meirän hullun taloontäyteesen yleesönhän te tierättä jo entuurestansa, jotta pankaa korvatulupat korvillenna, jos meteli ouroksuttaa. Tällaaset suuret pirskehet ei onnistu iliman tukijoota ja kökkäväkiä, jotta kiitos kaikille.” Tähän kohtaan ei ole minulla mitään lisättävää.

 

Toivon 110 vuotta nuorelle Lapuan Virkiälle loistavaa tulevaisuutta kaikkein edustamienne urheilulajien parissa. Mitaleissa ja sijoituksissa pärjääminen on yksi tärkeä asia urheilussa. Sen lisäksi urheiluseura huoltaa paikallista yhteiselämää ja nostattaa itsetuntoa, vaikka ei siitä täällä teillä juuri ole vajetta koskaan ollutkaan!

 

Näillä sanoilla avaan myös Suomenmestaruuspainien finaalit. Rehtiä vääntöä, parhaat voittakoon!

 

Kiitos sekä onnea ja menestystä!

 

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »