KP Kolumni 28.5.2017

Sunnuntai 30.7.2017 - Mika Lintilä


Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Keskipohjanmaan viikkoliite Keparin kolumnivuoro 28.5.2017

 

Talouden kevät

Osuuspankkiryhmä julkaisi viime viikolla uuden talousennusteensa.  Nyt povataan jo yli kahden prosentin kasvua. Vielä tammikuussa oltiin vaatimattomammissa, alle kahden prosentin lukemissa[i].

 

Osuuspankin ennuste on linjassa muiden tuoreiden kotimaisten ennusteiden kanssa. Kasvuarviot ovat parantuneet sitten vuodenvaihteen.  Ennusteita tukee myös tämän vuoden alun lähes kolmen prosentin tukeva (2,6%) kasvu[ii]. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen taloutemme kasvu on ollut muita EU – maita ripeämpää.

 

Suomalaisille parantuvat kasvulukemat ja ennusteet kertovat valoisammasta tulevaisuudesta. Työttömyys on  laskenut  molemmilla sukupuolilla, kaikissa ikäryhmissä, ammateissa, koulutustasoilla sekä kaikilla alueilla[iii].Nyt maassamme on lähes kahden Pietarsaaren asukasluvun verran vähemmän työttömiä työnhakijoita kuin vuosi sitten[iv].

 

Kun työttömyyden pilvet hälvenevät, paranee luottamus tulevaisuuteen. Yli puolet suomalaisista uskoo maamme taloudellisen tilanteen paranevan. Vuosi sitten meitä optimisteja oli vain runsas kolmannes.

 

Hallituksen tehtävänä on ennen kaikkea luoda suotuisat olosuhteet työllisyyden paranemiselle. Siksi jo ennen hallituksen nimittämistä käytiin keskusteluja kilpailukykysopimuksesta, jotka sitten saatiinkin maaliin monien vaiheiden jälkeen.

 

Etenkin vientikilpailukykymme parantamiseen tähtäävä sopimus on mainettaan parempi, kuten tuoreet numerot kertovat: ennusteet kertovat nimenomaan vientivetoisesta kasvusta, kun aiemmin vetovastuu on ollut investoinneissa ja meillä kuluttajilla. Elinkeinoelämän järjestöt viestittävät parantuneesta kilpailukyvystä ja yritysten suotuisista tulevaisuudennäkymistä. Teollisuuden saamat uudet tilaukset ovat yli neljänneksen viime vuotta korkeammalla tasolla[v]. Suuret risteilijätilaukset ja monet muut suuret ja pienet vientikaupat kertovat parantuneesta kyvystä muuttaa ulkomailta tulevat tarjouspyynnöt työllistäviksi tilauksiksi. Se näkyy myös vientitilastoissa: maastamme vietiin maaliskuussa yli 5 mrd eurolla tuotteita ja palveluita. Viiden miljardin rajan ylitys on merkittävä merkkipaalu, koska edellisen kerran se tapahtui yli kaksi vuotta sitten, lokakuussa 2014.

 

Tekemistä kyllä vielä riittää pitääksemme kasvun raiteillaan ja työllisyyden paranevalla polulla.

 

Hintakilpailukyvystä on pidettävä edelleen huolta. Syksyn työmarkkinakierroksen on tuettava kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä. Mutta kauemmaksi katsoen meidän on huolehdittava myös siitä, että tuotteet ja palvelut joita myymme ulkomaille ovat kilpailukykyisiä myös ominaisuuksiltaan. Laskevien tutkimus- ja kehitysinvestointien käyrä on saatava kääntymään. Hallitus osallistuu talkoisiin kohdentamalla 400 miljoonaa euroa koulutukseen, tutkimukseen ja viennin edistämiseen uutta rahaa seuraavien vuosien aikana. Kutsun elinkeinoelämän mukaan näihin tulevaisuustalkoisiin.

 

Mika Lintilä

Elinkeinoministeri



[i] OP suhdannekatsaus 19.5. 2017

[ii] Samuli Rikama : talouskatsaus 16.5.docx

[iii] Kts. iii

[iv] Maaliskuu 2017 työttömyys- ja työllisyysluvut ; Johanna Alatalon s-posti 27.4. 2017 (TEM / KOY / Johanna Alatalo ja Sirpa Kukkala )

[v] Samuli Rikama : talouskatsaus 16.5.docx

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kolumni

Elinkeinoministeri Lintilän puhe: Miesten Kreikkalais-Roomalaisen painin SM-kisat Lapualla

Maanantai 10.4.2017 klo 2:18

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Miesten Kreikkalais-Roomalaisen painin SM-Kisat

Lapua, 8.4.2017

 

 

Arvoisa juhlayleisö, hyvät Lapuan Virkiän ja painiurheilun ystävät,

 

Kiitos kutsusta tähän arvokkaaseen tilaisuuteen, joissa juhlimme sekä 110-vuotiasta urheiluseura Lapuan Virkiää ja samalla liitämme myös tämän juhlan osaksi isänmaamme Suomen satavuotisjuhlavuoden tapahtumia.

 

Kuten Virkiän ja itsenäisen Suomen ikäerostakin voi havaita, urheiluseuroja perustettiin kansallistunteen vahvistumisen aikana jo ennen valtiollista itsenäistymistä. Seurat vahvistivat paikallista yhteenkuuluvuutta ja loivat edellytykset sille yhteishengelle, jota kipeästi tarvittiin hetkellä, jolloin maailmantilanteen murrokset avasivat tien Suomen itsenäisen valtion syntymiselle.

 

Itsenäisyyden alku oli Suomessa sisällissodan ja sen seurausten vuoksi vaikeaa aikaa.  Suomen valtiota ennen yhteiskunnan kantaviksi voimiksi ja kansalaisyhteiskunnan rakennuspuiksi oli kuitenkin jo 1800-luvulta lähtien kehittynyt yhdistysten ja seurojen verkosto. Tällä verkostolla oli iso merkitys itsenäisen Suomen liikkeellelähdön ja koossapysymisen kannalta.

 

 

 

 

Vapaiden kansalaisten yhteistoiminta on jatkunut Suomessa läpi vuosikymmenten – sen merkitystä suomalaisten hyvinvointiin, elämän laatuun ja sosiaaliseen kehitykseen on mahdoton yliarvioida, niin monessa kohtaa Suomi on siitä hyötynyt ja myös sen avulla noussut maailman tilastojen kärkipaikoille sellaisillakin ihmiselämän alueilla, joiden mittaaminen rahassa on vaikeaa. Kyllä paikallinen yhteistoiminta aivan varmasti on myös yksi onnellisuuden lähde.

 

Hyvät kuulijat, juhlayleisö

 

Paini otettiin Lapuan Virkiän lajivalikoimaan 1910-luvun alussa Tukholman olympiakisojen menestysinnossa - kuten niin monissa muissakin eteläpohjalaisissa yleisseuroissa.

 

Painin merkitys lisääntyi 1920-luvun lopulta lähtien ja lajista kehittyi Virkiän ylivoimaisesti menestynein urheilumuoto. Siitä osoituksena on miesten sarjoista neljä olympia- ja maailmanmestaruusmitalia sekä kymmenen Euroopan mestaruusmitalia. Miesten kreikkalais-roomalaisen ja vapaapainin SM-mitaleita seuralla on lähes kaksisataa, joista kultaisia on yli 70.

 

Lapualaisen painin ykkösnimi oli 1930-luvun menestyskaudella Virkiään Lapuan Ponnistuksesta siirtynyt Lauri Koskela, joka väänsi Los Angelesin olympiakisoissa pronssia 1932 ja olympiakultaa Berliinissä 1936. Hän on Virkiän ensimmäinen olympiavoittaja.  Koskela saavutti myös kolme EM-kultaa ja yhden pronssin. Suomen mestaruuksia Koskela paini urallaan seitsemän. Yhteensä hän keräsi SM-mitaleita kaksitoista.

 

Painille luotiin 1930-luvun Lapualla erinomaiset olosuhteet.  Historia kertoo, että Koskela ja monet muut painijat työskentelivät itsekin Virkiän väreissä painineen Yrjö Liljamon huonekalutehtaassa.  Työmaalla oli harjoittelua varten painimatto. Tilipussia ei rokotettu kilpailumatkoista ja harjoitusleiripäivistä.

 

Lukuisat lapualaiset painijat ovat tuoneet iloisia hetkiä eikä vain lajia seuraaville lapualaisille ja eteläpohjalaisille vaan kaikille suomalaisille.

Lapuan Virkiä on ollut myös merkittävä kisajärjestäjä painissa. Vuoden 1992 SM-kisojen julkaisussa lapualainen painijalegenda Mikko Huhtala tervehti painiyleisöä.

 

Siteeraan Huhtalan tervehdyspuhetta: ”Painijat ovat kaiken kokeneita jätkiä, jotka ovat kierrelleet ympäri maailmaa. Majoittuneet torakanpesissä ja hienoissa hotelleissa, syöneet mitä eteen on kannettu. Moomma yrittäny teherä sellaaset olosuhtehet, jotta painit taloolla taas kerran onnistuusivat. Meirän hullun taloontäyteesen yleesönhän te tierättä jo entuurestansa, jotta pankaa korvatulupat korvillenna, jos meteli ouroksuttaa. Tällaaset suuret pirskehet ei onnistu iliman tukijoota ja kökkäväkiä, jotta kiitos kaikille.” Tähän kohtaan ei ole minulla mitään lisättävää.

 

Toivon 110 vuotta nuorelle Lapuan Virkiälle loistavaa tulevaisuutta kaikkein edustamienne urheilulajien parissa. Mitaleissa ja sijoituksissa pärjääminen on yksi tärkeä asia urheilussa. Sen lisäksi urheiluseura huoltaa paikallista yhteiselämää ja nostattaa itsetuntoa, vaikka ei siitä täällä teillä juuri ole vajetta koskaan ollutkaan!

 

Näillä sanoilla avaan myös Suomenmestaruuspainien finaalit. Rehtiä vääntöä, parhaat voittakoon!

 

Kiitos sekä onnea ja menestystä!

 

Kommentoi kirjoitusta.

Elinkeinoministeri Lintilän puhe / Nordic Baltic Bioenergy Conference

Maanantai 10.4.2017 klo 2:01

Minister Mika Lintilä's speech in Nordic Baltic Bioenergy Conference

Ministry of Economic Affairs and Employment 29.3.2017 13.56
Speech

Messukeskus, 29 March 2017

Ladies and Gentlemen,

I want to warmly welcome you to this conference. It is very nice to see so many of you taking part in this topical event around bioenergy. I also want to warmly welcome our international colleagues to centennial Finland. This year Finland is celebrating 100 years of independence.

Finland has come a long way since 1917 and our forests have played a great role in our success story during the last hundred years. Being our most significant natural resource, forests also have an important role to play in the future.

As we all are aware, climate change needs to be mitigated. We need to achieve the challenging targets set in the Paris agreement and at the same time we need to keep our economies competitive. Our forests can play a significant part in all of this. Forests can provide us carbon sinks and sustainable materials, energy, products and services. All this is known as the bioeconomy.

The bioeconomy is a great opportunity for countries like Finland with vast forest resources and a strong forest industry. At the moment, over half of the Finnish bioeconomy is forest-based.

The share of renewable energy in Finland is already about 40 per cent. Eighty per cent of this is wood-based bioenergy. Furthermore, our aim is to increase the overall share of renewable energy to more than 50 per cent during the 2020’s. In addition, the share of renewable transport fuels will be increased to 30 per cent by 2030.

The Government has a new National Energy and Climate Strategy for 2030. It outlines the actions that will enable Finland to reach the targets set in the Government Program and also adopted in the EU climate and energy package for 2030. In achieving these targets, forest biomass will have a key role to play. In the future, the majority of forest-based energy will still be produced in market terms from the residues of the forest industry.

The use of agricultural, municipal and other industrial waste and residues   in the production of heat and electricity as well as transport fuels will also be promoted. This will reduce environmental stress, promote the circular economy and create reference sites for clean bioeconomy and circular economy solutions.

For Finland, it is very important that the EU’s bioenergy sustainability policy provides continuity and consistency to secure and mobilise investments.

We are especially pleased that the proposed recast of the renewable energy directive contains binding minimum share requirements for the renewable energy in the transport sector.

The efforts of the Finnish government, civil servants and biofuel industry have borne fruit. For a long time, Finland has strongly supported EU policies to promote renewable energy and especially advanced biofuels in the transport sector.

On the other hand, we find that the commission’s proposal to use a list to define advanced biofuels is not the best possible way to do it. We would like to see a more general approach on this issue.

The decarbonisation of the transport sector offers great opportunities for Finland. We have the needed know-how to maintain our leadership in the area of advanced biofuels.

Discussions about renewable energy often focus on the electricity sector. For Finland, heating is also an important sector and the share of renewable energy in this area is already high. We are pleased to see that from the commission’s point of view, renewable energy in heating and cooling also has a role to play. 

In Finland, high taxes on fossil fuels in heating have been one of the main drivers in decarbonisation of the sector. In addition, district heating in Finland is largely covered by the EU emission trading scheme. In Finland, the decarbonisation of heating and cooling is progressing well.

To ensure the necessary flexibility for Member States and to take better into account national, regional and local circumstances, any obligations to increase renewable energy in heating and cooling should be indicative.

We are not building the future energy system from scratch – on the contrary, energy infrastructure and other investments often have a long lifespan. A smooth transition to more renewable energy is a key question for all sectors.

With these thoughts, I wish you an interesting day in this conference.

Thank you very much

Kommentoi kirjoitusta.

Puhe

Perjantai 17.2.2017 klo 14:51 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Mercedes-Benz GLC-tuotannon avajaiset

Uusikaupunki, 16.2.2017

 

Sehr  geehrter Herr Kellermann, meine Damen und Herren,

Hyvät juhlavieraat, Distinguished  guests,

 

We associate many images with cars and motoring. In their early days, they were about high-tech gimmicks and a culture of experimentation. Soon the car became a symbol of wealth of freedom.


Little by little, the car took on its role as the foundation of modern economy and as a promoter of new technology, production philosophy and automation.

 

In recent decades, the importance of environmental aspects has increased. The latest example of this is electric vehicles.

 

Ladies and gentlemen,

 

When the Government gave Valmet Oy the task of investigating the manufacture of cars in Finland in spring 1966, this request was underpinned by concerns related to the national economy. It was motivated by improving the trade balance, creating new jobs and importing know-how.

 

 

 

Of course, the vehicle industry already existed in Finland at that time. The know-how and evolving industrial tradition were associated with trucks and buses. However, and the country also needed an ability to manufacture cars and we searched a foreign partner for that.  This search was completed successfully.

 

This willingness and need to engage in international cooperation has been a driving force since then, and today's event is another great example of this.

 

The future of the Finnish industry and its ecosystems relies on our ability to improve the skills we have and pick up new ones rapidly. This sets major structural and funding requirements on our innovation chain and our education system.  

 

Turning basic research into successful products is a non-linear process, and innovations are produced in all of its phases. However, in Finland the chain contains bottlenecks which we must overcome.

 

This is why a working group appointed by the Government is investigating new structural and funding solutions for our innovation chain. Its work is based – among other things - on OECD report on the Finnish innovation system. It is clear that new funding solutions are needed in all parts of the innovation chain, but they are particularly necessary on the interface between basic and applied research.

 

 

 

 

Ladies and gentlemen,

 

Today’s celebration showcases the international nature of the car industry, which I mentioned earlier. We are about to launch a production line where Finnish and German workmanship go hand in hand. In the future, the joint efforts will certainly be encouraged by the engineering agency purchased by Valmet Automotive.

 

Historically there is nothing new about this, as cooperation between the two nations goes back for 800 years – to Hanseatic League. We have all the reasons to thank Daimler company for the continuity of this tradition of mutual benefits and its significance for the employment and economy on local and national levels.

 

On behalf of the Finnish Government, I wish the new production line every success. Let the cooperation continue. Kiitos - Danke schön!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mercedes-Benz GLC-tuotannon avajaiset

Puhe

Perjantai 17.2.2017 klo 14:49 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 2017:

Liiketoimintamahdollisuudet tulevaisuuden energiamarkkinoilla Kansallissali 15.2.2017

 

Hyvät kuulijat,

 

Paikallisvoima ry:n vuosiseminaarin ajankohta on erittäin otollinen kahdesta eri syystä.  Valtioneuvosto antoi marraskuun lopussa selonteon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Selonteon valiokuntakäsittely on eduskunnassa alkamassa. Marraskuun lopussa julkistettiin myös laaja komission ”talvipaketti”, joka sisältää kahdeksan merkittävää lainsäädäntöehdotusta.

 

Sähkömarkkinat ovat murroksessa. Sähköntuotanto kehittyy entistä hajautetummaksi ja vaihtelevan uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja au­rinkovoiman, merkitys kasvaa. Samalla kun tuulivoiman tuotanto on lisääntynyt merkittävästi alueellisilla sähkömarkkinoilla, sähkön kysyntä on pysynyt ennallaan tai jopa laskenut.

 

Tämä on johtanut ylitarjontaan sähköenergiasta vuositasolla, mikä puolestaan on laskenut sähkön markkinahintaa. Kehityksen seurauksena etenkin lauhdesähkön tuotantokapasiteettia on suljettu kannattamattomana. Markkinoilta poistunut kapasiteetti on vähentänyt sähkön kysyntähuipun aikana käytettävissä olevaa voimalaitostehoa. Samalla säätökykyisen tuotantokapasiteetin määrä on vähentynyt. Tämä tilannekuva on kaikille tuttu eikä siitä ole erimielisyyttä ainakaan minun korviini kuulunut.

Strategian kannalta keskeisin kysymys on, kuinka meneillään oleva markkinoiden murros saadaan riittävän jouhevaksi. Pitää löytää keinot siirtyä tulevaan päästöttömään sähköjärjestelmään siten, että toimitusvarmuus, kustannustehokkuus sekä kestävyys ympäristön ja ilmaston kannata varmistetaan koko siirtymäajan.

 

Vastauksia ja keinoja löytyy strategiassa tehdyistä linjauksista. Tässä niistä keskeisimmät:

 

-       Markkinoita kehitetään alueellisten ja eurooppalaisten markkinoiden näkökulmasta ja samalla varmistetaan riittävät rajasiirtoyhteydet.

 

-       Pohjoisen Suomen ja Ruotsin välinen kolmas vaihtosähköyhteys on tästä näkökulmasta ensiarvoisen tärkeä.

 

-       Sähkömarkkinoilla tarvitaan sähkön kysyntää ja tarjontaa heijastavia riittävän vahvoja hintasignaaleja. Päivän sisäisten ja säätösähkömarkkinoiden merkitys on jatkossa yhä tärkeämpi.

 

-       Edistetään kulutuksen ja tuotannon joustavuutta ja aktiivista osallistumista markkinoille älykkäiden ratkaisujen avulla.

 

-       Määritellään sähkötehon riittävyyteen liittyvä toimitusvarmuustavoite. Energiaviraston esittämä tehoreservin määrän lisääminen 600 megawattiin on perusteltua tilanteessa, jossa tuontiriippuvuus sähkötehosta on hyvin suuri.

 

 

 

Hyvät kuulijat,

 

Strategiasta käydyssä julkisessa keskustelussa on kysytty uusiutuvan sähkön tuotantotuen tarpeellisuudesta. Mielestäni rajattu, kahden terawattitunnin tuotantotuen kilpailutus vuosina 2018-2020 mahdollistaa kustannustehokkaiden hankkeiden toteuttamisen ilman, että markkinoiden hintasignaaleihin vaikutetaan kohtuuttomasti.

 

Mainittu määrä on kuitenkin sähkömarkkinoiden kannalta marginaalinen verrattuna esimerkiksi Ruotsin suunnitelmaan sertifikaattijärjestelmän laajentamisesta kahdeksallatoista terawattitunnilla.

 

Viime syksynä valmistuneen pohjoismaisen selvityksen johtopäätökset erillisestä kapasiteettimarkkinoista olivat selvät. Jos tällaisiin erillisiin kapasiteettimarkkinoihin päätetään joskus siirtyä, tulisi niiden EU:n talvipaketin sähkömarkkinalinjaustenkin mukaan olla vähintään alueelliset.

 

Komission säädösehdotukset sähkömarkkinoiden kehittämisestä ovat kokonaisuutena Suomen kannalta hyviä ja strategiamme linjausten mukaisia. Kannatamme asiakkaan roolin kasvattamista sähkömarkkinoilla ja markkinaperusteista sähkön hinnoittelua. Asiakkailla tulee halutessaan olla mahdollista alentaa sähkön hankintansa kokonaiskustannuksia osallistumalla kysyntäjoustoon sekä tuottamalla ja varastoimalla itse sähköä.

 

 

 

 

Hyvät kuulijat,

 

Sähkömarkkinoiden haasteiden jälkeen haluaisin lopuksi käsitellä varsinaista päivän teemaa eli liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuuden sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinoiden murros luo uhkakuvien lisäksi meille myös mahdollisuuksia.

 

Suomi on edelläkävijä. Meillä kotitalouksissa toteutetaan älyk­ästä sähkön mittausta, joten joustavan energiajär­jestelmän toteutuminen ja kysynnän jousto luovat meille liiketoimintamahdollisuuksia kasvavilla markkinoilla.

 

Älykäs verkko ymmärtää, missä ja miten sähköä jaetaan, mistä on saatavissa paikkaavaa lisäkapasiteettia ja missä mahdolliset viat ovat. Älykäs energiamittari sekä kaksisuuntainen tie­donsiirto asiakasliittymän ja verkon välillä ovat älykkään sähköverkon ydin.

 

Kantaverkkoyhtiö Fingrid valmistelee Datahubia, eli sähkön vähittäismarkkinoiden kes­kitettyä tiedonvaihtojärjestelmää, johon tallennetaan tietoja Suomen 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Datahubin tiedot ovat yhdenvertaisesti ja samanaikaisesti kaikkien osapuol­ten saatavilla. Nämä tie­dot, ja mahdolliset tulevaisuuden mobiilisovellukset, voivat tarjota sähkön kuluttajille täysin uusia palveluja.

 

Datahub ja älykkäät järjestelmät mahdollistavat myös sähkön käyttäjien osallistumisen kysyntäjoustoon. Huippu­kulutustilanteissa sähkölaitteita voidaan kytkeä pois päältä, ja toisaalta ylituotantoa voidaan purkaa esimerkiksi suurten kiinteistöjen laitteisiin.

 

Hyvät kuulijat,

 

toteutamme Suomen energiamurroksen ja vastaamme kansainvälisiin sitoumuksiimme. Etenemme nopeasti ja myymme osaamistamme muille samaan suuntaan pyrkiville. Jälleen kerran teemme välttämättömyydestä hyveen ja menestymme!

 

Kiitos!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liiketoimintamahdollisuudet tulevaisuuden energiamarkkinoilla

Puhe

Perjantai 17.2.2017 klo 14:45 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä: Metsäalan kasvu on koko Suomen etu

Työ- ja elinkeinoministeriö 13.2.2017 13.58
Puhe

Polvelta toiselle - Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Kokkola, 11.2.2017

Metsätalouden kasvu on juuri nyt voimakasta, eikä se todennäköisesti hetkessä lopukaan. Metsäteollisuus on jälleen Suomen suurin vientiala: se investoi uuteen, laajenee biotalouden kaikille sektoreille ja kasvaa kokonaisuutena hyvin.

Puun kysynnän kasvu toteuttaa Sipilän hallituksen tavoitetta. Elinkeinoministerinä vastaan osaltani hallituksen ”Puu liikkeelle” -kärkihankkeen toteutumisesta. Muun muassa Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteisiin päästäksemme puuta tullaan käyttämään Suomessa jatkossakin kestävästi, mutta varmasti myös enemmän.

Hallituksen elinkaaren puolivälin krouviin kohta tultaessa tätä metsätalouden voimistumista voidaan kutsua vähintäänkin hyväksi aluksi.

Myönteinen suunta vaikuttaa suoraan myös metsänomistajiin. Käänne on heijastunut metsäalaa koskevaan keskusteluun: keskustelun sävy on suoraan sanottuna muuttunut täysin.

Nyt puhutaan puun riittävyydestä, metsänhoidon ja -kasvun tehostamisesta, uusista markkina-alueista ja sähköisten sovellusten käyttöön otosta. Se on selvää, että puhutaan myös siitä, miten puun käyttö vaikuttaa metsäluonnon monimuotoisuuteen. Haasteita ne ovat nämäkin - mutta ainakin elinkeinoministerin näkökulmasta nämä haasteet ovat sittenkin mukavampia kuin tehtaiden sulkemiset.

Metsäala on suomalaisen biotalouden ydintä. Hienoa, että metsäteollisuuteen on syntymässä paljon uutta liiketoimintaa, jonka perustana on nykyisinkin kannattava liiketoiminta.

Biotuote- ja bioenergialaitosten määrä kasvaa Suomessa lähivuosina. Tätä kasvua valtio omalta osaltaan tukee energiatukienkin kautta.

Rahaa ei ole rajattomasti. Uskon kuitenkin, että näillä tuilla on laaja kannatus Suomessa. Myönteinen suhtautuminen tukiin jatkuu kuitenkin vain niin kauan kun eurot käytetään uutta teknologiaa hyödyntävään, liiketaloudellisesti kannattavaan ja ilmastonmuutoksen pysäyttämistä edistävään tuotantoon.

Siksi viranomaisten on varmistettava jokaisen hankkeen kestävyys kaikilla mainituilla kriteereillä. Epävarmoihin hankkeisiin, olkoonpa sitten vaikka minkä kokoisia tahansa, ei veronmaksajien rahoja myönnetä.

Puusta tehdään jo lähitulevaisuudessa uusia tuotteita kuten tekstiilejä, biokemikaaleja sekä biopolymeerejä. Teollisuuden laaja tuotevalikoima on metsänomistajankin riskienhallinnan näkökulmasta positiivista.

Vaikka meillä on nyt valoisat näkymät, meidän tulee pitää huolta, että metsäalan toimintaympäristö säilyy suotuisana.

Hallitus on pyrkinyt kärkihankerahoituksella panostamaan metsäalaan. Myös verotusta kehittämällä on pyritty parantamaan kannattavan metsätalouden edellytyksiä. Metsänomistajat ovat oikeutettuja yrittäjävähennykseen kuten maatalousyrittäjät ja muut yrittäjät. Kun edellytykset ovat kunnossa, puukauppa toimii ja kannustaa investoimaan myös metsänhoitoon.

Puukaupassa vuosi 2016 oli erittäin vilkasta ja uskon, että sama vauhti tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Puunkäyttö lisääntyy nykyisellä vauhdilla 10 miljoonalla kuutiometrillä vuoteen 2018 mennessä.

Hallitusohjelmaan kirjattiin erityisesti metsätilojen sukupolvenvaihdosten nopeuttaminen. Tästä aiheesta puhuttaessa tulee kuitenkin muistaa, että metsänomistajan ikä on vain yksi metsänomistajan ominaisuus. Ikää merkityksellisempää on metsänomistajien aktiivisuus ja kiinnostus omia metsiä kohtaan.

Metsäpolitiikassa on johdonmukaisesti lisätty metsänomistajien valinnanvapautta. Metsänkäsittelyyn on lisätty vaihtoehtoja ja metsänhoitoyhdistysten jäsenyydestä on tehty aidosti vapaaehtoista. Tarjoamalla kannustimia sukupolvenvaihdoksien toteuttamiseen lisäämme jälleen metsänomistajien vaihtoehtoja. Sanottakoon sekin, että metsänomistuksesta luopuminen on myös yksi vaihtoehto.     

Metsäverotukseen on tammikuun alusta lähtien kuulunut uusi elementti, eli metsätilojen sukupolvenvaihdoksien toteuttamiseen kannustava metsälahjavähennys. Uuden verokannustimen tavoitteena on edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, kasvattaa metsätilakokoa, edistää yrittäjämäistä metsätaloutta ja lisätä puun tarjontaa.

Metsälahjavähennyksestä puhuttaessa tulee muistaa, että perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta voidaan edelleen soveltaa maatalousyrittäjien ja puunjalostusta harjoittavien yritysten metsiin.

Suomalaisten suhde metsään korostaa sukupolvenvaihdosten edistämisen tarpeellisuutta. Metsätilat halutaan pitää suvun omistuksessa. Karkeasti noin 45 prosenttia metsätiloista vaihtaa omistajaa perintönä tai lahjana, 40 prosenttia sukulaiskaupalla ja vain 15 prosenttia vapailla metsätilamarkkinoilla.

Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia voidaan toteuttaa usealla eri tavalla myös jatkossa. Luopujan elinaikana tehtävä sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa lahjana, ennakkoperintönä, kauppana tai lahjaluonteisena kauppana.

Kansallinen metsästrategia on ollut noin kaksi vuotta voimassa. Se linjaa metsäalan kehittämisen keskeisimpiä toimenpiteitä ja tavoitteita. Strategia pitää sisällään yksitoista hanketta, joita toimeenpannaan metsäalan ja eri ministeriöiden yhteistyöllä.

Nyt kun olemme saaneet useita hankkeisiin kuuluvia toimenpiteitä toteutettua, meidän tulee miettiä, tuleeko uusia toimenpiteitä lisätä metsäalan kehittämisen työlistalle. Nyt kun puunkäyttö näyttää lisääntyvän, kysymys kuuluu koko metsäsektorille: miten metsien kasvua voidaan edistää entistä reippaammin?

Suomen metsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta nykypäivään. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden mukaan intensiivisellä metsänhoidolla talousmetsien kertymää on mahdollista lisätä nykyisestä noin 105 miljoonasta kuutiometristä 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. 

Tutkijoiden näkemysten perusteella on siten selvää, että metsänhoitoa tehostamalla voidaan myös hakkuumääriä tulevaisuudessa tuntuvasti lisätä nykyisestä vähentämättä silti puuston määrää ja metsien hiilensidontaa. Metsien kasvun lisääminen aktiivisesti hoidetuilla alueilla voi olla myös yksi ratkaisu metsien luontoarvojen turvaamiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsäalan kasvu on koko Suomen etu

Puhe

Perjantai 17.2.2017 klo 14:43 - Mika Lintilä

Uutta rahoitusta pk-yrityksille ilman byrokratian kuormaa
Elinkeinoministeri Mika Lintilä: Uusi EU-rahoitteinen takausohjelma pk-yrityksille käynnistyy

Työ- ja elinkeinoministeriö 25.1.2017 10.16
Puhe

Elinkeinoministeri Mika Lintilä pk-yritysaloitteen allekirjoittamisen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa 24.1.2017.

Arvoisa ylijohtaja Gilibert, arvoisat pankkien ja median edustajat, hyvät kuulijat

Yritysrahoituksen tilanne Suomessa on yleisesti ottaen hyvä. Yleiskuva peittää kuitenkin sen, että monilla kasvuhakuisilla pk-yrityksillä on rahoituksen ongelmia vakuuspulan ja rahoituksen niukkuuden vuoksi.

Nyt käynnistyvä uusi takausohjelma tukee osaltaan maamme liikkeelle lähtenyttä talouden nousua ja työllisyyden parantumista kohdistuessaan  juuri tähän pullonkaulaan. Ohjelma on osa hallituksen päämäärää parantaa yritysten rahoitusasemaa ja siten osa laajempaa kasvurahoituskokonaisuutta.

Puolet pk-yritysten tämän ohjelman pankkilainojen riskistä siirtyy pankeilta takausrahastoon, joka muodostetaan Suomen rakennerahasto-ohjelman, EIP-ryhmän ja EU:n budjettirahoituksen avulla. Riskinjako keventää pankkien tiukkoja oman pääoman vaatimuksia. Näin pankit voivat keventää vakuusvaatimuksiaan ja alentaa rahoituksen hintaa.

Jo viime keväänä käynnistyi vastaava takausohjelma siten, että takausrahastona toimii Euroopan Strategisten Investointien Rahasto ESIR. OP Ryhmä on käynnistänyt toiminnan välittäjäpankkina ja on myöntänyt lyhyessä ajassa  uusia lainoja innovatiivisille pk-yrityksille. Kyseiseen ESIR-takausohjelmaan odotetaan jatkossa muitakin suomalaisia pankkiryhmiä.

Miksi käynnistämme samanaikaisesti kaksi pk-yritysten takausohjelmaa? Rakennerahasto-ohjelmissa on EU:n laajuisesti jo vuosia pyritty siihen, että suorien yritystukien rinnalla käytetään vipuvaikutukseltaan tehokkaampia instrumentteja, kuten juuri takauksia sekä toisaalta pääomasijoituksia. Euroopan Strategisten Investointien Rahasto ESIR perustuu puolestaan kokonaisuudessaan muihin kuin avustusmuotoisiin tukiin.

Nyt aloitettavan rakennerahastotakauksella toimivan rahoitusohjelman tavoitteena on saada aikaan 400 miljoonan euron edestä uusia riskilainoja pk-yrityksille vuoden 2020 loppuun mennessä. Suomen vastuut tämän tavoitteen saavuttamisesta on rajoitettu 40 miljoonaan euroon.

40 miljoonan euron takausvastuulla saadaan aikaan 400 miljoonan euron lainasalkku. Elon laskuopin mukaan vipuvaikutus on 10-kertainen eli melkoisen hyvä. Näin suuri vipu saadaan aikaan riskinjaolla, johon osallistuvat Suomen lisäksi EIP-ryhmä sekä EU:n komissio.

Tavoitteena on, että rahoitusarkkitehtuuriin olisi tulossa vielä uusia elementtejä, jotka parantaisivat pk-yrityksiä hieman suurempien yritysten eli MidCap-yritysten rahoitustilannetta ESIR-  takausohjelmalla.

Käynnistyneet ja pian käynnistyvät uudet pk-yritysten rahoitusohjelmat toteuttavat hallitusohjelman linjausta, jossa asetetaan tavoitteeksi EU:n rahoitusmahdollisuuksien käytön selvä lisääntyminen sekä ESIR-rahaston aktiivinen käyttö. Viime viikolla uutisoitiin Euroopan Investointipankin rahoituksen ennätysvuodesta Suomessa, yli 2 miljardin vuosittaisella rahoituksella vuonna 2016.

Haluan lopuksi alleviivata pankkien välityksellä toimivien pk-yritysten rahoitusohjelmien merkittävää ominaisuutta. Se on hallinnollisen byrokratian vähäisyys, jopa olemattomuus rahoituksen saajien kannalta.

Paperityöt tehdään Suomen ja EU:n välisillä sopimuksilla. Euroopan Investointirahasto hoitaa kunkin ohjelman hallinnoinnin ja vastaa EU:n lainsäädännön täyttymisestä. Pankit myöntävät rahoituksen yrityksille ja voivat itsenäisesti päättää rahoituksen saajista. Pk-yritykset käyttävät rahoitusta samalla tavalla kuin mitä tahansa pankkirahoitusta.

Euroopan unionin toimintaa ja rahoitusta moititaan usein ja myös perustellusti byrokratian kuorman raskaudella. Tässä suhteessa olemme luomassa uutta EU-rahoituksen kulttuuria, jota turha byrokratia ei kuormita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uusi EU-rahoitteinen takausohjelma pk-yrityksille käynnistyy

Keskipohjanmaa-lehti / kolumni

Perjantai 17.2.2017 klo 14:31 - Mika Lintilä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Keskipohjanmaan viikkoliite Keparin kolumnivuoro 15.1.2017

 

Suomi ei näivety enää

 

Suomen talouskasvu on tuoreimpien tietojen mukaan kirinyt hyvän matkaa ja on nyt EU-maiden keskiverron tuntumassa. Luottamus ja usko tulevaisuuteen ovat niin kotitalouksissa kuin yrityksissäkin avaimia parempaan  kannustaen uusiin investointeihin.

 

Kuluttajien luottamus talouteen oli viimeksi yhtä vahvaa helmikuussa 2011. Tämä heijastuu tietenkin myös yritysten tunnelmiin. Jo lähes puolet kuluttajista uskoo Suomen taloustilanteen kohenevan seuraavan vuoden aikana kun 15 prosenttia arvioi talouden heikkenevän.

 

Myös elinkeinoelämän luottamus talouteen on vahvistunut kautta linjan - eniten rakentamisen alalla. Rakentaminen on yksi Suomen vahvimmin kasvavia aloja tällä hetkellä ja myös kerrannaisvaikutukset muuhun talouteen ovat merkittävät. Rakennusyritysten liikevaihto on ollut noin 10 prosentin kasvussa.

 

Teollisuustuotanto on ollut koko viime syksyn hyvässä, noin 4 prosentin kasvussa edellisvuodesta.

 

Myös pienten ja keskisuurten yritysten näkymiä mittaavan viime syksyn pk-yritysbarometrin mukaan yritykset ennakoivat selkeästi parempia suhdanteita kuluvan vuoden aikana. Erityisen hyvät näkymät ovat kansainvälisillä ja voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä.

 

Parempaa on lupa odottaa yleisemminkin viennin kasvussa. Vientitiedot marraskuulta ennakoivat neljän prosentin kasvua edellisvuodesta. Vienti lisääntyi marraskuussa useilla tärkeillä toimialoilla, eniten terveysteknologian ja tieteellisten instrumenttien sekä öljyjalosteiden viennissä. Myös puutavaran, paperin ja pahvin vienti kasvaa.

 

Viennin kannalta keskeistä kustannuskilpailukykyämme olemme jo kohentaneet keskeisiin verrokkimaihin nähden. Kil­pai­lu­kykymme pa­ra­nee edel­leen kil­pai­lu­kyky­so­pi­muk­sen vai­ku­tuk­ses­ta.

 

Palvelusektorin vetovastuu taloudessamme on viime vuosina korostunut, kun teollisuuden merkitys on rakennemuutoksen seurauksena vähentynyt lähemmäs eurooppalaista keskivertoa.

 

Palvelualojen liikevaihto kasvoi viime vuoden heinä-syyskuussa 4 prosenttia edellisvuodesta, joskin kehitys on ollut epäyhtenäistä eri alojen kesken.  Erityisen vahvassa kasvussa olivat liike-elämän palvelut, työllistämistoiminta sekä turvallisuus ja vartiointipalvelut.

 

Kasvava luottamus talouteen tarjoaa lupaa hyvää myös investointeihin. Kasvavissa vientiyrityksissä investoinnit ovat kääntyneet selvään nousuun.

Mittavat biojalostamohankkeet heijastuvat talouteen laajasti. Meriteollisuuden vahvistuva kilpailukyky on tuonut useita merkittäviä tilauksia ja työllisyyttä vuosiksi eteenpäin.

 

Luvut kertovat Suomen talouden käänteestä parempaan. Kyse on todellisesta muutoksesta, ei toiveajattelusta. Kenelläkään ei toivottavasti ole mitään talouden nousua vastaan. Ainakaan Suomi ei enää näivety.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi ei näivety enää

Koko Suomi

Keskiviikko 4.5.2016 - Mika Lintilä

Kolumni Keskipohjanmaa-lehti

1.5.2016

 

 

Koko Suomi

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä puolusti Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa viikko sitten koko Suomen asuttuna pitämistä. Sipilän puhe sai liikkeelle ennen muuta ne taloustieteilijät, joiden mielestä talouden kasvu edellyttää keskittynyttä yhteiskuntaa. Heidän mukaansa ihmisten, työpaikkojen ja palvelujen keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähelle on luonnonlaki, jota vastaan ei pidä pullikoida. Taloustieteilijät ovat saaneet selustatukea etenkin Helsingin Sanomilta, joka on leimannut aluepolitiikan paitsi vanhanaikaiseksi myös rahan tuhlaamiseksi.

 

Suomessa on pitkään ollut yhteisymmärrys siitä, että koko maata etelästä pohjoiseen ja lännestä itään kehitetään tasapainoisesti. Vuosi sitten pidetyissä eduskuntavaaleissa suomalaiset äänestivät tämän politiikan puolesta, kun Keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi. Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten yhdessä sopiman hallitusohjelman keskeisimpiä tavoitteita on, että koko maan voimavarat on saatava käyttöön, kun Suomea nostetaan lamasta. Tästä myös Sipilän puheessa oli kysymys. Pääministerin kannanottoon on helppo yhtyä etenkin talous- ja työllisyyspolitiikan näkökulmasta.

 

Kotimaisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuva biotalous on monien asiantuntijoidenkin mukaan lupaavin mahdollisuus työpaikkoihin ja työllistävään yritystoimintaan. Äänekosken biotuotetehdas ja muut tiedossa olevat biotalousinvestoinnit ovat tästä osoitus.

Luonnonvarat ovat eri puolilla maata maakunnissa. Ne on pystyttävä jalostamaan mahdollisimman lähellä.

 

Työllistävä biotalous edellyttää myös toimivia tie- ja muita liikenneyhteyksiä sekä huippuosaamista.

Hallitus osoittaa teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen koko maassa noin miljardi euroa. Lisäksi se on päättänyt uusista isoista liikennehankkeista, joista osa päästään aloittamaan jo lähikuukausina. Nämä investoinnit elvyttävät osaltaan talouttamme ja parantavat suoraan työllisyyttä eri puolilla maata.

 

Koulutukseen on valitettavasti jouduttu kohdistamaan säästöjä, mutta Keskusta on sitoutunut siihen, että koko maassa on myös tulevaisuudessa oltava eriasteista koulutusta. Alueellisesti kattavan koulutuksen turvaamiseksi tällä vaalikaudella toteutetaan isoimmat koulutuksen uudistukset vuosikymmeniin.

 

Koko Suomen tasapainoisessa kehittämisessä ei ole kysymys pelkästään taloudesta. Keskustalle asia on mitä suurimmassa määrin myös arvo- ja aatteellinen valinta. Linjamme on ollut yli sata vuotta, että koko maasta ja kaikista suomalaisista on pidettävä huolta. Ihmisille on mahdollistettava työnteko ja muut elämän edellytykset kaikkialla maassa postinumerosta riippumatta. Jokainen ratkaisee sitten itse, oman tilanteensa mukaan, mihin kotinsa ja elämänsä rakentaa.

 

Maakuntien syyttämisen ja vanhanaikaisen vastakkainasettelun sijaan itse kunkin kannattaisi nähdä ne yhteiset mahdollisuudet, joita koko maan voimavarojen hyödyntäminen meille suomalaisille antaa. 

Luutuneiden käsitysten ravistelua tarvitaan etenkin nyt, kun sote- ja maakuntauudistuksella toteutetaan historiallinen päätösvallan siirto valtion keskushallinnosta maakunnille ja niiden ihmisille. Koko maan elinvoimaa voidaan parantaa kokonaan uudella otteella. Katsotaan siis yhdessä eteen-, ei taaksepäin.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koko Suomi

Tervetuloa 50-vuotissyntymäpäiväjuhliini!

Maanantai 11.4.2016 - Mika Lintilä

1 kommentti . Avainsanat: 50-vuotissyntymäpäivä, vastaanotto, kahvit, juhlakonsertti

Vuosi 2015

Maanantai 11.1.2016 klo 15:49 - Mka Lintilä

Kolumni Keskipohjanmaa -lehti

27.12.2015

Mika Lintilä

 

 

 

 

                                                                 Vuosi 2015

 

Ei tarvitse olla suurikaan ennustaja ennustaessaan, että vuosi 2015 tullaan muistamaan suurten muutosten alkamisvuotena.

 

Poliittisesti vuoden kohokohta oli tietysti huhtikuun eduskuntavaalit. Vaalituloksen pohjalta muodostui verrattain nopeasti kolmen suurimman puolueen yhteishallitus ja alkoi Juha Sipilän johdolla hallitusohjelman teko Smolnassa.

 

Olin edellisen kerran mukana tekemässä hallitusohjelmaa vuonna 2007 Säätytalolla. Silloin käytiin keskustelua siitä, paljonko lisää jaettavaa ns. jakovaraa on ja paljonko kasvu tulee olemaan. Nyt pohdittiin mitä kasvu tulisi olemaan ja millä se tehtäisiin, mutta valitettavasti raskaampaa oli pohtia sitä mistä leikataan ja paljonko.

 

Saatuamme tilanneselvityksen maan taloudellisesta tilanteesta, oli täysin selvää, että joudumme tekemään vaikeita ja kovia ratkaisuja. Olemme jo pitempään eläneet yli varojemme ja olemme ajautuneet velkauralle jolla jatkaminen ei olisi mahdollista. Jo hallitusohjelmaneuvotteluiden aikana Olli Rehn kävi antamassa komissiolle selvitystä Suomen tilanteesta ja tulevista toimista, joilla vältettäisiin Suomen joutuminen komission ohjaukseen.

 

Syyllisten hakeminen vallitsevaan tilanteeseen on verrattain turhaa, sillä kahden viimeisen eduskuntakauden aikana ovat hallituksessa olleet kaikki eduskunnassa istuvat puolueet. Virheistä pitää oppia ja suunnan tulee muuttua.

 

Poliittinen keskustelu on käyty täysin hallitusohjelman keskeisistä asioista: kulujen sopeuttamisesta, rakenteellisista uudistuksista, kasvun luomisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta. Näitä kaikkea tarvitaan, että saamme maamme talouden pelastettua ja sitä kautta palvelut turvattua. Vielä pari vuotta sitten me puistelimme päätä Italialle, Espanjalle, Portugalille ja Irlannille. Nyt ne ovat ajaneet meidän ohi ja me olemme vajonneet EU:n talouden pohjalle. Sipilän hallituksen tehtävä on kantaa vastuu siitä, että Suomen velkaantuminen taitetaan ja palataan työllistävälle kasvun uralle. Ikävät ratkaisut tulevat koskettamaan kaikkia ryhmiä. Toivon hartaasti, että työmarkkinaosapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen kilpailukykyä parantavasta paketista. Ratkaisulla olisi merkittävä vaikutus niihin toimiin, joihin hallitus on muuten pakotettu.

 

Asia jota Smolnassa ei kukaan osannut ennakoida, oli kesällä tapahtunut pakolaistulvan räjähdys. Meneillään on yksi historian suurimpia kansainvaelluksia. Eurooppaan on tullut tänä vuonna yli miljoona pakolaista ja heistä Suomeen yli 32000, kukaan ei osannut ennakoida tällaista. Nyt on entistä enemmän pyrittävä vaikuttamaan siihen, että kansainväliset konfliktit rauhoittuvat ja sitä kautta pakolaisten määrä vähenee. Selvää on, että tämä vuosi tulee pakolaisten kautta näkymään vielä pitkään Euroopassa.

 

Jos oli vuosi 2015 vaikea jopa dramaattinen, sitä tulee olemaan myös vuosi 2016. Itse uskon, että vuoden 2016 lopulla alamme näkemään jo uuden kasvun alkua, mutta se vaatii päättäväistä päätöksentekoa ja välillä epämiellyttävänkin vastuun kantamista.

 

Haasteiden keskellä haluan kuitenkin toivottaa kaikille oikein hyvää ja menestyksellistä vuotta 2016

1 kommentti .

Historiallinen uudistus

Tiistai 15.12.2015 klo 14:55 - Mika Lintilä

Keskipohjanmaa -lehti 25.10.2015

 

 

  Historiallinen uudistus

 

 

Sana sote saa monissa ihmisissä ensimmäisenä reaktiona aikaan sen, että ei halua kuulla moisesta enää yhtään mitään. Haluttiin tai ei, mutta valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus itsehallintoalueiden pohjalle on Suomen historian suurin hallinnon ja palveluiden uudistus. Uudistuksessa mennään sote edellä, mutta samalla valmistellaan maakuntien liittojen ja muun muassa ely-keskusten tehtävien yhdistämistä samaan kokonaisuuteen. Vaikka hallinto ja rajat eivät ihmisiä kiinnosta, niin palvelut ja niiden saatavuus kiinnostaa. Esimerkiksi meille Keski-Pohjanmaalla on tärkeää, että alueellamme on jatkossakin ympärivuorokautisesti päivystävä sairaala ja lähipalvelut turvataan inhimillisellä etäisyydellä.

 

Keskustan kanta on, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin 19 itsehallintoalueella, Keski-Pohjanmaa olisi luonnollisesti yksi näistä alueista. Huomattavan paljon julkisuudessa on kuitenkin puhuttu 9-12 alueesta virkamiesvalmistelujen pohjalta. On myös tahoja jotka haluaisivat vain 5 aluetta koko Suomeen. Valmistelussa oleva alueiden määrän haarukka on siis 19-5. Ratkaisu alueista tullaan tekemään pitkälti ensi viikon aikana ja lopullisesti marraskuun ensimmäisellä viikolla.

 

Keski-Pohjanmaan osalta on selvää, että nykyinen sairaanhoitopiirin alue on luonnollisin ja tehokkain aluerajaus uudistukselle. Näin voitaisiin parhaiten turvata niin maakunnan kuin keskussairaalan tulevaisuus. Yksi mahdollisuus kompromissiratkaisuun voisi olla, että tehtäisiin 5 palveluiden järjestäjäaluetta ja 18 niiden tuottajaa. Myös tämä malli turvaisi Keski-Pohjanmaan tulevaisuuden.

 

Olennainen osa näitä ratkaisuja on rahoitus. Nyt huomio on keskittynyt lähinnä alueisiin ja niiden määrään. Yhtä suuri muutos tulee olemaan myös uudistuksen rahoitus. Hallitus on linjannut, että rahoitus tulee ensisijaisesti tapahtumaan valtionrahoituksen kautta. Yhtenä vaihtoehtona on edelleen pidetty alueellista rahoitusta, eli ns. maakuntaveroa. Rahoituksen muutos tulee tarkoittamaan noin 10-12 miljardin euron rahoituksen siirtymää pois kunnilta.

 

Itse olisin taipuvainen etsimään ratkaisua erillisen sote-veron kautta, jonka valtio keräisi. Veroluokkia voisi olla kaksi-kolme ja aivan pienimmät tulot siitä vapautettuja. Tässäkin ratkaisussa on syytä pitää kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, että ansiotulovero ei kiristy. Haastavaa tulee olemaan myös se, kuinka kuntien ohjaus tullaan tekemään niin, että kunnat alentavat omaa kunnallisveroaan samassa suhteessa kun velvoitteet rahoituksesta siirtyvät valtiolle. Verotuksellisesti uudistuksen keskeiset vaatimukset ovat tulevan mallin perustuslainmukaisuus, läpinäkyvyys ja tekninen toteutettavuus.

 

Kaikkinensa muutoksen vaikutus tulee olemaan hyvin monisäikeinen ja vaikuttamaan moneen asiaan. Uudistus tulee kuitenkin olemaan yksi keskeinen osa sitä rakenneuudistusta jonka Sipilän hallitus lupasi tehdä kustannusten alentamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi. Kahden viikon päästä olemme paljon viisaampia ja sitten ne työt vasta alkavatkin.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: historiallinen uudistus

Yhteiskuntasopimus

Maanantai 14.9.2015 klo 11:17 - Mika Lintilä

Kolumni

Keskipohjanmaa-lehti 23.8.2015

 

 

 

                                                                 Yhteiskuntasopimus

 

 

Keväällä Smolnassa käytyjen hallitusneuvotteluiden aikana, neuvottelijoille tuli hyvin selväksi Suomen talouden kriittinen tila. Elämme yli varojemme ja talouskasvumme on tipahtanut muun Euroopan matkasta. Mikäli asioihin ei puututa määrätietoisesti, olemme ajautumassa talouden kriisi-valtioksi Euroopassa. Jo pelkkää velkaantumisen katkaiseminen vaatii pitkäaikaista kulujen sopeuttamista ja ne keinot tekevät aina kipeää. Jotta leikkauksia ei tarvitsisi tehdä niin paljon, että ne vaarantaisivat hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita ja estäisi kasvun luomista, hallitus lähti tavoittelemaan 5 prosentin kilpailukyvyn kasvua. Hallitus kutsui työmarkkinaosapuolet valmistelemaan yhteiskuntasopimusta jolla haettaisiin sitä kasvua joka kääntäisi talouden kehityksen suunnan ja toisi työllisyyden paranemista. Tavoite oli haastava, mutta erittäin perusteltu.

 

Torstai-iltana pääministeri Sipilä toi julkisuuteen ilmoituksen jota oli pelätty, yhteiskuntasopimusneuvottelut olivat kaatuneet. Työmarkkinaosapuolet eivät olleet kyenneet löytämään yhteistä näkemystä ja sitoutumista siitä, mikä hallituksen tavoite oli. Pääministeri Sipilä oli jo aiemmin ilmoittanut, että neuvotteluiden tulos tulee olla valmis perjantaihin mennessä. Torstaina oli jo tullut selväksi, ettei sopimusta ollut saatavissa. Sipilän ehdottomuus määräaikojen suhteen on varmasti joillekin tullut yllätyksenä, mutta miehen tunteville ei. Prosessi oli hyvin selkeä: Hallitusohjelmasta tuleva 5 prosentin kilpailukyvyn kasvu. Työmarkkinaosapuolten sitoutuminen tavoitteeseen ja yhdessä keinojen hakeminen. Kun tähän ei ollut valmiuksia päätti Sipilä lopettaa neuvottelut. Lisäaika ei olisi muuttanut tilannetta. Neuvotteluita ja keskusteluita tässä maassa on käyty riittämiin, nyt tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä.

 

Teimme Smolnassa hallitusneuvotteluissa varsinaisen leikkauslistan lisäksi myös ehdollisen listan leikkauksista, joka tulee täytäntöön 2017, mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny. Käytännössä sen sisältö on noin 1.5 miljardin talouden kiristys ja luopuminen porkkanan olleista tuloveron kevennyksistä. Hallituksella on nyt käytännössä pari vuotta aikaa laittaa täytäntöön toimenpiteitä joilla ehdollisen listan leikkaukset pystyttäisiin välttämään. Koska vastuu on nyt siirtynyt hallitukselle, rajoittaa se myös mahdollisten toimenpiteiden laajuutta. Hallitus voi tehdä muutoksia lakeihin, mutta ei niihin asioihin jotka kuuluvat työmarkkinapöytiin.

 

Jos ns. ehdollisen leikkauslistan toimenpiteet ovat vaikeita ja koskettavat laajoja kansanjoukkoja, helppoja eivät tule olemaan hallituksen hakemat lainsäädännöllisetkään muutokset. Hallituksen keinovalikoimassa tulevat todennäköisesti olemaan esim. arkipyhät, työaikalainsäädäntö ja monet muut vaikeat kysymykset. Työmarkkinaosapuolten ulkoistettua itsensä tästä päätöksenteosta, on vastuu nyt kuitenkin maan hallituksella. Hallitus on sitoutunut velkaantumisen taittamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Nyt on vastuun kantamisen aika ja siinä ei voi miellyttää kaikkia. Tärkeintä on kuitenkin, että Suomen suunta kääntyy ja palaamme velkaantumisen tieltä kasvun tielle.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yhteiskuntasopimus

Mikan seinälehti nro 5

Sunnuntai 12.4.2015 - Mika Lintilä

Kommentoi kirjoitusta.

Mikan seinälehti nro 4

Maanantai 6.4.2015